Kotimaa

Arkkipiispa mielletään kirkon ääneksi. Jukka Paarmahan on ilmoittannut siirtymisestään reserviin. Tänään Turun kristillisellä opistolla teologikokouksessa ei puhuttu sanakaan arkkipiispasta, vaikka juuri siellä on pappeinkokouksissa ratkaistu monia piispanvaaleja. Nyt oli esillä toinen kirkon ääni: Kotimaa.

104 vuotta vanhan kristillis-yhteiskunnallisen viikkosanomalehden Kotimaan uusi päätoimittaja oli kertomassa runsaslukuisalle kuulijajoukolle tästä yhäti nuorekkaasta kirkon äänenkannattajasta, jonka pyrkimyksenä on nimenomaan välittää tietoa kirkosta kirkon sisältä lukijakunnalle, joka on varsin kiinteästi mukana seurakuntien toiminnassa. Niinpä päätoimittaja kertoi lukijatutkimuksesta ottaen esille kolme tyypillistä Kotimaan lukijaa. Yksi on 30-vuotias naispastori Turusta, toinen 49 vuotta vanha metallialan yrittäjä Lapualta, joka laulaa kirkkokuorossa ja jolla on seurakunnallisia luottamustoimia, kolmas 78 vuoden ikäinen eläkkeellä oleva kansakoulunopettaja, joka käy lähetyspiirissä ja on muutenkin aktiivinen seurakuntalainen.

Päätoimittajien kunniakkaaseen sarjaan on tänä vuonna liittynyt Mari Teinilä. Aiemmin hän on toiminut lehden toimittajana. Kokouksemme isäntä Turun Kristillisen opiston rehtori Tapani Rantala esitteli päätoimittajan kysymällä, missä ominaisuudessa Mari Teinilä on ensimmäinen päätoimittajien ketjussa. Vastaukseksi ei kelpuutettu: ensimmäinen nainen, joka sekin pitää paikkansa, vaan ensimmäinen Namibiassa syntynyt vanhempansa kun ovat olleet tällä Suomen vanhimmalla lähetyskentällä lähetteinä.

Mari Teinilä toi valaisevasti esille Kotimaan tärkeän aseman keskeisenä kirkollisena vaikuttajana ja tiedon välittäjänä. Ajan hermolla pysyen pyritään antamaan kirkon toiminnasta monipuolinen kuva keskustelua ja hartaudellistakaan aineistoa unohtamatta. Näin Kotimaata tarvitaan yhteisenä erilaisiakin näkemyksiä kertovana kirkon äänitorvena.

Yhtenä ongelmakenttänä nähtiin lehden alentunut levikkimäärä n. 43.000 ollen lähes puolet pienempi kuin lehden parhaina päivinä. Tosin aivan viimeaikoina ei enää ole ollut levikin laskua. Mutta lehden tilaajamäärä tulisi saada lisääntymään, siitä keskustelussa tunnettiin yhteistä huolta, lehteä sinänsä kiiteltiin ja sitä pidettiin hyvänä kuvan välittäjänä kirkostamme.