Lunta tupruaa ja paljon

Tuli se talvi lopultakin, lumitöitä sai tehdä kahdesti ja aina vaan näyttää vieläkin puoliyön lähestyessä tulevan lisää. Eilen oli pieniä taaperoita pihassa laskettelemassa, vaikka ei ollut juuri lunta. Nyt vasta olis oikea mäkikin edellistalvien tapaan, siksi paljon sitä lunta on päivässä tullut, että kunnon mäen sai aikaan, kunhan vaan löytyisi laskettelijoita, joita näyttää olevan satamäärin hautausmaan ja lukion välisellä montulla. Hautausmaan reunalla ihmettelin pienille laskettelijoille, miten uskallatte laskea, mutta hyvin he vaan menivät.😊😍🥰😘💖

Puoluejohtajien arvostelut omilta

Jussi Halla-aho saa omiltaan parhaan arvosanan, on tietysti suoraan verrannollista puolueen kannatuslukuihinkin! Tämän päivän MTV:n kysely: Kuinka puolueiden puheenjohtajat ovat onnistuneet tehtävässään? Petteri Orpo sai omalta kenttäväeltään huonoimmat arvosanat MTV:n kysely puolueiden puheenjohtajien onnistumisesta paljasti yllätyksiä – katso, kenen työhön ollaan tyytyväisiä ja keltä toivotaan parannusta. Kokoomuksen kenttäväestä vain joka viides katsoo puheenjohtaja Petteri Orpon onnistuneen tehtävässään. Tämä selviää MTV Uutisten piirihallituksille tekemässä kyselyssä. Kuuden suurimman puolueen kenttäväki pisteytti puolueidensa puheenjohtajien onnistumiset poikkeuksellisena koronavuotena MTV Uutisten kyselyssä 9.–22.12.2020. Parhaiten tehtävässään ovat kenttäväen mukaan onnistuneet Jussi Halla-Aho (ps.) ja Sanna Marin (sd.). Onnistujiin lukeutuu myös Li Andersson (vas.). Vihreiden Maria Ohisalo ei saa yhtä hyviä arvoita puheenjohtajana kuin viime vuonna ja Annika Saarikko (kesk.) jää hallituspuolueiden johtajista viimeiseksi. Omiltaan huonoimmat arvosanat saa Petteri Orpo (kok.). MTV Uutisten kysely puolueiden piirihallituksille 2020 Vastaajia oli kaikkiaan n.700 ja vastausprosenti piirihallitusten kesken vaihteli 48 - 98. Lumisessa Kainuussa uskotaan, että Halla-ahon rauhallisuus puree. Mainos – Minä kunnioitan sitä, että ei saa provosoitua eikä hermostua. Ne lehmän hermot tarvitaan, silloin siellä pärjää. Puheenjohtajan vaihdon jälkeen astelemahan oli aika hankala. Halla-Aho on tehnyt erittäin pitkäjännitteisesti töitä ja annan erittän hyvän arvosanan, sanoo Eeva Aavakare, Kainuun piiri, (ps.).

Kurssitoverini Eero Huovisen joulutervehdys Maaseudun Tulevaisuudessa

Video: "Rauha on joulun ytimessä" – emerituspiispa Eero Huovinen ja MT:n päätoimittaja Jouni Kemppainen toivottavat lukijoille hyvää joulua "Näin pitkää rauhan aikaa ei Suomessa ole koskaan ollut, siitä on syytä olla tosi kiitollinen." Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen ja MT:n päätoimittaja Jouni Kemppainen keskustelevat joulun merkityksestä. Juttu on osa MT:n joulujuttujen sarjaa, muut osat löydät täältä. MT tarjoaa lukijoilleen joululahjan: Kaikki lehden verkkoartikkelit ovat joulun ajan vapaasti luettavissa ilman maksumuuria. Oikein ihanaa joulua koko toimituksen puolesta!

Alatien kristillisyyttä

Aaton ja joulupäivän välisenä yönä lumi peitti mustan maan. Valkea maa saatiin kuvastamaan Joulun koko maailmalle tuomaa toivon valoa: Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon: Joulun Lapsen Pelastajan, Jeesuksen! Juuri viime kuussa 90-vuotta täyttänyt professori Eino Murtorinteen helmikuinen esitelmä herännäisyydestä on julkaistu viimeisessä Teologisessa Aikakirjassa: "Herännäisyyden omimmaksi uskonnolliseksi piirteeksi muodostui kuva ikävöivästä uskosta, jatkuvaa armon kerjäläisyyttä ja jokapäiväistä parannusta ja anteeksiantamusta korostavasta alatien kristillisyydestä, jota liike halusi painottaa kaiken arvovaltaisen, oppineen itsetietoisen ja muodollisen kirkollisuuden vastapainona. Elämä oli oppia tärkeämpi." Kunpa sillä tiellä pysyisimme😊🥰🥰😍😘

Suomen Turku julisti riemullista joulujuhlaa

JOULUN LAPSI JAKAA LÄMPÖÄ JA RAKKAUTTA Saamme taas elää mieltä herkistävän joulunajan korona-epidemian leviämisen hillitsemiseksi tehdyistä rajoituksista huolimatta. Ei ole voitu kokoontua yhteen erilaisiin joulujuhliin eikä laulaa koko kirkon täyttävän väkijoukon kanssa Kauneimpia joululauluja. On jouduttu olemaan mukana vain netin avulla. Varsinainen Joulu on meille perheyhteyden, hyvän tahdon, levon ja ilon juhla, koska juuri joulun suuri sanoma: Jeesus-lapsen syntymä vallatessaan sydämemme tuo kaikkea sitä. Näin vuoden suurin juhla Joulu ja sen tuoma suuri lahja Jeesus-lapsi herkistää mielemme muistamaan arkielämän rutiineista poiketen niin läheisiämme kuin myös vähempiosaisempia veljiämme ja sisariamme monin eri tavoin, jo vähiin käyneille Kankaanpään kymmenelle sotiemme veteraaneille saan olla viemässä joulutähden ja Satakunnan Sotaveteraanien joululehden. Mutta kaikki saamme ilahtua ja jopa riemastua juuri nytkin Joulusta: Tulkaa köyhät, onnettomat, aarteenne on seimessä. Tulkaa huonot, arvottomat, riemastukaa Hengessä. Nääntyvät, jo joutukaa, kuormat täällä purkakaa. Näin veisaamme Siionin virsissä. Siionin virsien jouluvirret ovatkin erittäin puhuttelevia tuoden Joulun sanoman ja Seimen Lapsen niin alas ja lähellemme kuin mahdollista, aivan jokaisen saavutettavaksi: On ihmisenä olo autuasta, kun veljenään saa pitää Jeesus-lasta. Me saamme lasten lailla hyvillämme nyt laulaa, Jumala on keskellämme. Pois, syntiset, nyt pankaa orjan pelko älkääkö köyhyyttänne piilotelko, kun köyhäksi on tullut Jumalanne ja seimen lapsena on auttajanne. Koska Joulu on meille suuri lahja, haluamme antaa myös joululahjoja. Jaakko Haavio runoili Jeesuslapsen joululahjoista, jonka lopussa on myös meidän lahjamme: He saapuivat kaikki seimen luo. Kukin tullessansa lahjan tuo. Kointähti lempeän välkähdyksen, ja härkä lämpimän henkäyksen. Pyhä Maria hyväilyn kädestänsä, puulelun Joosef veistämänsä. Tuo paimen lampaan valkean ja paimen poika karitsan. Ja sauva ristin muotoinen on lahja nuoren Johanneksen. Idän viisaat, palvoen lapsukaista tuo mirhaa kaukaisista maista. He saapuvat kaikki seimen luo. Kukin tullessansa lahjan tuo. Minkä toisin minä? Ah vähin erin olen myönyt ja pantannut, mitä perin. Siks, tähden suuren köyhyyteni, tuon aution hänelle sydämeni. Näin Jeesus-lapsen siunaamaa lämpöä, iloa ja rakkautta joulujuhlaamme!

