tag:blogger.com,1999:blog-39616560489073411882024-03-19T10:46:57.454+02:00Anssin blogiAnssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.comBlogger5021125tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-37906102347532662652024-03-19T09:52:00.002+02:002024-03-19T09:52:40.763+02:00Kyllä uudistuskia on tehtävä
Kansanedustaja Jari Koskela
21 t ·
Kolumni Lauttakylä-lehdessä
Työmarkkinoiden uudistaminen on välttämätöntä
Hallituksen työelämäpolitiikka on herättänyt paljon kritiikkiä ja saanut ay-liikkeen reagoimaan massiivisilla poliittisilla lakoilla, jotka syventävät taantumaa entisestään. Korostan, että kyseessä on poliittinen lakko, ei perinteinen työehtoihin liittyvä työtaistelu.
Ay-liike on siis lähtenyt voimakkaasti vastustamaan kansan valitseman eduskunnan enemmistön luottamusta nauttivaa hallitusta. Saavutetuista eduista on vaikea luopua. Vaikka hallituksen ajama politiikka on isossa kuvassa varsin maltillista, edustaa se kuitenkin eräänlaista käännöstä siitä jäykästä työmarkkinajärjestelmästä, johon Suomessa on pitkään totuttu.
Järjestelmän jäykkyys on juuri se syy, miksi uudistuksille on nyt tarvetta. Suomessa ei ole ollut aitoa talouskasvua 16 vuoteen. Julkinen velkasuhteemme jatkaa kasvuaan. Kuten huittislainen sanonta kuuluu: on syöty enemmän kuin tienattu. Tähän täytyy saada muutos aikaan. Ja nyt on viimeiset hetket tehdä tämä tarvittava muutos.
Vanhaan tapaan jatkamalla hyvinvointivaltiolta putoaa pohja pois. Meitä uhkaa lisäksi EU:n liiallisen alijäämän menettely, jolloin talouspolitiikkaamme ohjaillaan rajojemme ulkopuolelta ja silloin toimet ovat monta kertaa vaikeampia kuin nyt hallitusohjelmassa on sovittu.
Yhteinen valuutta euro on yksi syy uudistuksille. Suomen työmarkkinat eivät ole sopineet yhteen yhteisvaluutan kanssa. Kun sekä työmarkkinat että valuutta ovat joustamattomia, silloin työttömyys ja velka ovat kasvaneet. Kun liityimme euroon meidän olisi pitänyt tehdä työmarkkinoille ne toimet, joita vasta nyt tehdään. Perussuomalaisena tietysti suhtaudun yhteisvaluuttaan kriittisesti, koska pidän sitä poliittisena projektina. Kanootin alla olevaa vettä on kuitenkin soudettava.
Hallitusohjelma on neljän puolueen kompromissi. Jos se olisi Perussuomalaisten yksin tekemä, se olisi erilainen. Ohjelma on kuitenkin hyvä ja sitä pitää käsitellä kokonaisuutena. Kokonaisuutena se tekee työnteosta kannattavampaa, madaltaa yritysten kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä ja tekee Suomesta vakaamman investointiympäristön ulkomaisille sijoittajille. Tämä kaikki luo lisää vaurautta ja hyvinvointia koko Suomelle. Siten pystymme huolehtimaan tulevaisuudessa niistä, jotka eivät kykene itsestään huolehtimaan.Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-8971087332356721982024-03-18T23:31:00.003+02:002024-03-18T23:31:32.818+02:00Pakko on korjata, muuten hukka periiSuomen Uutiset
maaliskuu 18,
Valtiolla on kroonisesti liikaa menoja ja tehtäviä – niitä on pakko leikata – Purra: Miksi tämän kuuleminen on joillekin niin kauhean kivuliasta?
Politiikka
Suomen valtio on jättiveloissa ja veronmaksajan taakka erittäin raskas. Kuitenkin samaan aikaan monet julkiset peruspalvelut ovat heikossa jamassa, ja jopa perustavanlaatuisten palvelujen saatavuudesta voi joutua taistelemaan. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra herättelee kaikkia suomalaisia pohtimaan: minkä johtopäätöksen itse tekisit tässä tilanteessa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa Facebookissa:
– Monet muistelevat hyvällä 1980-luvun suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen palveluita. Kuulemma tärkeät asiat toimivat hyvin. Kokonaisveroaste oli tuolloin alle 40 %. Valtiolla ei ollut myöskään juuri velkaa. Suomi eli tulojensa mukaan.
– Täysin toisin on nyt. Velka on valtava ja kasvaa vaan. Veronmaksajan taakka on raskas. Samaan aikaan monet peruspalvelut ovat heikossa jamassa. Jopa aivan hyvinvointiyhteiskunnan perustavanlaatuisista palveluista joutuu usein taistelemaan – eikä siltikään saa.
Onko muka muita vaihtoehtoja?
Purra herättelee kaikkia suomalaisia pohtimaan tilannetta henkilökohtaisesti.
– Ajattelepa itse, minkälaisen johtopäätöksen teet?
– Minä teen sellaisen, että valtiolla on kroonisesti aivan liikaa menoja ja tehtäviä. Niitä on pakko leikata. Miksi tämän kuuleminen on joillekin niin kauhean kivuliasta? Onko muita vaihtoehtoja?
SUOMEN UUTISET
Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-18192343692015664222024-03-16T20:36:00.001+02:002024-03-16T20:36:20.680+02:00Matkalla ylhäiseen isänmaahanEnsin oli tihkusadetta, iltapäivän puolella muuttui lumen hiutailuksi ja nyt oikein lumisateeksi, jota on luvattu sunnuntaina päivään asti vähintään 10 senttiä. Vielä Honkajoella siunauksen jälkeen ei pieni lumihiutailu haitannut vainajaa hautaan laskettaessa ja jopa lapioitaessa arkku peittoon. Saattajia oli paljon, olihan kyseessä 91-vuotias yhdeksän lapsen äiti ja itsekin seitsemän sisaruksen sarjasta.
Ja muistotilaisuudessa ei adresseista ollut tulla loppua laisinkaan, niin moni oli halunnut hänen viimeistä maanpäällistä matkaansa muistaa hyvän matkan toivotuksin perille ylhäiseen isänmaahan, aivan niin kuin virressäkin sanotaan: On juhla meille valmistettu hääsaliin Isän ylhäisen, on taivaan herkut valmistettu, ne ovat lahja Jeesuksen.Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-7140024576342566022024-03-15T22:24:00.000+02:002024-03-15T22:24:03.259+02:00Kulta-Kallen kanssa EetunaukiollaVuosi vierähtänyt nopsaan ja paljon on ehtinyt tapahtua!
1 vuosi sitten
Katso muistojasi
Anssi Joutsenlahti
15. maaliskuu 2023 ·
Jaettu seuraaville: Julkinen
Keskellä Kulta-Kalle Eetunaukiolla Porissa!
Kuvat fb-sivullaniAnssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-51975764321934189852024-03-14T23:06:00.001+02:002024-03-14T23:06:15.924+02:00Purran uusin kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa
Riikka Purra väläyttää uuden valtionyhtiön perustamista energia-alalle
”Suomessa terästeollisuuden, vetyteollisuuden jatkojalostusprosseineen ja puhtaan sähköntuotannon tulisi lyödä kättä. Pääomien puuttuessa yksi mahdollisuus olisi perustaa uusi energiayhtiö, johon myös valtio voisi harkita osallistumista”, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kirjoittaa.
