Suomessa on arktista osaamista

Suomi on lumen ja jään maan. Siksi meillä on kokemuksen myötä monipuolista osaamista, jota on nyt mahdollista hyödyntää, kun pohjoinen ulottuvuus on päivän sana. Meritie eli Koilisväylä Pohjoisella Jäämerellä on lyhyin reitti Euroopasta Aasiaan. Ilmaston jatkuvasti lämmetessä myös meren jääpeite on murenemassa ja avaamassa mahdollisuuden laivareiteille. Tähän tarvitaan kuitenkin  jäänmurtajia ja meillä on paras osaaminen jäänmurtajien rakentamisessa.

Pääministeri Jyrki Katainen antoi tänään hallituksen ilmoituksen arktisesta strategiasta. Eduskuntakeskustelussa käytettiin 85 puheenvuoroa ja aikaa kului kaksi ja puoli tuntia. Siinä kävi selväksi, miten tärkeää olisi päästä voimakkaasti mukaan tähän arktisen alueen kehittämiseen, koska siellä on melkein rajattomat taloudelliset kasvumahdollisuudet. Suomalaiset ovat kyllä toistaiseksi vähän jälkijunassa alueen hyödyntämisessä, mutta tahtotila on nyt kova ja yritysmaailmaa onkin rohkaistava tekemään sinne sijoituksia ja viemään yrityksiään.

Strategiamme keskeisinä pilareina ovat: 1) Suomi on arktinen maa, 2) Suomi on arktinen osaaja, 3) korostamme toiminnassa kestävän kehityksen periaatteita ja ympäristön reunaehtoja, 4) kansainvälisen yhteistyön merkitys on suuri ja sitä on vahvistettava.

Tämä pohjoinen ulottuvuus on maamme pääpainoalueita. Myös monet muut maat toivovat Suomen ja muiden Pohjoismaiden toimivan alueen kehittämisen johdossa. Olisi luotava yksityisten yritysten verkosto suuria investointeja varten. Oulun kaupunki on ennakkoluulottomasti kehitellyt arktista osaamista, joten Oulu voisi toimia kehitystyön primus moottorina. Rovaniemi puolestaan on saamassa EU:lta arktisen tiedotuskeskuksen. Liikenneyhteyksienkin kehittämistä tarvitaan, joten rautatieyhteys on suuri, mutta välttämätön investointi. Asiasta on olemassa mm. perussuomalaisten eduskunta-aloite. Rahoituslähteitä on etsittävä eri maista ja lisäksi EU:lta.

Arktiseen neuvostoon kuuluvat Pohjoismaiden lisäksi Venäjä, USA ja Kanada. Alkuperäiskansoilla on myös oma edustuksensa. Tarkkailijajäseniksi ovat ilmoittautuneet Kiina, Singapore ja Intia. EU:n mukaantuloa toivotaan myös. Pohjois-Kalotin alueella toimii myös Barentsin yhteistyö-neuvosto, jonka saavutuksena on esimerkiksi Lemmikäisen päällystämä Pietari-Murmanskin valtatie aina Norjan rajalle saakka, Venäjän federaaton rahoituksella.