Vihreät alle 10%

Politiikka|HS-gallup Vihreiden kannatus painui alle kymmenen prosentin, mikä on viimeksi nähty kesällä 2015 ”Viimeinen viikko veti vihreitä alaspäin. On syytä ajatella, että vihreiden suosion vähenemisellä on yhteyttä al-Holiin liittyviin tapahtumiin”, arvioi kyselyn tehneen tutkimuslaitos Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. Ulkoministeri Pekka Haavisto sai luottamuksen äänin 101–68 eduskunnassa 15. joulukuuta pidetyssä äänestyksessä. Edessä vihreitten puheenjohtajaa, sisäministeri Maria Ohisalo.­KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA HALLITUSPUOLUE vihreiden kannatus on HS:n tuoreimman mittauksen mukaan painunut alle kymmenen prosentin, mikä viimeksi on nähty kesällä 2015. Laskua edellisestä mittauskerrasta kuukausi sitten on runsaan prosenttiyksikön verran. Marraskuussa vihreitä ilmoitti äänestävänsä vielä 11,1 prosenttia, kun nyt osuus oli kutistunut 9,9 prosenttiin. Sillä säilyi kuitenkin selvästi viides sija, koska hallituspuolue vasemmistoliiton kannatus jäi hienoisesta noususta huolimatta 7,7 prosenttiin. Muillakin puolueilla gallupsuosion muutokset olivat vähäisempiä kuin vihreillä. Pääministeripuolue Sdp kohensi johtoasemaansa maan suurimpana puolueena puolisen prosenttiyksikköä 21,4 prosenttiin ja oppositiopuolue perussuomalaiset kakkostilaansa 0,7 prosenttiyksiköllä 20,6 prosenttiin. Sen sijaan oppositiopuolue kokoomuksella ja hallituspuolue keskustalla kannatus oli nyt lievässä laskussa. Kokoomus säilytti kuitenkin kolmossijansa 16,2 prosentin kannatuksella ja keskusta nelossijansa 11,4 prosentin kannatuksella. Heinäkuusta kokoomuksen kannatuksesta on sulanut 1,5 prosenttiyksikköä. Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen muodostamat viisi puoluetta nauttivat nyt 54,7 prosentin luottamusta. Kuukausi sitten vastaava prosenttiosuus oli 55,5. Tutkimuslaitos Kantar TNS teki mittauksen haastattelut 23. marraskuuta ja 18. joulukuuta välisenä aikana. Etenkin ajanjakson loppupuolella poliittista keskustelua hallitsi jupakka ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) ja perustuslakivaliokunnan asemasta. Haavisto sai joulukuun puolivälissä eduskunnan luottamuksen äänin 101–68 perussuomalaisten esittämässä epäluottamusäänestyksessä. Eduskunta myös päätti yksimielisesti perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaisesti olla nostamatta syytettä Haavistoa vastaan. Perustuslakivaliokunta oli kuitenkin katsonut ulkoministerin toimineen lainvastaisesti, kun hän valmisteli konsulipäällikön siirtoa toisiin tehtäviin al-Hol-leirin kotiutusten vuoksi. Huomiota herättivät myös perustuslakivaliokunnan vihreiden kansanedustajien laatima Haavistoa puolustanut vastalause sekä vaikutusyritykset valiokunnan jäseniin. He esittivät myös poikkeuksellista kritiikkiä eduskunnan virkamiestyöhön. ”VIIMEINEN viikko veti vihreitä alaspäin. On syytä ajatella, että vihreiden suosion vähenemisellä on yhteyttä al-Holiin liittyviin tapahtumiin eduskunnassa”, arvioi kyselyn tehneen tutkimuslaitos Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. Nurmela huomauttaa, että kohu Haaviston ja perustuslakivaliokunnan ympärillä sai parin viikon aikana runsaasti julkisuutta: ”Kyseessä oli eittämättä yksi median ehdottomista ykkösuutisista.” Nurmelan arvion mukaan osa vihreiden kannattajista siirtyi kohun aikana niin sanotusti katsomon puolelle. ”Tässä vaiheessa on kuitenkin mahdoton sanoa, jäävätkö vihreitä aiemmin äänestäneet katsomoon pysyvästi vai palaavatko he takaisin puolueen kannattajiksi poliittisen myrskyn laannuttua. Täytyy ottaa huomioon sekin, että vihreiden äänestäjistä kannastaan täysin varmojen osuus on melko pieni”, Nurmela sanoo. Maria Ohisalo ja Pekka Haavisto olivat helmikuussa Helsingissä, kun vihreiden puoluevaltuuskunta kokoontui. Maria Ohisalo ja Pekka Haavisto olivat helmikuussa Helsingissä, kun vihreiden puoluevaltuuskunta kokoontui.­KUVA: JUHA METSO PUOLUEKANNASTAAN varmoja kannattajia löytyy nyt eniten perussuomalaisista. Suhteellisesti vähiten heitä on sosiaalidemokraateilla ja vihreillä. Kannatusmittaukset ovat poikkileikkauksia, eikä niistä juuri voi tehdä johtopäätöksiä äänestäjien mielenmuutoksista. Suuntaa antavasti voidaan Nurmelan mukaan kuitenkin arvioida, että esimerkiksi juuri perussuomalaisia äänestäneistä varsin suuri osa uudistaisi tukensa omalle puolueelleen, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Tosin useimpien muidenkin puolueiden kannattajat vakuuttavat uskollisuuttaan omaa puoluettaan kohtaan. Kokoomusta äänestäneistä kuitenkin hieman pienempi osa kuin kuukausi sitten antaisi nyt omalle puolueelle tukensa eduskuntavaaleissa. Myös tilannetta sivusta seuraavia kokoomuslaisia löytää nyt enemmän. KESKUSTAN tilanne on samanlainen kuin kokoomuksen. Aiempaa harvempi keskustaa äänestänyt tukisi sitä vaaleissa nyt. Muutamat keskustalaisetkin ovat siirtyneet kuluneen kuukauden aikana seuraamaan tilannetta sivusta. Lisäksi sekä kokoomuksen että keskustan äänestäjistä osa pitää tällä hetkellä perussuomalaisia houkuttelevana vaihtoehtona. ”Kyse on arvokonservatiiveista. Heidän kiinnostustaan tuskin vähentää se mediassa esitetty ajatus, että perussuomalaiset olisivat siirtyneet kannanotoissaan parin piirun verran oikealle”, Nurmela päättelee. Nurmelan mukaan ei kuitenkaan voi puhua mistään ”äänivuodosta”. ”Silti on selvää, että perussuomalaiset hyötyvät tilanteesta enemmän kuin kokoomus ja keskusta. Näiden kolmen puolueen kamppailu muodostaa yhden politiikan markkinoilla tällä hetkellä käytävästä kilpailusta.” Esimerkki kokoomuksen kipuilu arvokysymysten kanssa näkyi viikonloppuna reaktioissa al-Hol-leirin kotiutuksiin. Etenkin ensimmäisiä kokoomusedustajien some-viestejä tuskin erotti perussuomalaisten viesteistä. TOISTA kamppailua käydään poliittisen kartan punavihreällä kentällä, jossa demarien, vihreiden ja vasemmistoliiton kannatusmahdollisuudet risteävät. ”Viimeistään viime keväästä lähtien Sdp on ollut tässä kamppailussa vahvin, ja on sitä edelleen. Sdp:lle on siirtynyt kannatusta vasemmistoliitosta ja vihreistä selvästi enemmän kuin mitä se on niille menettänyt”, Nurmela laskee. Lisäksi Sdp:n kannattajiksi ilmoittautuu tällä hetkellä keskimääräistä enemmän henkilöitä, jotka jättivät äänestämättä eduskuntavaaleissa tai jättävät kertomatta, miten he toimivat silloin. VUODEN vaihduttua katseet alkavat kääntyä kuntavaaleihin, joissa povataan syntyvän kamppailua esimerkiksi maaseudun äänistä keskustan ja perussuomalaisten välillä sekä Helsingin herruudesta vihreiden ja kokoomuksen kesken. Nurmelan mukaan Sdp:n ja perussuomalaisten lähtökohdat vaaleihin vaikuttavat lupaavilta, vaikka menestyäkseen kummankin pitää saada omat kannattajansa myös liikkeelle ja äänestämään. Alamäestä huolimatta kokoomuksellakin on omat uskolliset kannattajansa, jotka jaksavat käydä äänestämässä vaaleista toiseen, Nurmela muistuttaa.

Lenkki sulalla maalla

Huomiseksi keskiviikoksi luvattiin rankkasadetta, joka muuttuu ainakin idempänä lumisateeksi. Tänään 5 asteen lämmössä sain kuntoreitin lenkinkin tehdä täysin sulalla maalla, mitä sitten lie huomenissa joulun aatonaattona, valkeaa joulua on kyllä luvattu. PS-lehdetkin sopivasti jaettu ennen huonoja kelejä, vaikka kyllähän maanantainakin satoi. JOULU kuitenkin tulee, juhla armas lapsien, syyt on olla iloinen!