Mielipide|Talous12.3.2024
Kolumni
Riikka Purra
Suomalaiseen kulttuuriin on aina kuulunut rehellisyyden ohella määrätty nöyryys, pessimismikin. Kuluva kevät vetää todellakin nöyräksi julkisen talouden haasteiden edessä. Pelkästään valtio nettovelkaantuu yli 10 miljardia euroa kuluvana vuonna. Emme kuitenkaan saa vaipua kansakuntana synkkyyteen.
Suomi tarvitsee vastuullisen budjettipolitiikan ja menosopeutuksen ohella näkemyksiä siitä, kuinka luomme tähän maahan toivoa ja uutta kasvua.
Vaikka palvelut ovat nostaneet osuuttaan bruttokansantuotteestamme, Suomi elää teollisuudesta jatkossakin. Maamme menestys on perustunut aina säntilliselle työnteolle ja sitkeälle vastuunkannolle. Valitettavasti globaali rakennemuutos ja kansainvälinen kilpailu veivät meiltä paljon paperiteollisuutta ja elektroniikkateollisuutta nokioineen.
Tarvitsemme uutta ajattelua ja rohkeutta tehdä.
Geopoliittisen tilanteen vuoksi omavaraisuuden ja strategisen teollisuuden merkitys nousee nopeasti. Suomella on paljon osaamista esimerkiksi kaivosteollisuudessa ja automaatiotekniikassa. Liekkisulatusmenetelmä 1940-luvulta on suomalaisen insinöörityön taidonnäyte. Hallitusohjelmamme tarkoittaa lisää panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tarvitsemme myös kokonaan uusia ideoita.
Pohjois-Suomi ja Pohjanlahden alue elävät mielenkiintoista kehitysvaihetta geopoliittisen tilanteenkin vuoksi. Alueella on paljon perinteikästä teollisuutta, ja uutena teemana vetytalous on kovassa nosteessa. Meidän ei kannata välttämättä myydä tuulisähköämme ulkomaille halpaan hintaan, vaan käyttää se itse kotimaisissa teollisuusprosesseissa.
Teollisuudessamme tulisi tavoitella mahdollisimman korkean jalostusasteen kotimaisia arvoketjuja prosessiteollisuudessa. Tarvitsemme joka tapauksessa lisää kotimaista ydinvoimaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kehottaa teräs- ja vetyteollisuutta sekä energiantuotantoa yhteistyöhön.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kehottaa teräs- ja vetyteollisuutta sekä energiantuotantoa yhteistyöhön. Kuva: Tero Pajukallio
Suomessa terästeollisuuden, vetyteollisuuden jatkojalostusprosseineen ja puhtaan sähköntuotannon tulisi lyödä kättä. Pääomien puuttuessa yksi mahdollisuus olisi perustaa uusi energiayhtiö, johon myös valtio voisi harkita osallistumista. Valtiolla on melko paljon sijoitusvarallisuutta likvideissä arvopapereissa, jota voitaisiin mahdollisesti paremmin hyödyntää tällaisissa uuden kasvun hankkeissa.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Uusi energiakonsortiumi voisi esimerkiksi osallistua pienydinvoimalahankkeisiin ja ratayhteyksien rakentamiseen.
Ratayhteyksien rakentaminen Torniosta länteen voisi mahdollistaa uutta kaksikäyttöistä logistiikkaa Pohjanmeren suuntaan. Infrastruktuuripanostuksilla voi olla siten myös laajempaa strategista merkitystä. Jäämeren radan sijasta kannattaisi hyödyntää valmiita ratayhteyksiä Ruotsista Norjaan.
Pohjois-Suomen uusi teollisuusekosysteemi voisi saada näin mahdollisuuksia esimerkiksi uuden prosessiteollisuuden vientituotteille.
Voimme pärjätä kovenevassa kilpailussa vain kokonaisvaltaisella ajattelulla. Myös valtiolla voi olla tässä oma, mahdollistava roolinsa.
Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaistenAnssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-70288209915538446832024-03-13T23:11:00.004+02:002024-03-13T23:11:29.008+02:00Talvisodan päättymisen päiväTalvisodan 84-vuotispäättymispäivänä Kankaanpään miestenpiirin kokoontumisessa Hakoniemessä lauloi kuvan miesten kvartetti ja luin mm. Mannerheimin päiväkäskyn 13.3.1940. Ennen päiväkäskyä kuuntelimme Suomen varjelusväen laulun: Kuullos pyhä vala, kallis Suomenmaa: Sinuun koskea ei mikään valta saa! Sua me suojelemme, Verin me varjelemme! Ollos huoleton - Poikas valveell´ on!Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-43960214765959147832024-03-12T23:17:00.003+02:002024-03-12T23:17:52.814+02:00PäällekkäisyyksiäAsioita näyttää vain menevän päällekkäisin niin tällä kuin ensi viikollakin. Tänään johdin hyvinvointialueen Turvallisuuden ja varautumisen lautakuntaa. Samaan aikaan olisi voinut olla etänä HVA:n hallituksen iltakoulussa. Huomenna talvisodan päättymisen 84 vuotispäivänä olen Kankaanpään miestenpiirissä Hakoniemessä klo 14 ja samoihin aikoihin on perinteinen seppeleen lasku Niinisalon varuskunnan sotaanlähdön muistomerkillä.
Ensi viikolla puolestaan tasan viikon päästä Minna Canthin päivänä tiistaina illalla klo 18 on vuorossa joka toinen viikko pidettävä Honkajoen miestenpiiri ja myös Vatajankosken kuntaliiton hallitus. JO kello 16 on Asunto Oy Aarniokosken hallituksen kokoontuminen. Ja torstaina, kun olen ilmoittatunut ja ostanut myös junaliput Helsingin kansalliseen rukousaamiaseen, olisi koolla myös Länsi-Suomen osuuspankin edustajisto. Jotta silleen 😘😊Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-38461839668677918632024-03-11T22:40:00.006+02:002024-03-11T22:40:52.937+02:00Tunnin lenkki viisi vuotta Roktähti Juissi Läskinen Tunnin Lenkki
Tasan viisi vuotta sitten, eli 11.3.2019 starttasi kuusi miestä St1:ltä Unto Vuorisen houkuttelemana lenkille ja nyt on sitten viisi vuotta lenkkeilty viikoittain. Aluksi maanantaisin ja jo muutaman vuoden myös perjantaisin. Mukana on vuosien saatossa ollut ainakin 70 lenkkeilijää mutta nykyisin ns "ydinryhmään" kuuluu n 20. Tänään juhlalenkiltä oli muutama vakiokävijä poissa mutta kuvassa olevat 14 miestä kuitenkin taivalsi Myllymäen lenkin, eli tasan 6 km tasan tuntiin.
