torstai 19. toukokuuta 2011

Lisää tosiasioita Kreikan lainatakuista

Asaintuntijan mietteitä Kreikan kestämättömästä tilanteesta. Miksi pitäisi antaa lisälainoja?

Pankkiirin vanha sääntö on että mitään lainaa ei anneta vakuuksien vuoksi, vaan siksi että luotetaan lainanottajan maksavan korot ja lyhennykset ajallaan. Vakuus annetaan / otetaan siksi, että lainanottaja tietää että äärimmäisessä tilanteessa vakuus voidaan ottaa häneltä pois, ja se pelote saa lainaottajan käyttäytymään vastuullisesti. Kukaan pankkiiri ei lainaa antaessa halua lähteä siitä että otetaan perheeltä koti pois tai yrittäjältä hänen yrityksensä.

Sitten pitää myös miettiä onko ehdotetulle Kreikan vakuuksille ennakkotapausta. Miten toimia vakuuksien kanssa jos Kreikka ei hoida velkojaan (mikä on todennäköistä)? Kuka ottaa haltuunsa saaria ja valtionyhtiöitä ja likvidoi ne? Mitä Kreikan takaajat, joille nuo vakuudet annettaisiin vastatakauksista, niillä vakuuksilla tekisivät jos joutuisivat ottamaan ne haltuunsa? Toisin sanoen, kyse olisi todella hankalista vakuuksista, ja niiden haltuunotto ei ole järkevää, joten tästä puuttuu se pelotevaikutin joka vakuudella pitäisi olla. Juttu kuulostaa jonkun investointipankkiirin kehitelmältä jolla pitäisi tienata valtavat palkkiot investointipankeille. Kukaan muu ei siitä hyötyisi.

Jotkut sanovat että Saksan Treuhandanstalt käy ennakkotapauksesta. Puppua. Treuhandanstalt perustettiin aikanaan entisen DDR:n omaisuuden likvidointiin. Se tarkoitus oli erilainen kuin yhtiöllä joka hoitaisi Kreikan valtion veloille antamaa vakuusmassaa. Treuhandanstalt nimenomaan luotiin myymään valtion omaisuutta yhdistyneessä Saksassa, ei velanhoitoyksiköksi. Kreikan antamia vakuuksia ei aidosti haluta myytävän. Koko jutun tekninen toteutus olisi äärettömän monimutkainen, mutta vielä parempi olisi että sitä ei toteutettaisi. Keskivertokansalainen ei sitä voisi ymmärtää, miksi siis lähteä maksumieheksi?

Muuten, Eurostatsin mukaan Kreikassa keskimääräinen palkkaverotus oli 38%, Suomessa 41% (vuoden 2008 tieto), ja kulutusverotkin taitavat olla korkeammat Suomessa. Pitäisikö siis Suomen veroja nostaa Kreikan auttamiseksi?

Lisäksi, tuossa vakuusasetelmassa olisi taas kerran niin sanottu näennäisesti negatiivinen palkkiosysteemi, eli Kreikka olkoon kiltisti niin ei tule rangaistusta. Ongelma vaan on siinä että Kreikka ei usko että heitä koskaan rangaistaisiin. Miksi siis jatkaa samalla tiellä? Eikö olisi parempi sanoa että kun Kreikka on tehnyt jotain, eli myynyt valtionomaisuutta X miljardilla ja käyttänyt rahat velkojen lyhentämiseen, saa se likviditeettiapua. Tuo olisi perusteltavissakin, koska sitten kun solvenssiongelma on hoidettu omilla rahoilla, voisi likviditeettiapu olla paikallaan hienosäätönä tilanteen lopulliseksi rauhoittamiseksi. Kuten Puheenjohtaja Soini sanoi, nyt ratkaisumallit käsittelevät tilannetta kuin se olisi vain likviditeettiongelma, kun oikeasti kyseessä on krooninen solvenssiongelma.

Kun naapurisi taloon iskee salama, ja talo palaa, autetaan häntä. Se on suomalaista käytöstä. Kun naapurisi humalapäissään sytyttää talonsa tuleen, ei mennä heti Alkoon ostamaan hänelle uutta kossupulloa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!