Tabloidista tablettiin
Perinteinen lehti on kokemassa muodonmuutoksen, joka murrosvaiheessa aiheuttaa hämmennystä, vastarintaakin, lopulta tottumista. Sanoma-, paikallis-, kaupunki- ja ilmaisjakelulehtien lukijat siirtyvät lukutottumuksissaan vääjäämättä entistä enemmän tietokoneen, kännykän ja tabletin käyttöön. Nuoret ikäluokat omaksuvat tietotekniset asiat nopeasti. Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan painettu sanomalehti ja verkkolehti tavoittavat yhdessä 20-64-vuotiaat 96-prosenttisesti. Sanomalehti yksinään yltää 25-29 –vuotiaiden ryhmässä vain 54 %:n tavoitettavuuteen, mikä näyttää vahvaa suuntaa koko median tulevaisuudelle.
Tabloid-koko oli pieni askel kohti kompaktimpaa lukupakettia. Vaikka sivukoko pieneni, juttujen määrä lisääntyi. Suuremmatkin lehdet tarjoavat nyt lukijalle mahdollisuuden luoda otsikoiden ja lyhyempien juttujen myötä nopeita silmäyksiä siihen, missä mennään. Paikalliset ja ilmaisjakelulehdet ovat tämän taidon osanneet jo ennen suurempiaan.
Vaikka lukijoiden mediakäyttäytyminen on jo muuttunut Suomessa, digitaaliseen julkaisuun siirtyneet yhtiöt pitäytyvät myös printtilehteen. Datajournalismin osaaminen alkaa kuitenkin olla joka toimittajalle tärkeä taito.
Perinteisen, painetun lehden tekijöiden on aihetta arvostaa työnsä jälkeä. Journalismin laatu ja luotettavuus verkossa on vielä kärsinyt väheksyntää, vaikka uutisten seuraaminen netti-, mobiili- ja tablettiversioista on arkipäivää. Verkossa sisältöä tehdään nopeasti, jolloin virheiden todennäköisyys jää suuremmaksi kuin huolella tarkastetussa painotuotteessa.
Haluan onnitella jo 20-vuotiasta Uusi Pori –lehteä sen arvokkaasta toiminnasta alueensa tiedonvälittäjänä.
Anssi Joutsenlahti
kansanedustaja,
eduskunnan 2. varapuhemies
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!