Oikeusasiamiehenvirastossa

Puhemiehistöllä oli tänään vierailu eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa, jossa isäntinämme olivat oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, apulaisoikeusasiamiehet Jussi Pajuoja ja Maija Sakslin, apulaisoikeusasiamiehen sijainen Pasi Pölönen, kansliapäällikkö Päivi Romanov ja juuri perustetun Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio. Kaiken kaikkiaan virastossa on kuutisenkymmentä henkeä ja käytössään on pikku-parlamenttirakennuksessa yksi oma kerros.
Keskustelussa saimme hyvää tietoa oikeusasiamiehen toimistossa käytävistä asioista, joista tietysti eduskunta muutenkin saa selkoa vuosittain eduskunnalle annettavasta toimintakertomuksesta.

Oikeusturva on maassamme hyvä, koska kansalaiset tietävät voivansa kääntyä oikeusasiamiehen puoleen ja samoin virkamiehiä tämä pelotemahdollisuus ajaa toimimaan lakien mukaisesti. Virastolle tulevien kanteluiden määrä on kuitenkin kasvava, nykyisin 4000 kappaletta vuodessa. Tosin asioiden tutkimisessa on joustavuutta, tarpeen mukaan juttuja voidaan siirtää esim. Valviralle. Käsiteltävistä kanteluista neljäsosa johtaa toimenpiteisiin, joita tietysti on monenlaisia: vain50 huomautusta/vuosi, ohjauksia oikeusprosessiin, ohjaavaa toimintaa siitä, että asia olisi voitu hoitaa paremmallakin tavalla. Kaikki tämä kertoo, että asioiden hoito maassamme on suht´koht´hyvällä tolalla. Jos kantelusta tehdystä asiasta on oikeuskäsittely meneillään, siihen ei voida puuttua.

Näin viranomaisvalvonta on hyvissä kantimissa, mutta toisin on julkinen mielipidevalta, johon ei oikeuskanslerilla ole puuttumismahdollisuutta. Keskustelussa todettiinkin sitä koskevan laajan sananvapautemme, joka on tärkeäksi koettu kiinnipidettävä arvo ja siksi medialla on joskus liiankin suurelta tuntuva sananvapaus, voisiko sanoa jopa "mielipideterrorisointi". Viimeisenä hyvänä esimerkkinä edellisiltainen MTV 3 kymmenen uutiset, jonka ala-lööpissä kerrottiin perussuomalaiset puolueen olevan hajoamassa ja siitä kerrotaan aamutv:ssä, aamulla haastateltiin Jukka Jusulaa eikä toimittajan kovista yrityksistä huolimatta näkynyt edes pienintäkään säröilyä.

EU-osasto ja uusin sektori Ihmisoikeuskeskus voivat todeta maassamme tarvittavan vain ihmisoikeuksien hienosääntöä, perusoikeutemme on säädetty vuonna 1995. Kansainvälistä vammaisten oikeuksien julistusta ei tosin ole ratifioitu.

Saamme olla jopa ylpeitä oikeusasiamiestoiminnastamme, sillä se on maailman toiseksi vanhinta itsenäisyytemme alusta lähtienalkanutta, vain Ruotsissa se on vanhempaa: jo 200 vuotta vanhaa, mutta onhan Ruotsi ollut itsenäisenäkin muutaman sata vuotta maatamme kauemmin. Meidänkin järjestelmäämme käydään ahkeraan tutustumassa eri maista, joissa ihmisoikeudet ovat vielä hakusessa.