Lenkin jälkeen nautittiin vielä kahvit uunituoreiden viinereiden kera Sport Cafessa. Siitä kiitokset synttärisankari Jarille 68 vuotta.Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-25888339210805352292024-03-10T21:56:00.003+02:002024-03-10T21:56:30.831+02:00Valkoinen hevonenValkoinen hevonen laitumella sopeutuu hyvin kuvaan lumisella laitumella. Kuva tänään lehdenjakoreissulla Ristilänperällä mutta valkoinen heppa näkyi myös Koukunkulmallakin!Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-87657058907284407142024-03-09T22:14:00.001+02:002024-03-09T22:14:21.681+02:00Holmenkollenin hiihdot ruutuunKyllä koko talvenkin olen ihmetellyt ja kummastellut ja tänään viimeksi, kun nyt Holmenkolleninkaan hiihtoja ei TV 2 näytä ei huomennakaan. Ja todella pitkin talveakin on jätetty hiihdon mailmancupin kisoja näyttämättä säännöllisesti.
Ja näyttöaikaa todella olisi, tämän päivän esimerkki mitä näytettään: Yhdistetyn MC M ja N, Alppihiihdon MC, hiihtosuunnistuksen SM, Kahvakuulapuolimaraton SM, Mäkihypyn MC, snowcrossin, taekwondon, snooker outin ja snow rugbyn SM:t, uinnin SM, ampumahiihdon MC. JOTTA SILLEEN!!!
Ja kuitenkin uskoisin, että hiihto sittenkin on talvilajeista yksi seuratuimmista ja myös menestyksekkäimmistä lajeistamme.😘😍🥰😊Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-86770714935968662292024-03-08T22:19:00.004+02:002024-03-08T22:19:25.116+02:00Tunnin lenkkiläisille kahvituksiakin"Kylän kohoralla komiasti, vaikka mettällä vähän kompuroittaiskin." sanoo vanha viisas suomalainen sananlasku. Niin mekin 11 miestä, kun reitti vei Jämintieltä Keskuskatua torin ohi Tapalankadulle ja sieltä Myllymäen ja Asemakadun ja Tehtaankadun kautta 6,5 km matkan takaisin liikuntakeskukseen, jossa Jarmo tarjosi maittavat viinerikahvit syntymäpäivänsä kunniaksi. Aikaakin meni hipun verran yli tunnin eli 3 minuuttia!
JA MIKÄ PARASTA, TAAS ENSI MAANANTAIN LENKIN PÄÄLLE ON LUVATTU SYNTTÄRIKAHVIT SAMASSA LIIKUNTAKESKUKSEN KAHVILASSA. SAMALLA JUHLISTETAAN TUNNIN LENKIN 5-VUOTISPÄIVÄÄ😘😍🥰😊Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-5380957684227806192024-03-07T23:26:00.003+02:002024-03-07T23:26:56.252+02:00Tarjan päivän onnittelutYöpakkasia, liukastakin keliä siellä missä ei ole sulaa. Toripäivilläkin piipahtaminen, Wanhoissa valokuvissa katsottiin myös nimipäivän kunniksi Tarjojen kuvia, joukossa sisarenikin, onnittelut kaikille Tarjoille 😘😍🥰😊
Päivään mahtui myös kaksi toimituskeskustelua, molemmat vainajat kymmenlapsisesta sisarussarjasta ja toisella itselläänkin oli ja on kymmenkunta lasta. He ovat niitä työn raskaan raatajia, kaiken kunnioituksemme ansaitsevia🌷🌺🌹
Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-77070905092570259962024-03-06T23:34:00.002+02:002024-03-06T23:34:25.117+02:00Purra europarlamenttiryhmämme kokouksessa Helsingissä
Purra: Edessä sukupolven tärkeimmät EU-vaalit – ”Todellinen mahdollisuus murtaa EU-parlamentin vasemmistoliberaali ylivalta”
Politiikka
Perussuomalaisten europarlamenttiryhmä ECR (Euroopan konservatiivit ja reformistit) kokoontuu Helsingissä keskiviikosta perjantaihin. Kokouksessa puhunut perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra painottaa, että tulevat Euroopan parlamentin vaalit ovat koko sukupolven tärkeimmät.
Valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että tämän vuoden vaaleissa on käsillä todellinen mahdollisuus murtaa EU-parlamentin vasemmistoliberaali ylivalta.
– Olemme viime vuosina nähneet erittäin myönteisiä vaalituloksia esimerkiksi Italiassa, Ruotsissa ja meillä Suomessa. Tämä on johtanut keskustaoikeistolaisten hallitusten muodostumiseen näissä maissa, mikä on samalla vaikuttanut myönteisesti sisäpolitiikan lisäksi myös EU:n tasolla. Olen varma, että näemme tulevaisuudessa entistä enemmän ECR-puolueita hallitusvastuussa.
Lähes kaikki mielipidemittaukset osoittavat, että ECR-ryhmän koko kasvaa edellisiin, vuoden 2019 EU-vaaleihin verrattuna.
– Tavoitteemme pitää olla hyvin kunnianhimoinen, nimittäin Euroopan parlamentin kolmanneksi suurimman ryhmän aseman saavuttaminen. Silloin ECR voisi vaikuttaa lainsäädäntöprosessiin, jossa on aivan liian pitkään nähty suuri jälki sosialistien ja vasemmistoliberaaliryhmien liitosta, Purra sanoo.
Maahanmuutto- ja ilmastopolitiikkaan uusia ratkaisuja
Purra toteaa, että etenkin ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikan osalta Eurooppa tarvitsee nyt kipeästi uusia, poliittisia ratkaisuja.
Turvapaikanhakijoiden asemaa koskevassa poliittisessa keskustelussa ja kansalaiskeskustelussa usein viitataan vanhoihin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Geneven sopimukseen.
Purra kuitenkin huomauttaa, että vuosikymmeniä sitten tehtyjen sopimusten tarkoituksena ei ole koskaan ollut edistää ihmisten massasiirtolaisuutta mantereelta toiselle.
– Eurooppa ei voi eikä se tule olemaan ainoa vihreä saareke likaisessa maailmassa tai vastaanottokeskus kaikille parempaa elintasoa etsiville kehitysmaiden ihmisille.
– Toisen maailmansodan jälkeen tehdyt pakolaisia ja turvapaikanhakijoita koskevat kansainväliset sopimukset eivät ole enää ajan tasalla. Sopimukset jopa estävät meitä toimimasta tehokkaasti, ja samalla ne estävät hallitsemasta Eurooppaan suuntautuvien laittomien siirtolaisten virtaa.
Eurooppalainen turvapaikkapolitiikka on uudistettava
Purra huomauttaa, että viime vuosina Euroopassa on vahvistunut poliittinen näkemys tavoitteesta ulkoistaa turvapaikkahakemusten käsittely turvalliseen EU:n ulkopuoliseen maahan.
– Seuraavalla EU-parlamenttikaudella onkin välttämätöntä jatkaa eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan kunnianhimoista uudistamista. Vastaavasti ulkorajojen suojaamisen hybridihyökkäyksiltä täytyy olla mahdollista myös EU-lainsäädännössä. Neuvoteltu maahanmuuttopakti ei anna tähän minkäänlaisia edellytyksiä.
ECR-ryhmä ei voi tinkiä tiukasta Venäjä-politiikasta
Perussuomalaiset viimeistelee EU-poliittista ohjelmaa, joka julkaistaan myöhemmin keväällä.
