Että he yhtä olisivat

Tänään Porin siioninvirsiseuroissa tuli esiin kristittyjen yhteys eli niin kuin alkuajan kristityistä sanottiin: Katsokaa, kuinka he rakastavat toisiaan. Voidaanko meistä tämän päivän kristityistä sanoa samaa?

Asia tuli esiin, kun noormarkkulainen Kanervan pariskunta kertoi pyhiinvaelluksestaan Pohjois-Espanjassa ja osallistumisestaan katolisissa kylissä kirkoissa järjestettyihin messuihin ja myös ehtoollisen nauttimiseen. Meillä luterilaisillahan ei virallisesti ole ehtoollisyhteyttä katolisten kanssa. Ei muuten monien muidenkaan kanssa, ainoastaan Englannin anglikaanisen kirkon kanssa.

Pappisurallani olen jakanut ehtollista vapaakirkkoon kuuluvalle, kastanut katolisen äidin ja luterilaisen isän lapsen ja tainnut vihkiäkin pariskuntia, joista toinen osapuoli ei kuulunut kirkkoon. Yksityisrippikoulun ja sen päättäneen konfirmaation olen myös suorittanut ehkä useammankin kerran nopeutetulla aikataululla, kun rippikoulu on jäänyt käymättä. Milloin on tarvinnut päästä kummiksi, milloin vihille. Hätä ja kristillinen rakkaus ei aina lue lakia.

Kristittyjen yhteyden mukaisesti jo itse Jeesus rukoili seuraajiensa puolesta: "Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut." Ja näinhän juuri alkuajan kristityt rakastivat.

Olen usein ihmetellyt, vaikka perin hyvin tiedän kirkkojen historialliset eroavaisuudet ja erilaiset opilliset näkemyserot, että miksei kirkkojen yhteisneuvotteluissa saavuteta sitä kaikkein tärkeintä eli ehtoollisyhteyttä. Ehtoollinenhan on Kristuksen itsensä asettama kaikille seuraajilleen syntien anteeksiantamuksen ateriaksi. Ei siinä syntisten joukossa pitäisi olla mitään eroja eikä rajoja. Kirkkojen johtajat eivät näytä pääsevän eteenpäin. Siksi meidän kentällä olijoiden on veljellisen rakkauden ja yhteyden nimissä painostettava toteuttamaan Vapahtajamme tahto kirkkojen välisessä kanssakäymisessä eli ehtoollisyhteys kaikkien kristittyjen kesken. Onhan meillä sama Jeesus syntiemme sovittajana ja me hänen seuraajansa olemme hänen rakkaudenoppinsa mukaan eläviä ja siitä kertovia.