Kylät autioituvat

Asutus keskittyy taajamiin, kylät hiljenevät. Tämä kehitys on jatkunut vuosikymmeniä eikä muutosta näy, pikemminkin päinvastoin. Entistä suurempi osa maatamme kokee muuttotappiota ja asutus keskittyy vain muutamiin kasvukeskuksiin. Viimeisimmän juuri julkistetun tutkimuksen mukaan parhaiten kasvavia keskuksia on vain viisi, jo ennestään tunnettujen Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun lisäksi tähän joukkoon on nyt nostettu Jyväskyläkin. Kakkoskastiin pääsevät Kuopio ja Vaasa, Ahvenanmaa ja joitakin yksittäisiä kuntia. Vaasa kyllä ihmetyttää tässä jokossa, ennemminkin sen tilalla näkisen Seinäjoen. Kaikkein synkintä on Lapissa ja Itä-Suomessa, jossa ei edes Rovaniemen, Joensuun eikä Kajaaninkaan imu riitä.

Niinpä Kuusamosta kerrotaan viimeisenkin myymäläauton lopetuksen jälkeen kauppamatkojen olevan yli 40 kilometriä. Kauppias olisi hankkinut ikälopun auton tilalle uuden veroisen, mutta 50.000€ avustus tyssäsi byrokratiaan, haja-asutusalueen kaupalle tarkoitettua kehittämisavustusta ei voida antaa yritykselle, jonka toimipaikka on Kuusamon keskustassa, vaikka auto olisikin liikkennöinyt kylillä. Ei sekään olisi auttanut, että olisi perustettu tytäryritys syrjäkylälle. Järjen käyttökin olisi sallittua. Näin Kuusamon syrjäkyliltä meni ainoa palvelu. Myymäläautoja onkin koko maassa enää vain 32 kappaletta.

Aiemmin kylillä oli kauppa ja koulu. Molemmat on nykyään yleensä lopetettu. Nuoret kaikkoavat työn perässä, vanhat joutuvat muuttamaan keskustaajamiin palveluiden perässä. Kylien elävöittämiseksi ei ole keksitty keinoja.

Noormarkusta esim. voi kertoa, että sekä Lasssilaan että Kairilaan kunta rakensi rivitalojakin, mutta tänä talvena ne jouduttiin myymään pois pilkkahinnalla, kun niihin ei ollut asukkaita. Tänään Lassilan kirkonmenoissa oli mukana kaksi rippikoululaista, kylän ainoat rippikouluikäiset. Näin Lassilassa, jossa ennen oli vaneritehdas ja saha ja jonka kautta suunniteltiin Pori-Haapamäki rautatietäkin. Parhaimmillaan väkeä on ollut tuhatmäärin, nyt vain parisataa.

Kehitys on todella ikävää entisen Maaseudun Puolueen kansanedustajankin kannalta. Eipä suuri ja kaunis entinen Maalaisliitto, nykyinen Keskustapuoluekaan ole pystynyt kehityksen kelkaa kääntämään. Ja kuitenkin, mikä olisi hienompaa kuin vanha hyvä idyllinen maaseutu, jossa kuitenkin vielä isämme ja isoisämme ovat saaneet assua ja maatamme rakentaa. Nyt korkeintaan loma-asunnot sijaitsevat rauhallisella maaseudulla. On toki joitakin maalle muuttajia eläkeläispäivillään, mutteivat hekään pysty kehityksen suuntaa muuttamaan.

Kyliä ja niiden elämää on kyllä tutkittu. Turun ylioipiston kylätutkimusryhmä on julkaissut kymmeniä kirjoja, itsellänikin on Päiviö Tommilan toimittama Muuttuva kylä. Myös katoavaa kyläperinnettä on koottu kyläkirjoihin, joita esim. Kankaanpäänkin eri kylistä on julkaistu. Näin ainakin tieto säilyy entisajan harmoonisesta kyläkuntien elämästä.