Purra painottaa, että perussuomalaisten näkemyksen mukaan Venäjän uhkaan vastaamiseen ei pidä kuulua minkäänlaista jossittelua.
– Huolimatta Venäjän aiheuttamasta kaaoksesta ja pahuudesta Euroopassakin on edelleen suosittuja poliittisia liikkeitä ja valtiomiehiä, jotka haluavat sivuuttaa Venäjän uhan ja palauttaa Euroopan ja Venäjän poliittiset ja taloudelliset suhteet takaisin Ukrainan sotaa edeltäneeseen aikaan. Mielestämme ECR-ryhmä europarlamentissa ei kuitenkaan voi tinkiä Venäjä-politiikastaan vain saadakseen ryhmään uusia jäsenpuolueita, Purra linjaa.
SUOMEN UUTISET
Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-72518112790145116112024-03-05T23:58:00.004+02:002024-03-06T00:04:16.586+02:00 Pekka Ervasti: Kirjoittaja on eräkirjailija ja politiikan toimittaja.
Suomalainen jahti tarjosi jymy-yllätyksen sumuisten metsien muukalaiselle
Suomalainen jahti on ulkomaalaiselle metsästäjälle elämys, mutta ei aina sellainen kuin hän odottaa. Pekka Ervasti kertoo hirvijahtiin osallistuneen Heikon päivästä.
Jaa artikkeli
Kuuntele
Normipäivä jahdissa. Kylmää, kosteaa ja hiljaista.
Heiko pistää päähänsä vanhan metsästyshattunsa, tirolilaismallia. Vihreää huopaa ja toisella syrjällä villisian karvoista sidottu, partasutimainen tupsu – hopeaisella helalla tietenkin. Vispilä haraa vastaan, kun lakin päälle vedetään suomalaisten metsästyssäännösten mukainen oranssi pipo. Ach Du Lieber!
Ylleen Heiko on vetänyt monissa saksanhirvijahdeissa kuluneen sarkapuvun peuranluisilla napeilla. Jalassa käsityönä valmistetut nahkasaappaat mallia Luftwaffe. Käteen vielä jalopuinen kävelysauva, joka on kätevä vipuvarsi varsinkin gemssijahdissa, kun pitää kavuta jyrkkiä alppirinteitä. Tarpeen tullen keppiä voi käyttää myös ampumatukena.
Edellisillan päivällisellä Heiko kertoi tulleensa Suomeen ensimmäistä kertaa. Tuntemukset ovat vaihtelevaiset. Isä oli komennettu tänne sota-aikana ja jäi puna-armeijan vangiksi. Toisin kuin monet muut kohtalotoverinsa, hän selvisi hengissä ja palasi kotimaahansa poikkeuksellisesti jo miltei heti sodan päättymisen jälkeen.
Ulkomaalaiset metsästäjät ovat usein äärimmäisen saalishakuisia. He haluavat käyttää lyhyen metsästysaikansa pohjoisissa taigametsissä mahdollisimman tehokkaasti. Hirvijahdissa tavoite on tietysti komea sarvipääsonni. Siksi intoa on joskus yli oman tarpeen ja liipaisinsormi herkkä.
Heiko väittää, että hänelle riittää pelkkä kokemus suomalaisesta jahdista. ”Kun edes näkisi hirven, sekin olisi elämys.”
”Nyt tiedän, millaista on haudassa: kylmää, kosteaa ja hiljaista.”
Asettelemme vieraan aamulla passiin. Hän istahtaa mukanaan tuomalle kolmijalkaiselle jakkaralle ja nostaa mersun hintaisen, riista-aiheisin kaiverruksin koristellun kaksoisluodikon polvilleen.
Lämpötila on nollan tietämillä. Maisema sumuinen ja äänetön. Viikolla sataneen lumen rippeitä tipahtelee tuuheiden kuusien oksilta. Keli on suomalaiselle erämiehelle kohillaan, mutta keskieurooppalaiselle metsästäjälle se tuo outoja mielleyhtymiä.
”Nyt tiedän, millaista on haudassa: kylmää, kosteaa ja hiljaista”, Heiko summaa, kun istumme puolen päivän aikaan tulille nauttimaan suomalaisen jahtipäivän kulinaristista herkkua, mustaksi korvennettua makkaraa.
Iltapäivän ajo saa lentävän lähdön. Ajomies huutaa radioon, että ketjun edessä juoksee pesänrakennuspuuhista yllätetty karhuemo kahden pennun kanssa. ”Ei saa ampua!”
Tietenkin ne tormaavat kohti Heikoa, jolla ei ole edes radiota.
Onneksi hän jähmettyy suolapatsaaksi. Kun murahteleva emo vie pennut aivan passin vierestä, metsästäjä seuraa vain katseellaan.
Kun ryntäämme paikalle, Heiko puristaa edelleen kivääriä rystyset valkoisina. ”Adrenalin, adrenalin”, hän hokee leuka täristen.
Karhutokka jatkaa pakoaan pitkin metsätietä. Saamme näköhavainnon eläimistä, kun seuraamme jälkiä autolla. Emo ja poikaset loikkivat auton edessä juuri niin kauan, että Heiko ehtii nähdä ne toisen kerran takapenkiltä, mutta niin lyhyen aikaa, ettemme ehdi näpätä yhtäkään kuvaa.
Illalla saunassa ja päivällisellä jälkipeli käy kuumana. Heiko joutuu kertomaan kokemuksensa uudestaan ja uudestaan. Hän tekee sen mielellään.
”Vaikea kuvitella, että huomenna olisi odotettavissa mitään jännempää”, mies arvelee poistuessaan yöpuulle.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Väärin menee sekin arvaus. Toisessa ajossa komea, sarvipääsonni ilmaantuu vieraan eteen, eikä tarkka pyssymies erehdy. Harvoin on nähty iloisempaa ja ylpeämpää jahtimiestä kuin Heiko.
”Mitähän kertoisi kavereille Hampurissa, kun he kysyvät, millainen oli suomalainen jahti”, Heiko pohtii pakatessaan paluupäivänä matkalaukkuaan.
Suositamme perisuomalaisen niukkaa tiedotuslinjaa:
”Ganz normale”.
Kirjoittaja on eräkirjailija ja politiikan toimittaja.Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-60614831438804933012024-03-04T12:19:00.004+02:002024-03-04T12:19:37.520+02:00Penkkiurheilua roppakaupallaOlipa penkkiurheilijan unelmaviikonloppu, kun sekä yleisurheilun MM-hallit että Salpausselän kisat yht´aikaa, ja kaikissa tuli jopa suomalaismenestystäkin, ja vielä pitää lisätä ampumahiihdon pariviestin yllätys pronssitila! Eipä juuri voi paremmasta toivoa pienen, mutta sisukkaan Suomen osalta, vaikka paljon oli epäonneakin!😘😊Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-24708389653915287482024-03-04T00:00:00.003+02:002024-03-04T00:12:11.355+02:00Paastonaikaa mennään
3. paastonajan sunnuntai (Oculi)
Pääsiäisjakso, paastonaika
Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva
Jeesus, Pahan vallan voittaja
Nimitys oculi (= minun silmäni) on saatu päivän antifonin alusta (Ps. 25:15).