Lämmin jatkuu

O helga natt

Kuinkahan monta kertaa tämä Jussi Björlingin laulama O helga natt tänä joulunaikana kuullaan eri kanavilla. Ei siihen koskaan kyllästy! Jo toista koko päivää PS-lehteä ja Jari Koskelan joulutervehdystä jakaessani se kuului autoradiosta. Paljon on myös kylillä kiertäessä nähtävää, eritoten Veneskoskella talo kuin talo on koristettu mitä hienoimmilla jouluvaloilla, taitaa oikein olla kilpailu, kenellä komiammat. Äpätinjärvellä sulassa vedessä uiskenteli vielä joutsenia ja pari kurkeakin oli jään päällä. Veneskoski taas oikein kuohui vedenpaljouden virratessa koskea alaspäin. Ei muuten ollut tie poikki niin kuin kuukausi sitten entiseltä Veneskoken koululta valtatien alituksen jälkeen Heikkilälle yrittäessä. Ei ollut silloin menemistä, oli niin pitkällä matkalla tie tulvan alla. Joulukuun 20. päivä ja kuusi lämpöastetta, tihkusadetta ja huomiseksi luvattu oikein kaatosadetta, mutta jouluaatoksi silti luvattu lunta, joka sitten joulun jälkeen heti taas sulaa! Jussi Bjorling O Holy Night (O helga natt)(Possibly the best recording of a Christmas Carol) YOUTUBE.COM Jussi Bjorling O Holy Night (O helga natt)(Possibly the best recording of a Christmas Carol) This is the original 8 2 1959 mono recording newly restored to give a fulle

HS:n puoluekannatustarkastelua odoteltaessa HS:n omaa joulukuun gallupia

Politiikka|Puolueet Perussuomalaisten nousu kertoo ”paluusta normaaliin”, sanoo tutkija Koronakriisin aiheuttama kannatuspiikki Sdp:n suosiossa alkaa jo olla ohitse, kun samalla perussuomalaiset on terävöittänyt omaa linjaansa, sanoo tutkija Johanna Vuorelma. Jussi Halla-Ahon johtama perussuomalaiset on noussut jälleen Suomen suosituimmaksi puolueeksi. Jussi Halla-Ahon johtama perussuomalaiset on noussut jälleen Suomen suosituimmaksi puolueeksi.­KUVA: JUSSI NUKARI Joonas Turunen HS 3.12. 11:50 | Päivitetty 3.12. 22:44 EDUSKUNTAPUOLUEIDEN kannatus on matkalla takaisin kohti koronakriisiä edeltävää tilannetta, sanoo politiikan tutkija Johanna Vuorelma. Hän kommentoi Ylen torstaina julkaisemaa kannatusmittausta, jossa perussuomalaiset nousi jälleen suosituimmaksi puolueeksi Sdp:n ohitse. ”Näen tämän aika lailla paluuna normaaliin poliittiseen tilanteeseen. Tässä on tietyillä eroilla paljon samaa kuin viime vuoden kannatuslukemissa”, Vuorelma sanoo. Ylen kannatusmittauksen mukaan perussuomalaisten kannatus kasvoi edellisestä mittauksesta 1,4 prosenttiyksikköä 20,9 prosenttiin. Sdp:n kannatus puolestaan on pudonnut 0,6 prosenttiyksikköä. Puoluetta äänestäisi nyt 20,6 prosenttia suomalaisista. Vuorelman mielestä jo keväästä alkaen on näyttänyt siltä, että Sdp:n kannatuksen nopea nousu on vahvasti sidoksissa koronapandemian aiheuttamaan kriisiin. ”Kannatuspiikki on tyypillinen äkillisissä kriiseissä, jolloin poliittisten johtajien, presidentin ja pääministeripuolueen kannatus vahvistuu. Nyt tämä vaikutus on alkanut hiipua”, Vuorelma sanoo. PUOLUEKANNATUKSESSA on myös muita muutoksia, jotka kertovat etenkin liikkuvien äänestäjien käyttäytymisestä. Eräs mielenkiintoinen havainto liittyy esimerkiksi vastakkainasetteluun, jota on aikaisemmin rakennettu perussuomalaisten ja vihreiden välille. ”Nyt sama vastakkainasettelu on muodostumassa entistä enemmän sosialidemokraattien ja perussuomalaisten välillä. Tutkimuksessa tulee jatkuvasti näyttöä siitä, että äänestäjien jakautuminen tapahtuu vahvasti liberaali-konservatiivi -akselilla monessa kysymyksessä”, Vuorelma sanoo. Politiikan tutkimuksessa on jo pitkään puhuttu liberaalien ja konservatiivien välisen jaon vahvistumisesta äänestäjien käyttäytymisessä. Perinteisen vasemmisto-oikeisto -jaottelun on arvioitu heikentyvän tai pysyvän rinnalla. Vuorelman mukaan perussuomalaisten vahvistunut kannatus kertoo ainakin kahdesta asiasta: ensinnäkin puolue on onnistunut voittamaan entistä enemmän äänestäjiä, jotka mieltävät itsensä arvokonservatiiveiksi. Johanna Vuorelma on politiikan tutkija. Johanna Vuorelma on politiikan tutkija.­KUVA: OUTI PYHÄRANTA / HS Toiseksi puolue on vahvistanut ohjelmaansa myös vasemmisto-oikeisto -akselilla. ”Perussuomalaiset profiloituu entistä enemmän oikeistopuolueena myös talouspolitiikassa”, Vuorelma sanoo. PUOLUEISTA kokoomus näyttää tällä hetkellä olevan se, josta vuotaa äänestäjiä useaan eri suuntaan. Kokoomuksen kannatus heikentyi Ylen gallupin mukaan 0,7 prosenttiyksikön verran edellistä kannatusmittauksesta, ja kannatus oli 15,9 prosenttia. Vihreät puolestaan vahvisti 0,8 prosenttiyksiköllä omaa kannatustaan, joka oli 11,6 prosenttia. Vuorelman mukaan vihreisiin siirtyy etenkin kokoomuksen arvoliberaaleja äänestäjiä ja perussuomalaisten taakse taas arvokonservatiiveja äänestäjiä. ”Demarit eivät samalla tavalla hyödy tästä kokoomuksen kannattajien vuotamisesta. Toisaalta aikaisemmin hahmoteltu tasapuolinen kamppailu vihreiden ja perussuomalaisten välillä ei näytä perustellulta, koska puolueiden kannatuksessa on merkittävä ero”, hän sanoo. Vihreiden ja perussuomalaisten välillä selkeä jakava tekijä näyttää olevan äänestäjien sukupuoli: perussuomalaisten kannattajissa korostuvat miehet, vihreiden äänestäjissä taas naiset. VUORELMAN mukana vihreiden kannatuksen kasvua hidastaa esimerkiksi se, ettei nuori nainen puolueen puheenjohtajana erottaudu enää samalla tavalla, kuin olisi tapahtunut viisi tai kymmenen vuotta sitten. Hän nostaa esiin Uutissuomalaisen tiistaina julkaistun gallupin, jossa kysyttiin arvioita eduskuntapuolueiden puheenjohtajien onnistumisesta puolueidensa johtajina. Sen perusteella vihreissä on tyytymättömyyttä Maria Ohisaloon puheenjohtajana. ”Vihreiden Ohisalo oli ainoa puheenjohtaja, joka ei saanut kyselyssä oman puolueensa kannattajilta korkeimpia mahdollisia pisteitä”, Vuorelma sanoo. Hänen mukaansa tätä selittää ainakin se, että moni puolueen kannattaja haluaisi vihreiltä nopeampia ja tuntuvampia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Toisaalta talouspolitiikassa äänestäjät eivät välttämättä näe suurta eroa Sdp:n tai vasemmistoliiton linjauksiin, Vuorelma sanoo. Aiheeseen liittyvää Puolueet|Ylen kannatus­mittaus: Perus­suomalaiset noussut suosituimmaksi puolueeksi Sdp:n ohi 3.12. 6:46 Artikkeliin liittyviä aiheita Perussuomalaiset Gallupit 13:​14

