Enemmän kuin ajankohtainen on perussuomalaisten jättämä välikysymys, johon hallitus antaa vastauksen tiistaina. Mehän esitämme hyviä kysymyksiä hallituksen vastattavaksi.
Onko hallitus varaautunut euron mahdolliseen hajoamiseen?
Aikooko hallitus teettää perusteellisen selvityksen Suomen rahapoliittisista vaihtoehdoista Ruotsin, Tanskan, Ison-Britannian ja Sveitsin malleja seuraten?
Hyväksyykö hallitus sen, että eduskunnan budjettivaltaa siirretään Euroopan komissiolle?
Hyväksyykö hallitus komission ehdottamat eurobondit, jotka nostaisivat huomattavasti Suomen valtion lainakustannuksia ja lisäisisvät automaattisesti sen vastuita kriisimaista?
Hyväksyykö hallitus todellakin sen, että vakuusrahastojen riskiä kasvatetaan moninkertaiseksi muuttamalla rahastot vipurahastoiksi?
Hyväksyykö hallitus kriisimaiden velkojen hoitamisen EKP:n setelirahoituksella?
Ja tätä päivää on uusi Saksan ja Ranskan kehittämä vaatimus, että EVM-päätökset tehtäisiinkin 85% määräenemmistöllä, joka merkitsisi sitä, että veto-oikeus näihin päätöksiin olisi vain juuri mainituilla kahdella maalla. Suomen perustuslakivaliokunta on todennut, että tällaisen päätöksen hyväksyntä vaatisi Suomen eduskunnassa kahdenkolmasosan enemmistön, jollaista enemmistöä ei täällä ole saatavissa perustuslain muuttamiseksi tässä asiassa.
Parast´aikaahan EU:n huippukokous keskustelee ja päättää EVM:n ja samalla paljolti myös koko EU:n tulevaisuutta koskettavista asioista. Onko lopultakin niin, että perussuomalaisten pelossa Suomen asenteet kriisimaiden rahoittamisiin ovat järkiperäistyneet ja samalla koko EU:n velkamaiden avustamiset ovat joutuneet tehostetun tarkkailun alle.
EU ja ennen kaikkea euro elää ehkä suurempaa kriisiaikaa kuin koskaan ennen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!