Kertomukset pahojen henkien ulosajamisesta liittyvät erityisesti kolmanteen paastonajan sunnuntaihin. Pääsiäistä edeltävä aika oli vanhalla ajalla kasteelle valmistautumisen aikaa. Kastetoimitukseen taas sisältyi useita eksorsismeja eli pahan hengen ulosajamisia. Aihepiiriltään tämä sunnuntai liittyy ensimmäiseen paastonajan sunnuntaihin. Se panee ihmisen miettimään, kenen puolella hän on.
Raamatun tekstitAvaa kaikki
Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi
Päivän rukouksetPiilota rukoukset
1
Kaikkivaltias Jumala.
Sinä hallitset voimallasi myös pahaa.
Varjele meitä antautumasta sen valtaan
ja anna rakkautesi ohjata elämäämme.
Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme tähden.
2
Isämme, joka olet taivaissa,
me ylistämme sinua.
Sinä lähetit Poikasi maailmaan
tekemään tyhjäksi Paholaisen teot.
Niin helposti me kiinnymme pahaan,
niin salakavalasti se kietoo ja pettää meidät.
Vapauta meidät sanallasi,
herätä usko anteeksiantamukseen.
Anna Poikasi voiton näkyä meissä
ja meidän arkipäivässämme.
Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset aina ja ikuisesti.
3
Herra, sinä luot uutta.
Sinä karkotat pahan, saat mykät puhumaan,
annat äänen vaiennetuille.
Käske meistäkin ulos
valheen, epäuskon ja mykkyyden henki.
Ojenna kätesi, vapauta meidät,
vedä mukaan valtakuntasi tulemisen iloon.
Ylistämme sinua, Herra, sinä Todellinen.
Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-72575694883150691912024-03-02T23:48:00.004+02:002024-03-02T23:48:43.848+02:00Puhemiehen puheesta Uudelle Tasavallan Presidentille
Video: Alexander Stubb oli purskahtaa nauruun Halla-ahon puheen aikana
Tasavallan presidentti Alexander Stubbilla oli naurussa pidättelemistä puhemies Jussi Halla-ahon puheen aikana.
Silja Laitinen
Tasavallan presidentti Alexander Stubbin virkaanastujaisissa ei oltu kivikasvoina. Arvokkaan tapahtuman muodollisissa puheenvuoroissa pilkisti myös huumoria ja hyväntahtoisia letkautuksia.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) esitti juuri virkaan astuneelle Alexander Stubbille eduskunnan tervehdyksen toivottamalla hänelle onnea ja menestystä. Puhuessaan suomalaisesta kansanluonteesta ja ajankohtaisista haasteista hän nosti esille Stubbin lukuharrastuksen.
Halla-ahon lausunto sai Stubbin pidättelemään nauruaan, ja hän hymyili leveästi puhemiehelle.
Koko tilanteen voit katsoa videolta.
Puhemies Halla-aho esitti eduskunnan tervehdyksen uudelle tasavallan presidentti Stubbille. Halla-ahon kommentit naurattivat Stubbia.
Puhemiehen kommentit huvittivat Stubbia myös tervehdyspuheenvuoron loppuvaiheilla. Halla-aho nosti esille muistoja Stubbin poliittiselta uralta, kun tämä toimi vielä EU-tehtävissä.
– Arvoisa tasavallan presidentti. Aikoinaan kirjoititte itselle niin sanottuja käskyjä matkalla Brysselistä kotiin, Halla-aho lausui saaden Stubbin jälleen hymähtämään ja kohauttamaan kulmakarvojaan.
– Nämä käskyt kuuluivat muun muassa näin: ”Uskalla unelmoida, rakasta lapsia, ole kiltti, käytä tervettä järkeä, ole oma itsesi”. Uskon, että tältä pohjalta on hyvä jatkaa.
Stubb pidätteli nauruaan.
Puheen lopuksi Halla-aho toivotti Stubbille onnea ja menestystä tehtäväänsä.Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-53092973397775539012024-03-01T23:22:00.001+02:002024-03-01T23:22:08.748+02:00Halla-aho puhui molemmille pesidenteille
Alexander Stubb astui tasavallan presidentin virkaan – puhemies Halla-aho: ”Presidentin päätehtävä on ylläpitää rauhaa”
Alexander Stubbista tuli Suomen tasavallan 13. presidentti eduskunnassa perjantaina 1. maaliskuuta 2024 järjestetyissä virkaanastujaisissa. Sekä väistyvä presidentti Sauli Niinistö että uusi presidentti Stubb pitivät eduskunnassa puheet, joihin eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho vastasi. Halla-aho kiitti presidentti Niinistöä hänen osoittamastaan johtajuudesta ja toivoi presidentti Stubbin jatkavan samalla linjalla.
Presidentti Alexander Stubbin virkaanastujaisissa puhemies Jussi Halla-aho kiitti presidentti Sauli Niinistöä tämän osoittamasta johtajuudesta sekä hyvästä yhteistyöstä eduskunnan kanssa:
– Olette kautenne aikana rakentanut myös uusia ja hyviä tapoja luomalla, omia sanojanne lainaten, ”lakiin perustumatonta parlamentaarista katetta.” Esitänkin pian virkaansa astuvalle seuraajallenne Alexander Stubbille toiveen, että tämä hieno tapa saisi jatkoa. Eduskunnan ja presidentin välitön yhteistyö korostuu nopeasti muuttuvassa ajassa, Halla-aho sanoi presidentti Niinistölle.
Taloustilanne kaipaa presidentin evästyksiä
Puheiden jälkeen toimessaan aloittava tasavallan presidentti Alexander Stubb antoi Suomen perustuslain 56 §:ssä säädetyn juhlallisen vakuutuksen ja piti puheen eduskunnalle, minkä jälkeen puhemies Halla-aho esitti eduskunnan tervehdyksen uudelle tasavallan presidentille. Halla-aho toivoi, että presidentti Stubb jatkaisi Niinistön linjalla antamalla eduskunnalle tai valtioneuvostolle evästyksiä ja ideoita.
– Esimerkiksi Suomen vaikea taloustilanne saattaa vaatia tällaista ajatustenvaihtoa siitä riippumatta, ketkä kulloinkin istuvat hallituksessa, Halla-aho sanoi.
– Vaikka vaalikamppailussa on puhuttu paljon sodasta, konflikteista, Natosta ja puolustuksesta, on presidentin päätehtävä ylläpitää rauhaa. Tämä on hyvä muistutus ja tosiasia.
SUOMEN UUTISET
Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-71727127492821254062024-02-29T23:36:00.001+02:002024-02-29T23:36:11.256+02:00Puhemiehen juhlapuhe
Jussi Halla-aho
Keskiviikkona, Kalevalan päivänä, julkistettiin Helsingin Suomalaisen Klubin perinteisen "Suomalaisen kirjoituskilpailun" voittaja. Minulla oli ilo ja kunnia olla jakamassa palkintoja ja pitää tilaisuudessa puhe, jonka panen tähän näkyville.