Jari Koskelan budjettipuheenvuoro kaupunginvaltuustossa

Jari Koskela Puhe valtuustossa liittyen uuden Kankaanpään vuoden 2021 talousarvioon. Kuntien toimintakenttä muuttuu tulevaisuudessa merkittävästi. Tarvitaan uusia toimintatapoja, joista esimerkkinä nostan esiin yhteisötalouden. ----- Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat, kankaanpääläiset, lehdistö ja läsnäolijat. Valtuustokautemme lähestyy loppuaan ja edessämme on suuri muutos. Syntyy uusi kunta ja vaalien myötä myös valtuusto. Toivottavasti mahdollisimman nopeasti voitamme myös pandemian. Kuntavaaleihin on aikaa noin neljä kuukautta. Kuntien taloudellinen tilanne on ollut huolestuttava. Nyt tilanne on meillä valtion massiivisten koronatukien myötä tämän ja ensi vuoden parempi, lisättynä vielä kuntaliitoksen myötä saamamme tukieurot kolmelle vuodelle. Tilanne tulee muuttumaan rajusti, kun tukieurot loppuvat ja kun korona on selätetty. Tuleeko elvytystä jatkossa vai olemmeko omillamme? Meillä täällä uudessa Kankaanpäässä on paremmat mahdollisuudet kuin monella muulla samankokoisella kunnalla Suomessa. Esimerkkinä voin vaikka mainita Vatajankoskelta vuosittain saatavan noin miljoonan suuruisen joululahjan. Jos olisimme ymmärtäneet sijoittaa tämän miljoonan vuosittain, olisimme tällä hetkellä mahdollisesti lähes velaton kunta, no ne ovat aina valintoja. Useasti unohdetaan se tosiasia, että harvalla kunnalla on tällaista miljoonasampoa, joka takoo meille hyvinvointia vuosi toisensa jälkeen. Haluan myös nostaa valtuutettu Kuusistonkin esille tuoman epäkohdan työttömien työllistämisestä, ja siitä seuranneista sakkomaksuista. Tässä olemme pahasti epäonnistuneet. Runsas puoli miljoonaa sakkoina valtiolle vuositasolla ei kerro onnistumisesta. Tämän kysymyksen monet muut kunnat ovat onnistuneet ratkaisemaan. Tiedämme, että väkilukumme on melko tasaisesti laskenut viimeisen vuosikymmenen aikana noin yli tuhannella henkilöllä, mutta samanaikaisesti palveluja tuottava henkilöstö ei ole vähentynyt edes eläköitymisen kautta. Ymmärrän, että valtio on lisännyt tehtäviä, mutta valtio on myös luvannut korvata tehtävistä syntyvät kulut. Kilpailuttamisesta sen verran, mikä on myös seutukuntaa merkittävästi työllistävä oikein hoidettuna. Käytämme monessa palvelussa keskitetysti täällä Hanselin palveluja. Huomautan kuitenkin, että eduskunnassa mm. Talousvaliokunta toteaa, että yhteishankintayksikön suuri vahvuus – hankintojen kokoaminen suuriksi kokonaisuuksiksi skaalaetujen saavuttamiseksi – on myös samalla sen heikkous. Hankintojen kerääminen suuriksi kokonaisuuksiksi on myös omiaan suosimaan suuria palveluntarjoajia, uuden hankintalainsäädännön jakamisvelvoitteesta huolimatta. Eli paikallisille pienille tuottajille pitää antaa mahdollisuus. Tuottajat työllistävät ja samalla me voimme valvoa lähialueella tuotteiden laatua. Ministeriöiden ohjeet kunnille ovat kertovat selvää sanomaa: Kuntien tehtävänä on uudistaa ja sopeuttaa toimintaansa, jotta ne selviävät tulevaisuuden kuntien palveluiden tuottamisesta. Kunnissa yleisesti käytössä ollut juustohöylä -malli on aikaisensa elänyt. Siksi tulevalla vaalikaudella joudutaan kunnissa tekemään kipeitäkin rakenneuudistuksia. Tarvitaan yhteistyötä yli sektorirajojen. Samalla kaikki kuntien asukkaat pitää saada yhä vahvemmin osaksi yhteisöä. Jo ennestään suurta julkista sektoria ei ole syytä paisuttaa. Yksi rakenteellinen uudistus voisi olla panostaminen yhteisötalouteen. Se yhdistää taloudellisen hyödyn tavoittelun muihinkin päämääriin kuin voiton maksimoinnin tavoitteisiin. Yhtenä kysymyksenä tulee olemaan, missä määrin yhteisötalouden toimijoiden, kuten järjestöjen, osuuskuntien ja yhdistysten on mahdollista hoitaa tai täydentää osaa kunnille asetettuja sosiaalipoliittisia tehtäviä. Yhteisötalouden toimijat yhdistävät kolmannen ja julkisen sektorin arvomaailman ja liiketoiminnan hyvät käytännöt. Vaikeiden aikojen ja lamojen yhteydessä syntyy tilausta kansalaislähtöisyydelle ja omatoimisuudelle myönteisessä merkityksessä. Näin tulee käymään myös kuntien tulevassa tilanteessa. Yhtenä merkittävänä osana yhteisötalous pyrkii vastaamaan osattomuuden, syrjäytymisen ja taantuvien alueiden tuomiin haasteisiin. Kansalaislähtöisen sosiaalipolitiikan vahvistaminen tulee nousemaan esille yhä voimallisemmin. Kansalaisten omatoimisuutta tulee tukea yhä enemmän. Omatoimisuuden rooli tulee voimistumaan julkisen sektorin apuvoimana. Samalla se tarjoaa vielä liian vähän hyödynnetyn alustan yhteiskunnan ja kuntien tuottamille tärkeille osa-alueille. Taloussuunnitelmamme 2022-23 ajankohtaan tulee myös historiamme eräs suurimmista uudistuksista. Sote-uudistuksen on tarkoitus astua voimaan 2023 alussa. Uudistus supistaa kuntien verotuloja 13,64 %. Kankaanpäässä kunnallisvero on uudistuksen jälkeen siis noin 8 prosenttia. Pienentyneellä veropotilla pitää saada turvattua jäljelle jäävät kunnan tehtävät. Edellä esitetyn (Yhteisötalouden) lisäksi digiloikka ja erilaiset muut uudistukset tulevat omalta osaltaan ratkaisemaan julkisen talouden synnyttämää ongelmaa. Me Perussuomalaiset olemme vahvasti myös yrittäjäpuolue. Näillä olemassa olevilla resursseilla joudumme tarkkaan pohtimaan, miten parhaiten tuemme paikkakunnalla olevia yrittäjiä ja erityisesti myös niitä tulevia yrittäjiä, jotka miettivät muuttoa uuteen Kankaanpäähän tai niitä, jotka harkitsevat uuden yrityksen perustamista. Hallitukselta järjetön turpeen alasajo koskettaa kovalla kädellä juuri uutta Kankaanpäätä. Useita satoja työpaikkoja menetetään hallituksen taitamattomuuden ja tietämättömyyden vuoksi. Kokonaisvaltaisesti turpeeseen perehtyneet tietävät, miten monimuotoisesti turvetta voitaisiin hyödyntää, ei vain poltto-, kuivike- tai kasvuturpeena. Mahdollisuudet sen hyödyntämiseen ovat lähes mittaamattomat. Sanoisin, että jos metsistä puhutaan vihreänä kultana, turve tulee olemaan meille vielä ruskea kultaa. Samalla se tulee olemaan merkittävä vientituote, josta maailmalla tullaan kilpailemaan. Kuten edellä on käynyt ilmi, niin nykyinen ja tuleva koronan jälkeinen tilanne tarjoaa mahdollisuuden lähteä rakentamaan aivan uudenlaista maailmaa, uudenlaisia kuntia ja niissä uudenlaista päätöksentekokulttuuria. Tulevaisuuden kunnat tarvitsevat osaavia ja rohkeita päättäjiä, tämän päivän päättäjiä, sellaisia henkilöitä, jotka ovat valmiita yli puolue- ja kuntarajojen rakentuvaan yhteistyöhön. Neljän vuoden takaisesta puheesta lainaan saman lopetuksen. Tärkeintä on, että yhteistyötä tiivistetään vielä enemmän, joudumme kiristämään jokainen yhä enemmän ruuvia. Emme tule saamaan jatkossa mitään helpolla. Vastuu ja toivottavasti myös viisaus on tässä salissa ja myös tulevissa päättäjissä. Vaarallisinta tässä vaiheessa olisi jäädä paikalleen ja vain odottaa tulevaa! Toivotan kaikille yhteisesti rauhallista joulua ja noudatetaan turvaohjeita.

