Tuleeko Jytkyjen Jytky

Hallitusneuvotteluiden 13. päivä oli oikea vastakohtien päivä. Aamulla jo oli eripuraa. Illan suussa Sasi ja Heinäluoma melkein jo löivät kättä ja sitten tunnin päästä olikin valmista: mä sulle erokirjeen kirjoitan. On käynyt toteen, että politiikka on palannut politiikkaan. Jopa niin, ettei eduskunnan tietokoneellekaan päässyt muutamaan tuntiin demarien ja vasemmistoliiton ulosajon tai -marssin jälkeen. Mutta ei ainakaan meille ryhmästä uusia ohjeitakaan tullut, miten lie toisilla. Mietitään kaikessa rauhassa jo kyllä vähän ounasteltuakin ratkaisua. Kun pitkittyy, niin myös mutkittuu. Eduskuntakin istuu seuraavan kerran vasta ensi tiistaina, helatorstain tähden ei ole istuntoa perjantainakaan, kun ei niitä asioitakaan ole liiemmälti toimitusministeriönkin ollessa melko toimimaton.

Nyt kaikki mahdollisuudet ovat täysin avoimia. Katainen kyllä yrittää edelleen ja kääntyy keskustan puoleen, jolle vaalitömäyksen jälkeen hiljalleen näyttää uudelleen tulleen hallitushaluja. Demarienkin odotetaan vielä kääntyvän takaisin, kunhan nyt vähän isottelevat.

Toisaalta vaaditaan eduskuntaryhmien uutta päätöstä hallitusneuvottelijasta, kun kerran Jyrki Kataisen yritys on ajanut karille. Eikö nyt olisi seuraavan ryhmän eli demarien ja siten Jutta Urpilaisen vuoro lähteä hallitusvankkurien vetäjäksi. Voisi kavereita ja yksityymaisuuttakin löytyä paremmin. Sanovathan keskustalaisetkin jääneensä viime hallituksessa kokoomuksen ajopuuksi, demarien kanssa voisi onnistaa paremmin. Pienpuolueet varmasti olisivat yhtä valmiita kuin nytkin. Ja Jytkyjen Jytky, kyllä ainoa vaalien voittajakin voisi olla kiinnostunut, kyllä asioista olisi helpompi sopia kuin kokoomuksen kanssa, yhdestä vaan olisi päästävä yksimielisyyteen: Suomen EU-politiikan ja ennen kaikkea sen jatkuvasti pahenevan tukipolitiikan lopettamisesta, eivätköhän monet muutkin EU-maat rupea olemaan kyllin kypsiä tähän loputtomassa suossa rämpimiseen.

Kaikki on siis avoinna, jopa jos ei mikään muu auta, ennenaikaiset vaalitkin, mutta niihin eivät muut puolueet taitaisin suin surminkaan lähteä Jytkyjen Jytkyä pelätessään.