* * *
Yksi kansallisvaltion keskeisistä funktioista on se, että se antaa ihmisille mahdollisuuden elää elämäänsä, asioida viranomaisten kanssa, osallistua yhteiskunnan toimintaan, käydä koulua ja tehdä työtä omalla kielellään. Kaikki Suomessa asuvat ihmiset eivät puhu äidinkielenään suomea, eivätkä kaikki suomea äidinkielenään puhuvat asu Suomessa, mutta valtava enemmistö Suomessa asuvista on suomenkielisiä, ja valtava enemmistö maailman suomenkielisistä asuu täällä.
Suurimmalla osalla maailman kielistä ei ole asemaa virallisena kielenä tai opetuksen, koulutuksen ja tieteen kielenä. Näiden kielten puhujat ovat monessa suhteessa hyvin epäedullisessa asemassa, ja globaalisti verkostoituneessa maailmassa heidän kielensä ovat vaarassa taantua niin sanotuiksi kyökkikieliksi, joiden välittämistä uusille sukupolville ei koeta tarpeellisena ja arvokkaana. Edes virallinen asema ja jalustalle nostaminen eivät suojaa kieltä, jos sen osaamiseen ja ylläpitoon ei ole riittäviä kannustimia. Iirin kieli Irlannissa on tästä hyvä esimerkki.
Suomen kielen asema Suomessa on pitkään ollut vahva. Moni pitää sitä jopa itsestäänselvyytenä, kuten ihmisellä on taipumus pitää itsestäänselvyytenä mitä tahansa pitkään jatkunutta asiaintilaa. Suomen kielen kehityksestä käydään kyllä ajoittain vilkastakin maallikkokeskustelua sosiaalisessa mediassa ja lehtien yleisönosastoilla, mutta tässä keskustelussa närkästyksen kohteena ovat yleensä pinnalliset asiat kuten lisääntyvä englanninkielisten sanojen käyttö. Suomalainen kielipolitiikka oli pitkään puristista. Uusille käsitteille pyrittiin muodostamaan nimiä kotoperäisistä aineksista sen sijaan, että olisi tyydytty lainaamaan yleismaailmallisia, yleensä kreikkalais-latinalaisia termejä. Tarkoitus oli osoittaa meille itsellemme ja kaikille muille, että kielemme on yhtä jalo ja ilmaisuvoimainen kuin klassiset korkeakulttuurin kielet.
Naapurimme virolaiset taas omaksuivat kansallisen heräämisensä aikana täysin päinvastaisen linjan. He halusivat sitoa kielensä kreikkalais-roomalaiseen perinteeseen. Siksi me suomalaiset puhumme vaikkapa ”sähköstä”, ”lehdistöstä” tai ”puhelimesta”, kun virolainen sanoo ”elekter”, ”press” ja ”telefoon”.
Itse kuulun siihen sukupolveen, joka äidinkielen tunnilla vielä opetteli sellaisia termejä kuin ”ulko-olento”, ”sisäeronto” tai ”mahtotapa”. Nykyään niillä ei liene muita nimiä kuin ”adessiivi”, ”elatiivi” ja ”potentiaali”.
Vaikka itsekin toki paheksun sitä, että tällainen luova sananmuodostus väistyy laiskan lainaamisen tieltä, asia on syytä panna kontekstiin. Suomi on kaikkina aikoina lainannut naapureiltaan valtavat määrät sanastoa. Sellaiset perussanat kuin ”porsas” ja ”sata” lainattiin arjalaisilta, ”äiti” ja ”sisar” germaaneilta, ”herne” ja ”heinä” balteilta, ”lusikka” ja ”kattila” slaaveilta. Myös sanat ”laina” ja ”sana” ja itse asiassa jopa konjunktio ”ja” ovat lainasanoja. Eivät kai nämä eroa oleellisesti sellaisista nykysanoista kuin ”upgradaaminen” tai ”ragetus”, tai hiljattain omilta teineiltäni oppimani verbi ”afkata”, joka tarkoittaa ”olla pois näppäimistön äärestä”, away from keyboard.
Paljon suurempi uhkakuva on suomen kielen käyttöalueen kapeneminen, usein hyvää tarkoittavien ratkaisujen seurauksena. Akateemisessa maailmassa suomi on väistymässä englannin tieltä tutkimuksen ja opetuksen kielenä. Jopa kahvihuoneiden ja työpaikkakokousten kieleksi hivuttautuu englanti, joko siksi, että suomalaiset itse tuntisivat olonsa kansainvälisemmäksi, tai jotta mahdollisesti muualta tulleet työntekijät eivät tuntisi itseään ulkopuoliseksi. Yhä useammassa palveluammatissa etenkin pääkaupunkiseudulla on arkipäivää se, että suomen kielen taitoa ei edellytetä eikä palvelua saa suomeksi.
Onko tämä keneltäkään pois, joku kysyy. Kaikkihan osaavat englantia. Ongelma on se, että tällainen kehitys muodostuu helposti itseään ruokkivaksi kierteeksi. Kun työelämässä menestyminen edellyttää äidinkielentasoista englannin osaamista, se luo vanhemmille kannusteen rakentaa lapselleen mahdollisimman varhaisesta vaiheesta lähtien englanninkielistä koulupolkua. Kun työelämässä tai muuten yhteiskunnassa ei välttämättä tarvitse suomen taitoa, se vähentää kannustimia opetella suomea. Kun tiedettä ja tutkimusta ei tehdä suomeksi, ei ole tarvetta luoda uutta suomenkielistä terminologiaa, jolloin asioista puhuminen suomeksi muuttuu konkreettisella tavalla mahdottomaksi, ja tämä tietysti entisestään ohjaa ja pakottaa käyttämään englantia.
Englanti ei ole ihmiskunnan historian ensimmäinen ylikansallinen tieteen ja sivistyksen kieli. Aiemmin tällainen rooli on ollut esimerkiksi kreikalla, persialla ja etenkin latinalla. Erona on kuitenkin se, että varhaisempina aikoina sivistys ja kansainvälinen kanssakäyminen olivat harvalukuisen eliitin heiniä. Suurin osa ihmiskunnasta eli elämänsä omissa kyläyhteisöissään ja puhui paikallisia kieliään ja murteitaan. Tänä päivänä verkostoituminen ja globalisaatio koskettavat ainakin länsimaissa jokseenkin kaikkia. Siksi myös pienten kielten, kuten suomen, aseman ja kehityksen suhteen on syytä olla hiukan enemmän hereillä. Ajan henkeen sopivasti siteeraan Ukrainan kansallisrunoilijaa Taras Shevchenkoa: ”Opiskelkaa vierasta, mutta älkää väheksykö omaanne.”
Helsingin Suomalainen klubi on jo 16 vuoden ajan järjestänyt Suomalaisen kirjoituskilpailun, jossa painotetaan hyvän ja vivahteikkaan suomen kielen käyttöä. Onnittelen lämpimästi sekä voittajaa että muita palkittujaAnssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-36885862375511865762024-02-29T23:34:00.000+02:002024-02-29T23:34:59.755+02:00Olimme ryssän orjia, nyt EU:nTeemu Keskisarjan kolumni: Ryssän orja ja EU:n orja
Suomalaisuusmies A. I. Arwidsson raapusti 1850-luvulla almanakkaansa:
”Älä sure Suomen poika,
jos olet Ryssän orja.