IS tapaus Haavistosta

Ja lähes 400 kommenttia eikä yhtään vihreiden menettelyä puolustavaa, ei liioin keskustaa tai pääministeriä puolustavia, en tosin jaksanut lukea kuin noin sata ensimmäistä kommenttia! Pääkirjoitus: Trumpismi tuli Suomen politiikkaan – Haavisto-tapaus toi esille demokratian vaaralliset ilmiöt IS.FI Pääkirjoitus: Trumpismi tuli Suomen politiikkaan – Haavisto-tapaus toi esille demokratian vaaralliset ilmiöt Eduskunta äänesti ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) luottamuksesta tiistaina.­KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA IS 15.12. 21:00 YHDYSVALTAIN presidentin Donald Trumpin touhuja on ihmetelty ja naureskeltu Euroopassa, myös Suomessa. Trumpin puheilla ja tviiteillä on monesti aika vähän tekemistä totuuden kanssa. Trump vetoaa kannattajiinsa pesemällä mustaa valkoiseksi, puhumalla valeuutisista ja haukkumalla perinteistä mediaa. Kun katsoo ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) tapauksen käsittelyä eduskunnassa ja politiikan julkisuudessa, Trumpille on turha naureskella. Haaviston toimintaa al-Holin leirin suomalaislasten auttamisessa käsiteltiin eduskunnan perustuslakivaliokunnassa lähes vuosi. Haaviston kujanjuoksu päättyi tiistaina, jolloin eduskunta äänesti ministerin luottamuksesta. Haavisto sai eduskunnan luottamuksen äänin 101–68, mutta monelle hallituspuolueen edustajalle tuen antaminen ministerille oli vaikea paikka. Lue lisää: Saarikko keskustaa kirvelevän Haavisto-äänestyksen jälkeen: ”Hallituksen toimintakyvystä vastaa pääministeri” Lue lisää: Kommentti: Vihreiden ja Haaviston ”pirullinen” moraalisotku jäi taas kepun selitettäväksi, vaikka se myrkytti koko hallituksen ON hämmästyttävää, miten vihreät ja Haavisto itse pesivät virkarikosepäilyä puhtaaksi. Vihreiden viestinnässä lainrikkominen häivytettiin näkymättömiin ja puhuttiin vain al-Holin lasten auttamisesta ja oikeusoppineiden lausunnoista. Muutenkin Haaviston todelliset tekemiset paljastuvat vasta esitutkintamateriaalista, jonka sisältö on aika kaukana vaikkapa siitä, mitä ministeri kertoi totuutena tiedotusvälineille vuosi sitten joulukuussa. Lue lisää: Konsulipäällikkö Tuominen kuvailee KRP:n kuulusteluissa al-Hol-umpikujaa: Haavisto jäi Antti Rinteen ja virkakunnan väliin ja sai ”kilarit” VIHREIDEN hallituskumppanit kiiruhtivat tukemaan Haavistoa: lakia on rikottu, mutta ministerinä hän nautti hallituspuolueiden puheenjohtajien, viisikon, luottamusta. Rajusti kipuillut keskustan eduskuntaryhmä sai vasta eilen tiedotteessaan kakaistua ulos, että ”perustuslakivaliokunnan mukaan Haavisto on toiminut lainvastaisesti, eikä keskustan eduskuntaryhmä hyväksy lainvastaista toimintaa.” Tämä kaikki vasta sen jälkeen, kun salissa painettiin nappia luottamuksesta. Kun soppaan lisätään valtava somemyllytys vihjailuineen ja huhupuheineen, epäily valiokunnan valiokuntaneuvoksen puolueettomuudesta ja muunnellut totuudet, trumpismi on jo täällä. Trumpismi tarkoittaa vallassa pysymistä, hinnalla millä hyvänsä. Omassa sarjassaan painii valiokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän (sd) harkitsematon hyökkäys lehdistön sananvapautta vastaan. Kun puheenjohtaja läksytti mediaa uutisvuodoista, ei olla kaukana Trumpin tavasta syyttää tiedotusvälineitä lähes kaikesta. Lue lisää: Haavisto sai moitteet mutta syytekynnys ei ylittynyt – Ojala-Niemelä perustuslakivaliokunnan vuodoista: ”Viimeinen vuorokausi oli tässä liikaa” ARVOVALTAINEN eduskunta vaikuttaa kesäteatterin puskafarssilta sillä erolla, että tämä ei juuri naurata. Se, mitä on pidetty perussuomalaisten populistisena, kärjekkäänä ”öyhötyksenä” näyttää levinneen myös perinteisempiin puolueisiin. Politiikan tutkija Johanna Vuorelma tviittasi viime viikolla, että ”politiikan edellytys on, että edes perusfaktat ovat jaetut. Tässä politiikka viedään niiden alueelle, millä on pelkästään kielteisiä seurauksia demokratialle.” Vahinko on jo tapahtunut. Tuore Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tutkimus (2.12.) paljasti kansalaisten kadottaneen uskonsa poliitikkoihin ja puolueisiin. Haavisto-tapauksen käsittely tuskin muuttaa tulosta – ei ainakaan parempaan.

Joulunalus kokoustusta

Joulunalus rumpa kokousten osalta ohi, viime viikolla sotainvalidien piirihallitus Porissa ja maakuntavaltuusto etänä. Tähän viikkoon sitten ovat osuneet kaupunginvaltuusto, yhtymävaltuusto honkajokisten kanssa; Pekasuksen eli Peruskansan sivistysliiton hallitus etänä (kukapa nyt ehdontahdoin Helsinkiin menisi) ja valitsimme uudeksi rehtoriksi dosentti Luukkasen, ja viimeksi tänään kirkkovaltuusto koronan takia siirrettynä avaraan tilaan eli kirkkoon. Tämän jälkeen voi keskittyä muihin joulunalusvalmisteluihin. Tosin Perussuomalainen lehti tulee kovine jakourakkoineen ja veteraanien joulukukkien ja joululehden viemiset kuuluvat myös ohjelmaan. Tosin viimevuotisesta poiketen kolme joulunaikana syntynyttä veteraania on poistunut viimeiseen iltahuutoon, joten heidän syntymäpäiväkäyntinsä ovat jääneet pois.

Apostolien kuolemista

Liikuntakeskuksen 5 km kuntoreitillä ( on muuten täysin juostavassa kunnossa varsinkin takaosa, johon ei keinolumilatua ole tehty ) mut pysäytti vastaantulijat kysyen, miten apostoli Paavali kuoli. Vastasin ihan oikein, ettei sitä taideta tarkkaan tietää. Apostoli Pietarin kuolema sen sijaan tiedetään, että hänet ristiinnaulittiin Roomassa pää alaspäin omasta tahdostaan niin, ettei hän olisi kuollut yhtä arvokkaalla tavalla kuin Mestarinsa Jeesus. Paavalin kuolemasta on sen verran tietoa, että se on tapahtunut keisari Neron vainojen aikana n. v. 67 j.Kr. Samana vuonna tapahtui myös Pietarin ristiinnaulitseminen.

