Kaksi päivää kuntamarkkinoilla oli hämmentävä kokemus ainakin näin maalaispojalle ja ekakertalaiselle. Kuntatalo oli ahdinkoon asti tupattu täyteen mitä erilaisimpia näytteille asettajia, yksi Kankaanpäästäkin Casatino ja Tino Nurmi, joka sanoi saaneensa lukuisia hyviä kosketuksia uusien ryhmätalojen rakentamiseksi.
Kahteen päivään oli ahdettu myös kymmeniä eri tilaisuuksia kaikista mahdollisista maan ja taivaan väliltä kunnallisalaa koskettavista aiheista. Luennoitsijoina toimi arvovaltaista maan parasta asintuntemusta omaavaa väkeä. Onneksi puolueiden puheenjohtajien paneelissa oli muillakin kuin PerusSuomalaisilla varapuheenjohtajia, jopa kuntapuolueeksi kutsutulta keskustalta puuttui varsinainen puheenjohtaja. Meidän Timo Soinilla on tietysti pakko olla joskus Brysselissäkin. Paneeli oli keskiviikkona, torstaina Timo kylläkin oli jo Suomessa, kun itsekin sain hänet langanpäähän.
Kuntapäivien yksi anti on tavata kunnallisväkeä ympäri Suomea. Niinpä näin oman puolueen valtuutettuja Helsingistä, Huittisista sekä Oulun ja Mikkelin piireistä. Mikkelistä valitaan vain kuusi kansanedustajaa, pienemmät puolueet ovat siis vaikeuksissa, mutta toiverikkaina sielläkin ollaan, sillä piirikohtaisissa mielipidemittauksissa PerusSuomalaiset ovat saaneet yli 15% lukemia.
Otsake tulee paluumatkalta. Vaaran paikka säikäyttää vasta jälkikäteen, h-hetkellä ei ehdi tehdä mitään. Onneksi autonkuljettajamme refleksit olivat terävät, kun vastaatulevan liikenteen välistä puikahti auto ohittamaan suoraan kaistallemme. Onhan valtatiessä leveyttä, ohitettava osasi kääntää sivulle ja samoin oma kuskimme käänsi reunaan, joten kolme autoa mahtui hyvin yht´aikaa rinnakkain. Näin kaikki voi liikenteessä olla pienestä ja hetkestä kiinni. Kyllä me etupenkkiläiset kaupunginjohtajan kanssa tilanteen jälkeen kiinnitimme linja-auton turvavyöt. Yhteentörmäyksessä olisimme varmaan lentäneet läpi tuulilasista. Varjelus ja siunaus oli matkassamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!