Vaikuttava seminaari oli tänäänkin, joskin vain aamupäivän ehdimme olla mukana varapuhemies Pekka Ravin kanssa.
Tänä syksynä on kulunut 60 vuotta siitä ilon päivästä, kun yhdeksän vuotta kestäneiden sotakorvausten viimeiset junavaunut ja laivat saatiin lähtemään sotakorvauksia saaneeseen Neuvostoliittoon, joka kuitekin oli aloittanut sodan ja joka sai alueluovutusten takia 10% Suomen metsävaroista, kolme kaupunkia, vesivoimaloita, 70 vientisahaa, neljä vaneritehdasta, neljä paperitehdasta, viisi sulfiittisellutehdasta ja kaksi sulfaattisellutehdasta.
Ennen buffetlounastaukoa puheenvuoroja ehtivät pitää avaajana Helsingin Yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto seminaarin toisen järjestäjän edustajana, toisena järjestäjänä toimineen Valtioneuvoston Kanslian edustajana pääministeri Jyrki Kataisen oltua estyneenä ulkomaanmatkan takia maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen sekä varsinaisina historian tutkijoina professori Henrik Meinander ja dosentti Hannu Rautkallio ja teollisuuden edustajana vuorineuvos Tauno Matomäki.
Meinander on kirjoittanut aihepiiriin liityen useita teoksia, mm. Suomi 1944. Rautkallio puolestaan on tehnyt lukuisia tutkimusteoksia sotiemme ja kylmän sodan ajoilta. Viimeksi hän on toimittanut Väinö Tannerin päiväkirjat (2011) ja Risto Rytin muistelmat (2012). Matomäki puolestaan ollut teollisuuden johtavilla paikoilla myös teollisuuden kattojärjestön puheenjohtajana. Arvovaltaisia puhujia siis!
Aika raskaat ajat saatiin sotakorvausten ansiosta maassamme vielä elää vaikeiden sotavuosienkin jälkeen. Mutta kaikesta on tähän asti selvitty ja voimme ylpeästi todeta Suomen olevan ainoan maan, joka on maksanut sotakorvauksensa (siitäkin huolimatta että ne ovat olleet täysin aiheettomia, mutta se on sodan laki alakynteen jääneelle).