Jarin kolumni päivän SK:ssa

Tulevaisuuden kunta on erilainen Kuntavaaleihin on aikaa neljä kuukautta ja puolueet etsivät kiihtyvällä intensiteetillä ehdokkaita listoilleen. Kuntien taloudellinen tilanne oli ennen koronaa erittäin huolestuttava. Nyt taloudellinen tilanne kunnissa on valtion massiivisten koronatukien myötä tämän ja ensi vuoden parempi. Vuonna 2022 tilanne tulee olemaan täysin erilainen, kun koronasta on silloin toivottavasti selvitty ja on palattu normaaliin. Asiantuntijoiden mukaan valtiolla ei ole velkarahaa osoitettuna kunnille koronan jälkeisille vuosille. Iso kysymys onkin, saavatko kunnat vielä elvytystä vai jäävätkö ne siinä vaiheessa ns. omilleen? Joka tapauksessa ministeriöiden ohjeet kunnille ovat vahvat ja samansuuntaiset. Kuntien tehtävänä on uudistaa ja sopeuttaa toimintaansa, jotta ne selviävät tulevaisuuden kuntien palveluiden tuottamisesta. Kunnissa yleisesti käytössä ollut juustohöylämalli on aikansa elänyt. Siksi jo tulevalla vaalikaudella joudutaan kunnissa tekemään ehkä kipeitäkin rakenneuudistuksia. SAMAAN AIKAAN on edessä eräs historiamme suurimmista uudistuksista. Sote-uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2023 alussa. Uudistuksen myötä maakunnille siirtyy aikanaan 13,26 prosenttiyksikköä kunnallisverosta. Satakunnan kunnissa jäljelle jäävä kunnallisveron osuus on 4,74–9,24 prosenttiyksikköä. Kuntaverotuloista lähtee kunnasta riippuen pois noin 65 prosenttia. Samalla kuntien päätösvallasta katoaa käytännössä saman verran pois. Kunnat joutuvat hoitamaan jäljelle jäävät tehtävänsä, kuten kasvatuksen ja peruskoulutuksen, merkittävästi pienemmällä veropohjalla. KUNTAPÄÄTTÄJÄN ROOLI siis tulee muuttumaan nykyisestä. On totta, että kunnat tarvitsevat jatkossakin kokemusta ja kokeneita kuntapäättäjiä. Samalla olisi erittäin suotavaa ja välttämätöntä, että puolueet löytäisivät listoilleen monipuolisesti eri-ikäisiä, molempia sukupuolia edustavia ja motivoituneita uusia kuntapäättäjiä usealta eri alalta. Nyt te, jotka pohditte ehdolle lähtemistä: Nykyinen tilanne tarjoaa mahdollisuuden lähteä rakentamaan aivan uudenlaisia kuntia ja samalla myös tekemään uudenlaista päätöksentekokulttuuria. Kuntavaaleissa jokaisessa kunnassa käydään oma vaalikamppailu. Valtakunnalliset gallupluvut eivät kerro tilannetta eri puolilla maata tai edes maakuntaa. Jokainen kunta on omanlaisensa. Puolueet ja valitsijayhdistykset tarvitsevat laajat ja monipuoliset ehdokaslistat. TULEVAISUUDEN kunnat tarvitsevat osaavia ja rohkeita päättäjiä, tämän päivän päättäjiä. Henkilöitä, jotka ovat valmiita yli puolue- ja kuntarajojen rakentuvaan yhteistyöhön. Samalla päättäjillä pitää olla valmiudet tehdä kipeitäkin päätöksiä. Niiltäkään ei voi välttyä. Yhteisen edun pitää mennä oman edun tavoittelun yläpuolelle. Jatkossa tarvitaan vähemmän politiikkaa ja enemmän yhteistyötä. Kirjoittajan on kansanedustaja (ps.) Jari Koskela

Lucianpäivä 3. adventtina

3. adventtisunnuntai Joulujakso, adventtiaika Hyvän Paimenen kirkon alttari Liturginen väri: violetti tai sininen Kaksi alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Tehkää tie Kuninkaalle Päivän raamatullinen keskushenkilö on Johannes Kastaja. Hänen kehotuksensa katumukseen ja parannukseen koskee myös meitä. Johannes viittaa Jumalan Karitsaan, joka kantaa koko maailman synnin. Saamme tunnustaa syntimme luottaen Kristuksessa annettuun pelastukseen. Tämä on pääasia jouluun valmistautumisessa – joulupaastossa. Johannes oli merkki siitä, että profeettojen ennustukset olivat täyttymässä: Vapahtaja oli pian tuleva. Kristuksen toiminnassa toteutuivat pelastuksen ajan merkit, ja samoin hän tulee yhä uudelleen sanassa ja sakramenteissa seurakuntansa keskelle pelastuksen lahjat mukanaan. Tähän hänen ”hengelliseen tulemiseensa” viittaa latinankielinen nimitys adventus spiritualis et sanctificationis. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Antifoni: Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme! Jes. 40:3 Psalmi: Minä kuuntelen, mitä Herra Jumala puhuu. Hän lupaa rauhan kansalleen, omilleen – älkööt he enää eksykö mielettömyyteen!   Hän antaa apunsa niille, jotka häntä palvelevat,   ja niin meidän maamme saa takaisin kunniansa. Laupeus ja uskollisuus kohtaavat, oikeus ja rauha suutelevat toisiaan.   Uskollisuus versoo maasta   ja oikeus katsoo alas taivaasta. Herra antaa kaiken hyvän, maa antaa satonsa.   Herran edellä kulkee oikeus,   se valmistaa tien Herralle. Ps. 85:9–14 Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle,   niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,   iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen. Antifoni toistetaan Hallelujasäe Jumala, auta meidät ennallemme, anna meidän nähdä kasvojesi valo, niin me pelastumme. Ps. 80:4 Kopioi teksti Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi

Olkiluodon ydinvoimala-alueella turvallisuusriskejä

Eikö edes ydinvoimaloiden johto ole ajan tasalla turvallisuuskysymyksistä. Ja siellä, jos missä leikitään ihmishengillä! Olkiluoto 2 aitauksen sisällä monta tikittävää pommia - Typpibisnes syrjäyttää turvallisuuden? - Maaseutumedia Hannu Koivisto · 11.12.2020 Olkiluoto 2:ssa oli vakava säteilyvuoto. IATA on vakavasti huolissaan ja seuraa tilannetta. Suomen säteilyturvallisuuskeskus tekee mittauksia alueella tänään. Voimalaitoksen energiatuotanto suljettiin ja laitos ajettiin alas, mikä on todella harvinaista. Olkiluodossa on vakavia turvallisuusongelmia erityisesti nestetypen ja rikkivedyn käsittelyssä. ”Kuka on vastuussa Tschernobylin kaltaisesta turvallisuuspolitiikasta?” Vaaralliset nestetyppikuljetukset — Oxelösundin räjähdys voi toistua Yksi vaaramomentti on ydinvoimalaitoksen alueella kahden reaktorin välissä risteilevä nestetyppikuljetus. Kyseinen kuljetus on erikoisluvin tapahtuvaa vaarallisten aineiden kuljetusta, josta pitäisi tällaisella ydinvoimala-alueella luopua. ”Kymmenkunta vuotta sitten ehdotin Olkiluodon turvallisuusinsinöörille nestetypen korvaamista generaattorilla tuotettavalla typpikaasulla”, kertoo Lasergasin Rauno Hakala. ”Onnettomuuteen ei tarvita kuin varoventtiilin juuttuminen ja pommi on satavarma.” Typpikaasua käytetään hapen syrjäyttämiseen reaktorirakennuksen sisällä. Reaktorirakennuksen sisällä on typpiatmosfääri tulipalon estämiseksi. Oxelösundissa tapahtui tällainen nestetyppiräjähdys vuonna 2006. Tuolloin terästä lensi satojen metrien säteelle. Its een ol ydinvoimavatstainen. olen ollut yhtä sellaista rakentamassa. Mutt tällainen Tschernobyl-tyyppinen turvelisuuspolitiikka vie uskottavuuden ydinvoimalta. Reaktorirakennuksesta typpeä vuotaa kaiken aikaa ulos Typpivuoto korvataan nestemäisellä typellä, jota säilytetään devarissa reaktorirakennuksen vieressä -196 asteen lämpötilassa. Yhdessä turvallisuusinsinöörin kanssa totesimme, että tällainen vaaratekijä pitäisi saada pois voimalan alueelta. Tämä typpikaasu olisi helppoa tuottaa pienellä typpigeneraattorilla. Hakala teki yhdessä suunnitelmat mitoituksineen ja asia lähti kierrokselle voimalan hankintaorganisaatiossa. ”Vuosia myöhemmin tiedustelin asiantilaa. Sain kuulla, että säteilymittarin jäähdytykseen tarvitaan silloin tällöin muutama litra nestemäistä typpeä.” Vanhemman polven mittarit ovat nestejäähdytteisiä. ”Itse olen kuitenkin muun muassa. ohjustekniikassa perehtynyt erilaisiin cooler-ratkaisuihin. Tarjosinkin nestejäähdytyksen tilalle näihin mittareihin Stirling cooleria, joka on tätä päivää.” Nestemäinen typpi tappaa ”Päivänselvästi tämä oli tekosyy, jonka vuoksi nesterekat risteilevät edelleen kahden reaktorirakennuksen ympäri. Kaasutoimittaja ei halunnut luopua hyvästä maksavasta asiakkaastaan. Turvallisuusseikka jäi toisarvoiseksi.” Jos nestesäiliötä rekasta täytettäessä esimerkiksi täyttöputki katkeaa, täyttöä valvova henkilö kuolee heti, kun miinus 200 asteinen nestetyppikylpy vyöryy yli. Täysi rekallinen nestemäistä typpeä syrjäyttää hapen suurelta alalta ja tukehduttaa sen vaikutuspiirissä olevat ihmiset. Toinen pommi on rikkivety Toinen pommi on voimalaitosalueella oleva jätevesipumppaamo. Kyseisellä pumppaamolla on ollut tulipaloja, jotka ovat aiheutuneet jätevesikaivoon muodostuvasta rikkivedystä. Rikkivety on ruostuttanut pumppaamon sähkökeskuksessa olevat automaattisulakkeet yhteen klimppiin. Oikosulkutilanteessa tällaiset sulakkeet eivät laukea, vaan oikosulku aiheuttaa tulipalon ydinvoimalan välittömässä läheisyydessä. ”Turvallisuushankkeet eivät kiinnosta” Rauno Hakala sanoo, ettei ole ydinvoimavastainen. Hän on ollut yhtä ydinvoimalaa rakentamassa. ”Mutta tällainen Tschernobyl-tyyppinen turvallisuuspolitiikka vie uskottavuuden ydinvoimalta.” Rauno Hakala jatkaa: ”Kolme vuotta sitten suunnittelin puheena olevaan jätevesijärjestelmään happisyötön, jolla tämä rikkivetyongelma poistuisi. Tein tarjouksen ja vesilaitoksen hoitaja oli tyytyväinen suunnitelmaan, jolla tämä ongelma poistuisi. Tarjoukseni lähti taas johdon hyväksymiskierrokselle, mutta hukkui sinne kuin mustaan aukkoon. Samoin tyrmättiin molemmat hienot oleellisesti voimalaitoksen turvallisuuteen vaikuttavat hankkeet. Haluan vielä korostaa, että olen asentanut tällaisia generaattoreita kymmenittäin vesilaitoksille. Kaikissa näissä kohteissa rikkivetyongelma on poistunut. Rahaongelma tämä ei ole sillä kyseisten generaattoreiden hinta on keskimäärin 20 000 euron kieppeillä.” Tschernobylin onnettomuus. Lasergasin kotisivut.

