Eurooppa ja maailma myllerryksessä

Mitähän tästä kaikesta oikein tulee on yleisin kommentti ihmisten kanssa puhellessa ja maailman tilaa tarkasteltaessa. Mikään ei tällä kertaa näytä olevan kunnossa, aivan niin kuin edellisenkin laman aattona.

Yhdysvallat käpristeli viikkokaudella velkakattonsa nostamisen kanssa, 14 biljoonaa on jo ennestään velkaa. Republikaanit ja demokraatit taistelivat jo tulevasta presidentinvaalista laittaen tyhmästi oman maan edun toiselle tilalle. Viimehetkessä päästiin sitten laihaan sopuun ja velkaa otetaan lisää. Ja sekö muka tuo uutta vakautta ja uskottavuutta.

Euroopassa komissaari Olli Rehn saarnaa, ettei täällä ole huomioitu riittävästi suurta saavutusta, joka mukamas on EU-maiden päättäjien sopu uusista Kreikan lainoista. Ja kuitenkin samanaikaisesti Italia ja Espanja ja jopa Belgia kärvistelevät kriittisen tason ylittäneiden velankorkojensa kanssa.

Suomessa Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen vaatii Suomea ja myös muita maita nopeasti hyväksymää EU:n päätökset, joille oppositiopuolueiden mielestä ei ole ollut Suomen osalta edes eduskunnan myöntämiä valtuutuksia.

Euroopan Keskuspankki on lisäämässä apujaan kriisimaiden lainoille ja samanaikaisesti kasvatetaan myös sekä ERVV:n ( väliaikainen vakausrahasto) että EVM:n ( pysyvä vakausmekanismi) rahavaroja. Ei ainakaan Suomessa ole mitään sovittu näiden lisärahoituksista. Kaikki nämäkin toimenpiteet vievät kohden lujempaa liittovaltiota vähän niin kuin hitaasti ja hivuttamalla, huomaamattomasti.

Raha- ja osakemarkkinoilla on syystä kriisitunnelma, Suomenkin pörssi on laskenut yhtäjaksoisesti 11 vuorokautta ja pörssiluvut ovat samalla tasolla kuin ennen edellistä lamaa.
Ei syyttä Hesarikin luonnehdi tilannetta todella haasteelliseksi budjettiriihelle ja myös työmarkkinaneuvotteluille, jossa hallituksenkin taholta pyrtitään palaamaan entiseen keskitettyyn kolmikantasopimukseen, jota työnantajat (ahneuksissaan ja omaa etuaan polkien) eivät kuitenkaan halua takaisin. Kyllä maan yleisen edun täytyisi nyt tulla ensimmäiseksi, muuten meidät hukka periin kuten on sama malli pelättävissä koko maailmantaloudenkin osalta.