Tänään uudenvuodenaattona ja 1. sunnuntaina joulusta sain pitää messun Jämijärven kirkossa.
❤️ Sain myös kastaa Aliina Tyyne Marjan vuoden viimeisenä päivänä Tykköön kylätalossa! Oheisena päivän saarnani:
Elämme hyvin poikkeuksellista aikaa kalenterin mukaan, kun kolme peräkkäistä viikkoa, niin sekä joulu-aatto, että tänään uudenvuoden aatto ja vielä seuraavakin loppiaisen aatto ovat sunnuntai-päiviä ja näin kirkkovuotemmekin kulussa kaikille näille kolmelle sunnuntaille on kaksikin aihetta. Niin tänäänkin uuden vuoden aaton lisäksi aiheenamme sunnuntaina 1. sunnuntai joulusta mukaisesti on myös pyhä perhe, joka nuori perhe on matkalla temppeliin. Heidän 1. lapsensa – esikoispoika – on 8 päivän ikäinen. Lapsi ympärileikataan ja saa nimen.
Vanhemmat eivät epäröi nimen kanssa, pojan nimeksi tulee Jeesus. Olihan itse Jumalan enkeli ilmoittanut nimestä ennen kuin he itse edes tiesivät lapsesta. Lyhyessä ajassa oli tapahtunut paljon, mietiskelivät lapsen isä Joosef ja äiti Maria mennessään temppeliin. Ensin tuli enkelin ilmoitus, että he saavat lapsen, sitten lapsi syntyy tallissa verollepanomatkalla, ja ventovieraat paimenet vierailivat vastasyntyneen lapsen luona. Isä ja äiti tuntevat itsensä hämmentyneiksi kaikesta tapahtuneesta, mutta ovat kiitollisia lapsesta, Jeesuksesta. Mutta yllätykset jatkuivat myös temppelissä:
Seuraavaksi nousimme kuulemaan tämän 1. sunnuntain joulusta evankeliumitekstiä Luukkaan mukaan (Luuk 2:33-40):
Temppelissä siis Joosef ja Maria kohtasivat ensiksi vanhan Simeonin josta evankeliumissa sanotaan: Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta ja PH oli hänen yllään. PH oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun. Ja nyt Simeon sai kokea pitkän elämänsä korkeimman juhlahetken.
Hän sai ottaa Jeesus-lapsen syliinsä, ylisti Jumalaa ja sanoi: Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille. Hän sai nyt aavistuksen taivaan autuudesta ja odotti vain poispääsyä ajan vaivoista.
Maria-äidille hän sanoi ennustuksen, miten sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä, kun Jeesus syntiemme sovittajan tuli kärsimään ristin kuolemaan. Olivathan jo profeetat ennustaneet kärsivästä Herran palvelijasta, joka kohtaisi vastustusta ja kantaisi häpeää ja pilkkaa kansansa tähden. Hengen valaisemin silmin Simeon näki, miten Kristus oli oleva pelastaja kaikesta synnistä häneen uskoville, mutta hänet hylkääville jää vain tuomio.
Koska jokainen pätevä todistus on annettava kahden todistajan suulla, nousi Simeonin rinnalle todistamaan Jeesuksen ainutlaatuisuudesta naisprofeetta Hanna, jota Taivaan Herra oli murheen alla kasvattanut, avioiduttuaan oli puoliso pian kuollut ja kaipaus täytti hänen sydämensä aina vanhuuden vuosiin asti. Hän oli saavuttanut luottamusta julistajana eikä ollut poissa temppelistä ja jumalanpalveluksista paastoten ja rukoillen. Vaikka leskinaisen osa ei ollut helppoa sen aikuisessa maailmassa hän sai Jlan johdatuksessa suuren ja tärkeän tehtävän koko ihmiskuntaa koskevan Jlan ilmoituksen vahvistajana ja todistajana.
Simeon ja Hanna, Uuden Testamentin ja uuden aikakauden aamunkoiton vanhukset ovat saaneet todistaa niin Joosefille kuin Marialle, mutta ennen kaikkea meille kaikille Jeesus-lapsesta meidän Vapahtajastamme.
Ja tässä on meidän kestävä turvamme: Jeesuksessa on Jumalan kaikki valta ja voima meitä varten ja meidän puolestamme kaikkea pahaa vastaan. Kun nyt olemme uudenvuodenaatossa aloittamassa uutta etukäteen arvaamatonta tuntematonta vuotta ja tarkastellessamme kulunutta vuotta, on iltavirren sanoin tunnustettava: Tuon tästä päivästä kiitoksen sulle, häveten Herra tunnustaen, huonosti suoritin sen. tällainen tilinpäätös on tehtävä kaikista vuoden päivistä: Tuon tästä vuodesta kiitoksen sulle kaikesta huolimatta: Tähän asti on Herra meitä auttanut, mutta samalla joudumme tunnustamaan Pyhän Jumalan edessä, ettemme ole kuluneena vuotena eläneet hänen tahtonsa mukaan, siksi joudumme pyytämään: Herra, älä käy tuomiolle palvelijasi kanssa ja kuten vanhassa almanakassa on uudenvuoden päivälle: Anna, oi Jeesus, rauha ja menestys.
Uudenvuoden päivänä kuten ei joulupäivänäkään ole kenenkään nimipäivää, ja kun Jeesus-lapsi ympärileikattiin 8. päivänä, on uusivuosi kuten joulukin julistamassa Jeesuksen kaikkein keskeisintä merkitystä kristilliselle uskollemme. Hänen nimensä rinnalle ei ole asetettavissa mitään muuta nimeä. Häneltä saamme elämän ja autuuden, niin tähän ajalliseen elämään syvimmän tarkoituksen kuin myös sitten iankaikkisen elämän:, syystä veisaamme meidän länsisuomaisten rukoilevaisvirressä: Elämä ja elämä ja iankaikkinen elämä, se alkaa täällä jo maitten päällä ja jatkuu iäti taivaassa!
Siunattua UUTTA VUOTTA itsekullekin säädylle!