Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anssi Joutsenlahden /ps ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 519/2014 vp:
Mihin toimiin aiotaan ryhtyä tai miten aiotaan toimia tulevaisuudessa, että ilmiannon perusteella suoritettavat eläintentarkastukset ovat asiallisia ja näin ollen tarkastuksen kohteena oleva ei tunne itseään enää nöyryytettävän?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Eläinsuojelulain (247/1996) 34 §:ssä säädetään, että maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo ylimpänä viranomaisena eläinsuojelulainsäädännön täytäntöönpanoa ja noudattamista ja 34 a §:n mukaan Elintarviketurvallisuusvirastolla on tämä tehtävä keskushallinnon viranomaisena. Lain 35 §:n mukaan aluehallintovirasto huolehtii lainsäädännön täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta toimialueellaan. Paikallisina viranomaisina toimivat lain 36 §:n mukaisesti kunnaneläinlääkäri, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija ja poliisi. Lain 39 §:n 1 momentissa säädetään epäilyn perusteella tehtävästä tarkastuksesta. Sen mukaan esimerkiksi aluehallintoviranomaisella ja kunnaneläinlääkärillä on oikeus suorittaa tarkastus, jos on aihetta epäillä, että eläintä hoidetaan, kohdellaan tai käytetään eläinsuojelulainsäädännön vastaisesti. Jos tarkastuksessa todetaan, että lainsäädäntöä ei ole noudatettu, viranomainen voi kieltää lain 42 §:n mukaisesti eläimen omistajaa tai haltijaa jatkamasta tai toistamasta lainsäädännön vastaista menettelyä tai määrätä eläimen omistajan tai haltijan määräajassa täyttämään velvollisuutensa. Jos eläinsuojelulliset syyt vaativat, viranomainen voi ryhtyä lain 44 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lain 45 §:ssä säädetään eläimen omistaan tai haltijan kuulemisesta ennen edellä mainittujen päätösten tekemistä.
Pääosan epäilyyn perustuvista eläinsuojelutarkastuksista tekevät kunnaneläinlääkärit. Elintarviketurvallisuusvirasto on laatinut viranomaisille ohjeet eläinsuojelutarkastuksen suorittamista varten. Aluehallintovirasto vastaa alueellaan kunnaneläinlääkärien ohjauksesta. Paikan päällä tehtävä tarkastus tarvitaan yleensä sen selvittämiseksi, täyttääkö eläinten pito lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Ilmiantoon perustuvan tarkastuksen lähtökohtana voidaan pitää sellaista epäilyä, jossa tapauksesta saatujen tietojen perusteella on järkevä ja perusteltu syy olettaa, että eläimen pidossa ei ehkä noudateta eläinsuojelulainsäädäntöä. Tarkastuksen perusteeksi tarvitaan konkreettinen ja yksilöitävissä oleva syy epäillä lainsäädännön vastaista menettelyä.
Viranomaisen on käytettävä tarkastuksessa asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Epäasiallinen kielenkäyttö on kielletty. Tärkeätä on, että eläimen omistaja tai haltija ymmärtää viranomaisen käyttämät ilmaisut. Viranomaisen tulee laatia kirjallinen tarkastuskertomus. Tarkastuskertomus on laadittava, vaikka tarkastuksessa ei havaittaisi säädösten tai määräysten vastaista menettelyä. Se on laadittava viipymättä ja annettava tiedoksi asianosaiselle. Tarkastuskertomuksesta tulee kokonaisuudessaan käydä ilmi, mitä on tarkastettu ja mitkä ovat olleet tarkastuksen keskeiset havainnot. Havainnot on kirjattava niin selkeästi, että asianosainen ymmärtää liittyykö havainto eläinsuojelulainsäädännön noudattamiseen vai rikkomiseen. Vuonna 2013 epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuksia tehtiin alle 3 000 tuotantoeläintilalle. Viranomainen antoi eläinsuojelulain 42 §:ssä tarkoitettuja kieltoja tai määräyksiä 42 prosentille tarkastetuista tiloista ja lain 44 §:ssä tarkoitettuihin kiireellisiin toimenpiteisiin viranomainen ryhtyi alle neljässä prosentissa tarkastetuista tiloista. Lisäksi asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.
Viranomaisen tulee suhtautua ilmiantoon asiallisesti. Hänen tulee harkita, antavatko saadut tiedot perustellusti aiheen tarkastuksen tekemiseen. Harkintaa tehdessään viranomainen ottaa huomioon myös käytössään olevat aikaisemmat tietonsa pitopaikasta ja sen eläintenpidosta sekä havaintonsa mahdollisista muista tilalle tekemistään käynneistä. Jos viranomaisella on selkeä perusteltu syy epäillä eläinsuojelulain säännösten laiminlyöntiä, tarkastuksen tekeminen on asianmukainen ja tarpeellinen toimenpide tilanteen selvittämiseksi. Epäilyn perusteella tehdyissä tarkastuksissa on suuressa osassa tarkastusten kokonaismäärästä havaittu eläinsuojelulainsäädännön vastaista menettelyä.
Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 2014
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!