Gallup-luvut elävät ajassa

Ylen gallupin kertomaa: Tasan vuosi sitten joulukuussa Perussuomalaiset 24,3%, kokoomus 18,6% ja demarit 13,2%. Kesäkuussa vastaavat luvut PS 18,1%, kok 17,5% ja sdp 23,2%. Ja nyt joulukuussa PS 20,9%, kok 15,9% ja sdp 20,6%. Vuosi sitten Antti Rinne vaihdettiin pääministerin paikalta, kesäkuussa korona-epidemialla oli uutuuden vaikutusta ja nyt joulukuussa sen vaikutus ei enää nosta hallitusta, vaan asiat rupeavat taas asettumaan oikeaan järjestykseensä. Perussuomalaisten politiikka erottuu tänäänkin esim. ulkoministeri Haavistolle annetulla epäluottamuslauseella.

Ministerin yleinen luottamus

Politiikan saralla eletään korkeapaineen aikaa, niin paljon tapahtuu päivittäin. Vuoden kestäneen perustuslakivaliokunnan ulkoministeri Haaviston toimien tutkiminen ei johtanut syytteen nostamiseen, koska ministerin syytekynnys on normaalia korkeampi. Valiokunta kuitenkin totesi, ettei hänen toimiensa moitittavuutta voi pitää vähäisenä ja se on ollut lainvastaista. Huomenna perussuomalaiset esittävätkin hänelle epäluottamuslausetta, kun valiokunnan lausunto on eduskunnan täysistuntokäsittelyssä. Kyllähän hyvämaineisuus ja luottamus on kärsinyt kolauksia!

Sebastianilla riittää asiaa

Sebastian Tynkkysen eduskuntapuheenvuoro videolla. On aina välistä hyvä katsoa näitä Sebastianin videoita, joita hän tekee ahkerasti, sanottavaa riittää kansanvaltaa vähättelevästä nykykomennosta! 0:36 / 5:56 Sebastian Tynkkynen 4. joulukuuta kello 20.34 · EU:n jättimäisellä tukipaketilla ei ole kansalaisten hyväksyntää, kuten olemme uutisista lukeneet. Tämä on häväistys demokratialle!

Puoluejohtajatentti

Neljän suurimman puolueen puheenjohtajat tentissä SUOMENUUTISET.FI Politiikka Asian vierestä puhuminen toistui Maikkarilla, kun pääministeri Sanna Marinilta neljä kertaa turhaan vaadittiin vastausta kysymykseen kunnille jaettavasta ylimääräisestä koronamiljardista. Vastausta Marinilta ei saatu. Perussuomalaisten puheenjohtajalla Jussi Halla-aholla oli kuitenkin oma näkemyksensä asiaan. Neljän suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtajat kohtasivat tänään tv-tentissä Asian ytimessä -ohjelman syksyn päätösjaksossa MTV3-kanavalla. Toimittaja Jaakko Loikkasen tentattavana olivat Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok), Annika Saarikko (kesk) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Pääministeri Marin antoikin tänään tv-debatissa näytteen taidostaan jättää vastaamatta kysymykseen, joka koski hallituksen tänä vuonna suuntaamaa noin 3 miljardin euron anteliasta koronapakettia. Vähemmälläkin pärjättäisiin, koska suuri osa kunnista samalla hyötyy taloudellisesti, eli saa enemmän julkista rahaa kuin koronan aiheuttamiin kustannuksiin edes tarvittaisiin. Vuolaasti puhetta, mutta ei siitä mitä kysyttiin Valtiovarainministeriön arvion mukaan kunnille olisi menossa tänä vuonna jopa yli miljardi enemmän kuin tarvittaisiin. Runsaiden valtiontukien johdosta monen kunnan talous saattaa tänä vuonna olla jopa ylijäämäinen. Marinilta kysyttiinkin aiheellisesti, miksi hallitus heittää ylimääräisen miljardin rahasäkin kuntiin. Vastausta oli mahdoton saada, sillä vaikka pääministeri puhui paljon, sisältö oli asian vierestä. Pääministeri Marin aloitti kertomalla, että hänen mielestään olisi tärkeää, että kunnat eivät irtisanoisi tai lomauttaisi henkilöstöä. – Sen vuoksi olemme paljonkin tukeneet kuntia kriisin keskellä, jotta näiltä päätöksiltä vältyttäisiin. Kunnissa on ollut tänä syksynä talousarviovaltuustoja ja toivottavasti on katsottu tätä asiaa myös vastuullisuuden ja työllisyyden näkökulmasta, jotta ihmisiä ei irtisanottaisi jos se vaan voitaisiin välttää, Marin muotoili. Toinenkaan kerta ei tuottanut tulosta Marinilta kysyttiin uudestaan, miten hän selittää kunnille menevän ekstramiljardin. Marin toisti aikaisemmat puheensa. – Kuten juuri kuvasin, me olemme halunneet tukea kuntia, jotta tällaisessa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ei irtisanottaisi tai lomautettaisi henkilöstöä, Marin vastasi. Häneltä kysyttiin kolmannen kerran, miksi kuntiin menee miljardi euroa ylimääräistä rahaa. Vastausta ei vieläkään tullut, vaan sama levy käynnistyi uudelleen. – En tiedä, miten selvemmin voisin enää vastata, kun kaksi kertaa jo vastasin, eli me olemme halunneet tukea kuntia niin, että emme näkisi irtisanomisia tai lomautuksia. Kunnissahan on jo vaikeita taloudellisia tilanteita jo ennestään ja korona on entisestään kuntien tilannetta vaikeuttanut. Marin ei pystynyt vastaamaan paremmin Pääministeri Marinille esitettiin vielä neljännen kerran sama kysymys muodossa, miksi kuntiin laitetaan kolme miljardia, kun kaksi miljardiakin riittäisi. Marin totesi, ettei pysty vastaamaan kysymykseen tämän paremmin. – Kunnat ovat erilaisissa taloudellisissa tilanteissa ja korona on entisestään vaikeuttanut kuntien tilannetta ja me olemme halunneet tukea kuntia, jotta yhdessäkään kunnassa ei lomautettaisi tai irtisanottaisi ihmisiä tällaisen vakavan taloudellisen kriisin keskellä, Marin toisti aiemmat puheensa. Pääministerin viesti ei jäänyt varmasti kenellekään epäselväksi. Sen sijaan hämäräksi jäi, miksi ja mihin tarkoitukseen ylimääräinen miljardi menee. Moni saattoi myös jäädä pohtimaan, mitkä ovat syyt avokätisyyden taustalla. Halla-aho: Kuntien talous kuralla jo ennen koronaa Koska pääministeriltä ei saatu vastausta kysymykseen ekstramiljardista, seuraavaksi vastausta kysyttiin Halla-aholta. Perussuomalaisten puheenjohtaja muistutti, että vaikka kunnat tietenkin ovat nyt vaikeuksissa koronan vuoksi, melkein kaikkien kuntien talous oli kuralla jo ennen koronaakin. – Rakenteellisista syistä kuntien talous tulee olemaan vaikeuksissa koronakriisin jälkeenkin. Kyynisesti ekstramiljardista voisi ajatella, että kuntatalouteen on nyt vain pantu perään ylimääräistä rahaa, kun velkahana on koronaan vedoten avattu. Seuraavana vuonna vielä sattuu olemaan kuntavaalit, Halla-aho sanoi. Kokoomuspomo Orpo oli Halla-ahon linjoilla. Orpo myönsi, että koronan vuoksi kuntia on tietenkin pitänyt tukea. – Tottahan se on, että on autettu oikein urakalla. Silti olen huolestunut, että kuntataloudessa on edelleen ihan samat ongelmat kuin ennenkin. SUOMEN UUTISET

