Veljesliiton 70-vuotisjuhla

Meitä Satakunnastakin oli linja-autollinen Sotainvalidien Veljesliiton arvokkaassa 70-vuotisjuhlassa Helsingin Messukeskuksessa lähes tuhannen muun juhlavieraan kanssa. Sotainvalidienkin keski-iän ollessa jo 87-vuoden luokkaa, on selvää, ettei tällaisia suurjuhlia enää voida kauaa järjestää. Mutta kaiken kaikkiaan on hienoa, että nyt tänä päivänä annetaan täysi tunnustus maamme itsenäisyyden puolesta taistelleille kunniakansalaisillemme. Siitä tämä juhlakin oli vaikuttava todiste, olihan ohjelmassa myös Tasavallan Presidentin Tarja Halosen henkilökohtainen tervehdys.

Juhlapuhujana esiintyi toinen entinen kolleegani Lasse Lehtinen, jolta sain nimikirjoituksia moniin omistamiini hänen kirjoittamiinsa kirjoihin. Lasse oli laatinut myös TV:ssä nähdyn ohjelman Katkennut kalpa, joka DVD-levylle tallennettuna annettiin kaikilla osanottajille matkaevääksi. Varmaan juuri tästä syystä hänet oli valittu juhlapuhujaksi ja hyvin hän paikkansa täyttikin. Mahtaneeko muuten hänestä tulla demarien presidenttivaaliehdokas, jota etsitään kuin neulaa heinäsuovasta jopa torikyselyillä ellei se sitten ole Eero Heinäluoma.

Päätössanojen lausujaksi oli saatu sotainvalidi Erkki Luntamo Uudestakaupungista ja jämerää sanottavaa hänellä riittikin. Hän on tunnettu veteraaniurheilija, tänäkin vuonna hän on voittanut suunnistuksessa maailmanmestaruuksia, ei tahdo 95-vuotiaiden sarjassa löytyä kilpakumppaneita.

Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin talvisodan jälkeen sotamarsalkka Mannerheimin aloitteesta tukemaan invalidien omatoimista sijoittumista yhteiskunnan rakentaviksi jäseniksi. Kaiken kaikkiaan sotainvalideja on ollut 95 000, nykyisin heidän lukumääränsä jää 10 000 alle ja kuten ymmärrettävää, viimeinen iltahuuto kutsuu kiihtyvällä vauhdilla. Siksi myös Veljesliitto on luopunut omaisuuksistaan kuten Kaunialasta ja muista veljeskodeista ja näin saadut rahavarat pyritään jakamaan piirien kautta osastoille ja näin saadaan lisävaroja sotainvalidien jokapäiväisiin tarpeisiin. On näet huomattava, että alle 20% invalidit eivät saa niitä valtion myöntämiä etuisuuksia, joihin suurempiprosenttiset invalidit ovat oikeutettuja kuten ateriapalveluihin ja säännöllisesti määrättyihin kuntolomiin.