Sataa jo toisena päivänä peräkkäin. Voisi sanoa, että vettä tulee niin kuin saavista kaataisi. Ei nyt sentää lujaa, mutta kuitenkin koko ajan enemmän kuin tihkua. Huomenna on jo selkenevää.
Noormarkku liittyy vuoden alusta Poriin äänestyksen jälkeen. PerusS Onni Lehtovirta oli itsenäisen Noormarkun kannalla. Nyt siis myös seurakunnassa joudutaan tekemään liitosvalmisteluja, vaikka Noormarkun seurakunta jääkin olemaan, mutta hallinto ja talous yhdistetään. Tilanne on uusi ja arvaamaton. Vähän pelonsekaisestikin odotetaan uutta.
Myös talousarvioehdotukset joudutaan tekemään jo näin alkukesästä. Aiemmin on ehditty vielä syksyn alussa. Olen ollut viran puolesta sekä lähetystyön- että diakoniatyön johtokunnisssa budjettiehdotuksia käsittelemässä. Vanhalta pohjalta joka tapauksessa lähdetään ja odotetaan, miten Pori suhtautuu, kun päätösvalta suurelta osin menee sinne.
Molemmissa johtokunnissa on tekemisen meininkiä, monenmoista on puuhattu paljolti juuri vapaaehtoisin voimin. Lähetyssihteerikin on luottamustoiminen ilman palkkiota. Diakoniatyössä on kaksi palkattua diakonissaa. Toimintaa siis riittää molemmilla alueilla. Tänään esim. alkoi leirikeskuksessa Onnenkalliolla diakonialeiri yhtä sateisissa merkeissä kuin eilinen tyttöjen taideleiri Rudanmaan vanhalla koululla. No, huomenna selkiää.
Noormarkussa on 1930-luvulla rakennetun pääkirkon lisäksi kyläkirkko Lassilassa, jossa myös pidetään jumalanpalveluksia. Seuraava on juhannusiltana, jossa olen toimittajana. Eka kerran olin siellä juuri vaalipäivän messussa. Kankaanpäästä pääsee sinne suoraan Verttuun kautta useampaakin tietä, joskin tiet eivät ole mitään pikiteitä, mutta voi sitä välistä ajella pienempiäkin teitä. Näkee paremmin maisemiakin.
Ohikulkijatkin ovat jo pitkin vuotta saaneet ihailla Noormarkun hautausmaan uutta rakenteilla olevaa hautausmaan kiviaitaa aivan valtatien reunassa. Aita on nyt valmistunut ja liittyy suureen kokonaisurakkaan eli hautausmaan laajennukseen, jossa yhteydessä saadaan myös tilava pysäköintialue. Seuraavaksi nykyinen virasto eli vanha pappila menee remonttiin ja tilat siirretään seurakuntataloon, jossa sitten viimenäkemäni oli suoritettu laajennus. Näin mennään eteenpäin ja pysytellään mukana kehityksessä eli ajan hermolla.
Nähdäkseni Noormarkussa on täydet mahdollisuudet seurakunnan työlle eikä Poriin liittyminen kokemukseni mukaan siellä 9 kuukautta työssä olleena tule asioita vaikeuttamaan, pikemminkin päinvastoin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!