Itsenäisyyspäivä oli nyt myös 2.adventtisunnuntai

Itsenäisyyspäivä Erityispyhät, yhteiskunnalliset juhlapäivät Munkkivuoren kirkon alttari Liturginen väri: valkoinen. Itsenäisyyspäivän sattuessa 2. adventtisunnuntaiksi voidaan käyttää myös violettia tai sinistä. Neljä alttarikynttilää Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Kiitos isänmaasta Itsenäisyyspäivä (6.12.) on kansallinen juhlapäivä. Itsenäisyytemme alkuajoista lähtien on silloin valtiovallan määräyksestä pidetty jumalanpalvelus. Myös kirkkojärjestys edellyttää, että ”jumalanpalvelus pidetään itsenäisyyspäivänä ja valtiollisten tilaisuuksien yhteydessä, niin kuin siitä on säädetty tai erityisiä tilaisuuksia varten määrätty” (KJ 2: 2). Jumalanpalveluksessa kiitetään maamme vapaudesta ja itsenäisyydestä sekä rukoillaan isänmaan ja kansan puolesta. Itsenäisyyspäivänä voidaan käyttää myös kirkkovuoden ajankohdan mukaisia tekstejä. Saarnateksti voidaan valita myös vapaasti.

Sadan laulajan Hoosianna

Kyllä näin hienoa Hoosianna-esitystä voi kuunnella Itsenäisyyspäivän aattonakin, kun ei 1.Adventtina eikä huomennakaan ole pääsyä kirkkoihin sisälle! Moniääninen Hoosianna ihastuttaa virtuaalisesti YOUTUBE.COM Moniääninen Hoosianna ihastuttaa virtuaalisesti Sadan laulajan virtuaalinen Hoosianna-virsi kajahtaa ensimmäisenä adventtina Mikähän tähän blokiin on tullut, kun ei enää siirry kuvat ym facebookista?

Perjantaina 13 henkeä lenkillä

Tähän asti - Itsenäisyyspäivän aatonaattoon asti on päässyt tekemään juoksulenkin pehmeässä maastossa sulilla lenkkipoluilla, vasta tänään yhteisellä perjantailenkillä sitten oli lumipeittoa kymmenkunta senttiä, joka kyllä Itsenäisyyspäivä viimeistään on poissa, kun on tiedossa 6 asteen verran lämpöä. Oli muuten tänään 13 jeppeä yhteislenkillä, muttei kuitenkaan ollut perjantai ja 13. päivä.

PS kärkeen

Tulihan se sieltä takaisin kärkipaikalle Ylen gallup: Perussuomalaiset ohitti sdp:n, kokoomukselle huonoja uutisia – Näin kommentoi Halla-aho MSN.COM Ylen gallup: Perussuomalaiset ohitti sdp:n, kokoomukselle huonoja uutisia – Näin kommentoi Halla-aho

Pekka Ervasti Maaseudun Tulevaisuudessa

Kolumnisti Pekka Ervasti kirjoittaa rohkeasti Perussuomalaisten valoisista näkymistä. Kuntavaalien menestys on kiinni vain siitä, löytyykö varteenotettavia ehdokkaita huhtikuun vaaleihin. Kokoomus näyttää menevän alas mäkeä, jonka juurella Saarikko jo keräilee kepun kelkan pirstaleita MAASEUDUNTULEVAISUUS.FI Kokoomus näyttää menevän alas mäkeä, jonka juurella Saarikko jo keräilee kepun kelkan pirstaleita Eivät tehneet uudet, jykevämmät pokat Petteri Orposta vakavasti otettavampaa oppositiojohtajaa. Ei ole noussut kokoomuksen kannatus, vaikka varapuheenjohtaja Antti Häkkänen lienee oikein peilin edessä opetellut ärhentelemään pääministeri Sanna Marinille (sd.) eduskunnan kyselytunneilla. Gallupeissa kokoomuksen lukemat ovat jämähtäneet lähelle kovaa ydinkannatusta – ja sekin hapertuu. Kyselyjen taustamateriaalista selviää, että varsinkin yrittäjätaustaisia kannattajia on siirtynyt katsomoon tai – vielä kauheampaa kokoomuksen kannalta – persujen fanklubiin. Kokoomus tuntuu räpiköivän alas samaa mäkeä, jonka juurella Annika Saarikko keräilee kepun kelkan pirstaleita. Helsingin pormestaritaisto on hyvä kenttäkoe kokoomuksen tilanteesta. Siinä ei ratkea vain puolueen kannatus, vaan myös Orpon tulevaisuus puheenjohtajana. Ei mitään paineita, Petteri! Virkun poliittisen vaiston omaava Jan Vapaavuori näki, mitä tuleman pitää ja julkaisi henkilöhaastattelun nimellä kulkevan työnhakuilmoituksen Helsingin Sanomissa. Loikka Olympiakomiteaan vahvistaa arvioita, ettei Vapaavuori usko kultamitaliin pormestarikisassa. Hänellä ei ole aikomusta jäädä soittelemaan toista viulua kaupungin johtoon samojen poliitikkojen kanssa, jotka koko vaalikauden puukottivat selkään. Janne tietää senkin, että seuraavaan presidenttikisaan ei nousta b-vitjasta. Vaikka laita vuotaa persuihin, kokoomuksessa harkitaan liberaalisiiven entisen teinitähden Kirsi Pihan nostamista pormestariehdokkaaksi. Häntä suosittelee muun muassa Alexander Stubb, jonka poliittinen pelisilmä hahmottaa ympäröivää todellisuutta heikommin kuin ranteessa pönöttävä älykello. Persuissa hierotaan kämmeniä yhteen. Ei ole vaaraa, että mestari Jussi Halla-aho joutuisi kantamaan Helsingin pormestarin vastuuta, mutta vaalikampanjassa hän voi estoitta pitää kahden minuutin miniluentojaan maahanmuutosta, EU:sta ja ilmastoposeerauksesta. Samalla voi esilämmittää rahvasta jo seuraavia eduskuntavaaleja varten. Valtakunnallisilla teemoilla käytävä pormestarikisa polarisoituu arvoliberaalien ja konservatiivien väliseksi mittelyksi. Persut ovat yksin junttilaidalla, mutta liberaalipuolella on ehdokkaita niin, että pinkit pyöräilykypärät yhteen kolkkaa: vassareita, demareita, vihreitä ja kokkareita. Sama asetelma heijastuu myös muualle maahan. Jos persut siellä löytävät ehdokkaiksi muitakin kuin änkyröitä ja propellihattuja, kellot soivat kokoomukselle kuin kepulle.

Asialinjalla

Maaseudun asialla ja koko Suomen asialla! Halla-aho: "Hyvä maakunta-Suomen asukas - kun kepu lupaa teille EU-rahaa, se jakaa teille teidän omia rahojanne" - Suomen Uutiset SUOMENUUTISET.FI Halla-aho: "Hyvä maakunta-Suomen asukas - kun kepu lupaa teille EU-rahaa, se jakaa teille teidän omia rahojanne" - Suomen Uutiset