Pitääkö olla

Pitääkö olla kaikessa mukana, tarkoitan EU:n asettamia Venäjän pakotteita. Olemmeko tahdottomia EU:n vankeja, emmekö voi katsoa lainkaan oman maamme etua. EU-maista ehkä me olemme kaikkein riippuvaisempia Venäjän kaupastamme, katso oheisia tilastotietoja:


"Venäjä on suurin kauppakumppanimme


Vuonna 2013  Suomesta vietiin Venäjälle tavaroita noin 5,4 miljardin arvosta - laskua edellisvuoden vastaavaan jaksoon oli 6 %.  Venäjä oli vuoden lopun tilastojen mukaan kolmanneksi suurin vientimaamme ja suurin tuontimaa. Tuonnin arvo Venäjältä oli vuonna 10,5 miljardia euroa.  Energiatuotteiden osuus tuonnista Venäjältä oli 83,2 %."


Meillä on lisäksi yli tuhat kilometriä yhteistä rajaa ja olemme tottuneet pitämään maittemme välillä hyviä suhteita myös YYA-sopimuksen päättymisenkin jälkeen. Ja juuri Venäjä on meille kokonsa ja varallisuutensakin puolesta mahdollisuuksien maa. Kun muutenkin kauppataseemme alijäämäisyys on kasvamaan päin, meillä ei yhtään tarvittaisi Venäjän kaupan vähenemistä, jota pakotteet ilman muuta lisäävät.
Eikö ministerimme - kun kertoman mukaan olemme siellä päätöksiä tekevässä ytimessä - voisi vaikuttaa myös maamme välttämättömien etujen ajamisessa eikä olla vain hiljaa hyssyttelemässä äänettöminä yhtiömiehinä: jees, jees...


 Mauri Pekkarinen talousvaliokunnan puheenjohtajana on oikealla asialla vaatiessaan pääministeriä kertomaan valiokunnalla pakotteiden vaikutusta Suomen muutenkin vaikeuksissa pyristelevälle taloudelle.