Kohta kuluu sata vuotta
Perkele sen korja!”
Arwidssonia sapetti keisarillinen asetus, joka kielsi melkein kaiken kirjallisuuden julkaisemisen suomen kielellä. Orjuuttajia eivät olleet toistaiseksi venäläiset vaan kotimaan huippuvirkamiehet ja ruotsinkielinen harvainvalta.
Venäjä oli 1800-luvun Suomelle kelpo rauhanprojekti. Pax Russica mahdollisti valtaisan väestönkasvun ja vaurastumisen. Suomella oli oma tarkan markan valtiontalous eikä kopeekkaakaan yhteisvelkaa. Verovarat menivät Saimaan kanavaan tai kansakouluihin, eivät Sevastopolin linnoitukseen. Kansallinen kulttuuri kohosi korkeuksiin. Oikeus ja totuus voittivat kielitaistelussa. Venäjä hyväksyi fennomanian, joka ei aiheuttanut mitään separatismia taikka russofobiaa.
Vuosisadanvaihteessa Venäjä sekosi panslavismiin, slavofiliaan ynnä muihin sorto-oppeihin Suomen kannalta kohtalokkaasti. Suomalaiset olivat alkujaan keisarin uskollisin alamaiskansa, isovenäläisiä uskollisempi. Suhde tuhoutui muutamassa routavuodessa. Yleisvaltakunnallistaminen, yhdenmukaistaminen ja venäläistäminen olivat järjetöntä politiikkaa. Kuolemansairas imperiumi söi ja sulatteli kipeään vatsaansa suuriruhtinaskuntaa, jonka omat lait ja hallinto olivat erinomaisen terveitä.
Euroopan talousyhteisö toimi hyvin 1950–80-luvuilla. Saksa ja Ranska lopettivat sotimisen. Hiilen ja teräksen tulleja tai interrailaajien passintarkastuksia tuskin kukaan kaipasi. Suomikin nautti yhdentymisestä vapaakauppasopimuksilla. Liittyminen Euroopan yhteisöön 1995 oli luontevaa lännettymistä.
Kokonaan toinen asia on, että EU:sta kieroutui maailmanhistorian suurin ja mahtavin byrokratia. Yleisvaltakunnalliset direktiivit ja komissaarien päähänpistot ulottuvat vuonna 2024 yksityiskohtiin ja kokonaisuuksiin, joista helmikuun manifestin 1899 allekirjoittajalla Nikolai II:lla ei ollut hajuakaan.
Hampaisiin asti militarisoitunutta jättiläistä vastaan kävi nouseminen vain Eugen Schaumanin keinolla. Suomen ei kannattanut erota Venäjästä vielä 1916 – mutta seuraavana vuonna kannatti. Myös EU:ssa aikaikkuna aukeaa, kun pakkovalta kerran luhistuu ja kansat karkaavat vankilastaan.
Älä sure Suomen poika,
jos olet EU:n orja.
Kohta kuluu sata vuotta
Perkele sen korja!
TEEMU KESKISARJA
Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-82040287676298708232024-02-28T23:26:00.002+02:002024-02-28T23:26:37.714+02:00Iltalehden pääkirjoituksessa
PÄÄKIRJOITUS
Pääkirjoitus: Yksi iso muutos selittää sen, miksi perussuomalaisten kannatus nousee
KREETA KARVALA
Perussuomalaisten kannatus kasvaa, vaikka köyhiltä leikataan ja duunareitten etuja karsitaan, kirjoittaa Kreeta Karvala.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) edustaa tiukkaa talouskuria.
Perussuomalaisten suosion nousu näkyy muun muassa tuoreessa Helsingin Sanomien gallupissa (20.2.), jossa puolue on puolentoista prosenttiyksikön nousussa ja pitää kakkossijaa 19,6 prosentin kannatuksella yhdessä SDP:n kanssa.
Myös Ylen puoluekannatuskyselyssä (9.2.) perussuomalaiset oli 2,4 prosenttiyksikön nousussa ja hengittämässä iskuetäisyydellä laskussa olevan SDP:n niskaan. Pääministeripuolue kokoomus oli molemmissa kannatuskyselyissä suosituin puolue.
Perussuomalaisten kannatuspohja pitää, vaikka hallitus leikkaa köyhiltä ja runnoo uudistuksia, jotka iskevät myös duunareihin.
PS:n vahvaa kannatusta selittää muun muassa se, että puolueen kannattajat ovat laajan eduskuntavaalitutkimuksen mukaan merkittävästi viime vuosina oikeistolaistuneet. Perussuomalaisten duunariäänestäjät maksavat itse veronsa, velka-Suomen vaikea taloustilanne ymmärretään, ja monien perussuomalaisia äänestävän mielestä hyvinvointivaltio on paisunut liikaa.
Kannatusmittausten perusteella perussuomalaisten harjoittama hallituspolitiikka resonoi puoluetta äänestävien mielenmaisemaan. Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) kova talouspuhe ihastuttaa enemmän kuin vihastuttaa, ja elinkeinoministeri Wille Rydman (ps) lisää tarpeen mukaan painetta puheisiin. Rydmanin töräytykset, kuten ulostulo ”ay-mafiasta”, toimivat perussuomalaisten erottautumiskeinona hallituksessa. Kun sopivin väliajoin lyödään löylyä ja isketään henkistä piikkiä kokoomuksen lihaan, pysyy perussuomalaisten äänestäjillä mielessä, että PS on se rajumpi vaihtoehto.
Rydmanin ulostulot ärsyttävät varmasti pääministeri Petteri Orpoa (kok), joka joutuu tavan takaa selittelemään niitä julkisuudessa. Samalla Orpo pystyy kuitenkin itse profiloitumaan kokoomuslaisena maltillisempana vaihtoehtona, jonka jälkeen hallitus voi taas jatkaa yhteisen ohjelmansa toimeenpanoa.
Perussuomalaisten hyvä kannatus antaa puolueelle itseluottamusta ja uskoa valittuun linjaan. Hyvin menneiden presidentinvaalien jälkeen seuraava iskun paikka on kesäkuun eurovaalit, jossa perussuomalaiset uhoaa tekevänsä historiallisen kovan tuloksen.
Nykyisessä maailmanajassa monia suomalaisia huolettaa myös Venäjä. Hallituksen määrätietoiset rajansulkutoimet, joita tehdään perussuomalaisen sisäministerin johdolla, nauttivat laajaa kannatusta.
Hallituspuolueista nykylinjasta kärsii eniten RKP, joka uhkaa kutistua kolmen prosentin pikkupuolueeksi. RKP selittää kannatusalhoaan sillä, että puolueella ei ollut presidentinvaaliehdokasta. Näin voi hyvin olla, mutta suurempi syy lienee se, että ainakin osa RKP:n kannattajista ei ymmärrä, mitä puolue tekee oikeistokonservatiivisessa hallituksessa.
Seuraavasta pääministeripuolueen paikasta haaveilevalle SDP:lle ja puolueen puheenjohtajalle Antti Lindtmanille perussuomalaisten kannatuksen vahvistuminen aiheuttaa pääsärkyä. Mitä tehdä, kun oikeistohallitus sopeuttaa ja leikkaa eikä välitä lakkopainostuksesta, ja silti keskeisten hallituspuolueiden kannatus pysyy korkeana, kun taas SDP:n kannatus on laskussa?
Uuden elementin hallituspuolueiden ja perussuomalaisten kannatukseen voi kuitenkin tuoda kevään vaikea kehysriihi, jossa hallitus joutuu päättämään miljardien eurojen sopeutustoimista. Esimerkiksi ruuan alv:n nosto, jota valtiovarainministeri Purra on jo Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-7137931178956730972024-02-27T22:54:00.004+02:002024-02-28T23:27:28.344+02:00Stubb ja Purra, yhteistyö luonnistaa
Purra ja Stubb tapasivat
Tuleva presidentti Alexander Stubb on tavannut ahkerasti suomalaisia päättäjiä ja maailman johtajia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ja tuleva presidentti Alexander Stubb tapasivat sunnuntaina kahvittelun merkeissä.
Jyri Huttunen
25.2. 18:20
VALTIOVARAINMINISTERI Riikka Purra (ps) kertoo X-viestipalvelussa, että hän on tavannut tulevan presidentin Alexander Stubbin. Hän kertoo kahvitelleensa Stubbin kanssa Espoon Haukilahdessa.
– Yhteistyö toimii, ei epäilystäkään – Suomen parhaaksi kaikilla osa-alueilla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Purra nähtiin myös Stubbin vaalivalvojaisissa 11. helmikuuta. Purra kertoi X:ssä, että kävi paikalla onnittelemassa Stubbia. Hän ei antanut haastatteluja medialle.
Perussuomalaisten oma presidenttiehdokas, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho ei päässyt presidentinvaalien toiselle kierrokselle. Purra tai perussuomalaiset eivät kuitenkaan missään vaiheessa kommentoineet, ketä Halla-ahon äänestäjien pitäisi toisella kierroksella äänestää.
Alexander Stubb astuu virkaansa Suomen tasavallan 13. presidentiksi 1. maaliskuuta. Siihen asti hän perehtyy tehtäväänsä. Stubb on tavannut muun muassa presidentti Tarja Halosen ja käynyt lounaalla Mäntyniemessä tasavallan presidentti Sauli Niinistön luona.
Stubb osallistui viime viikonloppuna Münchenin turvallisuuskonferenssiin, jossa hän tapasi muun muassa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin, Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin ja Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin.
Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-32801421380036196022024-02-26T23:30:00.000+02:002024-02-26T23:30:14.290+02:0060-vuotisluokkakokoukseenMeitä pääsi vuonna 1964 Kankaanpään lukiosta 36 ylioppilasta. Tänä keväänä tulee siis täyteen 60 vuotta ja puuhaan silloin yhteiskokoontumista Kankaanpäähän ja osallistumista myös uusien ylioppilaitten lakkiaisjuhlaan. Edellisen kerran olimme koolla Helsingissä v.2014 50-vuotisriemuvuonna, ja satuin silloin olemaan eduskunnan puhemiehistössä, joten voin kutsua ylioppilasluokkiemme oppilaat tutustumaan eduskuntaan ja jopa ruokailemaan puhemiehen edustustilaan. Meitä on ollut alunperin 36, joista tietojen mukaan poisnukkuneita on yksitoista, joten 25 olisi jäljellä. Yritämme saada kutsua kaikille, vaikka se on vaikeaa, kun kummatkin edelliskerralla kutsuja lähettäneet ovat kuolleet eikä heidän osoiteluetteloitaan ole saatu. Mutta toivotaan parasta eikä yrittänyttä ole laitettu. Muuten täällä fb:ssa näyttäisi meistä olevan vain yksi lisäkseni!😊😘🥰Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-49624718572902041142024-02-24T22:38:00.000+02:002024-02-24T22:38:03.725+02:00Slava UkrainePunainen taivaanranta auringonlaskussa kotipihan lumikukkulalta kuvattuna!
Kuva FB-sivullani symbolisoi tätä päivää - tasan kaksi vuotta on kulunut Venäjän kaikki rikosten tunnusmerkit omaavasta räikeästä hyökkäyksestä Ukrainaan!
Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3961656048907341188.post-30481938002552007302024-02-23T23:23:00.006+02:002024-02-23T23:23:42.997+02:00Ukraina tarvitsee apuammeSuomen Uutiset
Ukrainassa muistetaan huomenna Venäjän hyökkäyssodassa kaatuneita ukrainalaissotilaita.
Politiikka
Venäjän brutaalin, koko Ukrainaa vastaan suunnatun hyökkäyssodan alkamisen toista vuosipäivää vietetään 24.2.2024. Helmikuun 15. päivänä tuli kuluneeksi myös tasan kaksi vuotta siitä, kun EU:n pelastuspalvelumekanismi aktivoitiin Ukrainan avunpyynnön seurauksena. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen kertoo, että Ukrainan tukemisen jatkaminen on prioriteetti myös sisäministeriössä.
Kahden vuoden aikana Ukraina on pyytänyt apua 182 kertaa. Avunpyyntöjen johdosta Euroopan maat ovat tehneet pelastuspalvelumekanismin kautta Ukrainalle kaikkiaan 3 381 avuntarjousta. Suomi on ollut kolmanneksi aktiivisin avuntarjoaja 276 avuntarjouksellaan.
– Sisäministeriö koordinoi materiaalisen hätäavun antamista Ukrainaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Toimitettavan avun kirjo on laaja ja kattaa käytännössä kaiken muun paitsi puolustustarvikeavun. Suomi on lähettänyt Ukrainaan jo lähes 300 rekkalastillista materiaaliapua sisältäen mm. suuria määriä energiasektorin, terveydenhuollon sekä pelastustoimen apua, kerrotaan sisäministeriön tiedotteessa.
Suomi jatkaa Ukrainan tukemista
Materiaalisella hätäavulla tuetaan Ukrainan selviytymiskykyä ylläpitämällä Ukrainan viranomaisten ja yhteiskunnan toimintakykyä sekä vähentämällä Venäjän iskujen vaikutuksia.
– Tuen antaminen on tärkeää, sillä se on nopea ja tehokas keino muun muassa tuhotun energiainfrastruktuurin korjaamiseen tai sodasta aiheutuvien terveydenhuollon puutteiden nopeaan täyttämiseen. Myös sisäministeriössä priorisoimme Ukrainan tukemista, kertoo sisäministeri Mari Rantanen.
Viimeisimpänä Suomi on toimittanut Ukrainaan muuntajia, generaattoreita, sähköverkon komponentteja, suurikokoisen vesisäiliön, muonapakkauksia, lastensairaalatarvikkeita, infuusiopumppuja, apuvälineitä sekä muita erilaisia sairaalatarvikkeita. Ukrainan avuntarpeet jatkuvat suurina ja koko yhteiskuntaa läpileikkaavina myös tulevaisuudessa, minkä vuoksi Suomen on kumppaneidensa ja liittolaistensa kanssa jatkettava aktiivista avun toimittamista Ukrainaan.
SUOMEN UUTISET
Anssi Joutsenlahtihttp://www.blogger.com/profile/15367777758290379019noreply@blogger.com0