Hallitukseen

Tekee mieli aloittaa virren sanoja lainaten ja mukauttaen niitä tämän päivän tapahtumaan, kun perussuomalaiset ovat mukana virallisesti täysin huomioonotettuina hallituspohjaa ilmoitettaessa. Tiedän hyvin, että tämä virsi on laadittu maailmanhistorian suurimmasta päivästä pääsiäisestä, mutta sanat sopivat siis muuhunkin, maalliseenkin:

Nyt se suuri päivä koitti, armon päivä valkeni.

Näin varsinkin meille, jotka SMP:stä lähtien olemme eläneet mukana puolueemme niin nousu- kuin laskuvaiheetkin. Olihan se melkoista korpivaellusta, kun meillä oli yksi kansanedustaja Raimo Vistbacka valittuna yksin jopa kaksissa vaaleissa vv. 1995 ja 1999. Vuonna 2003 saimme kolme ja vuonna 2007 viisi kansanedustajaa. Loppu kehitys onkin sitten jo nykypäivää, v.2011 tuli JYTKY 39 ja nyt siis JATKOJYTKY 38 kansanedustajaa. Ja tämän myötä myös aukenee hallitusovi siten, että meitäkin kuullaan ohjelmaa laadittaessa, päinvastoin kuin neljä vuotta sitten, jolloin olisimme saaneet olla mukana korkeintaan äänettömänä yhtiömiehenä.

Juha Sipilä hallituksen kokoon ajajana nauttii laajaa luottamusta. Yhteiskuntasopimuksen raukeaminen tässä tilanteessa, kun Suomen talousluvut Euroopassa ovat Kyproksen jälkeen toiseksi heikoimmat, oli valitettavaa. Tästä kurimuksesta emme tosiaan selviä kuin yhteisillä ponnistuksilla ja koko kansan yhteisellä tuella.

Kun ammattiyhdistysliikkeellä ei ollut mahdollisuuksia sopimuksen solmimiseen, heikentää se myös demarin mahdollisuutta tulla hallitukseen, vaikka monen tarkkailijan ja myös omastakin mielestäni heidän paikkansa olisi seisoa hallitusrintamassa keskustan ja perussuomalaisten rinnalla. Nyt näyttää käyvän niin, että kolmas hallituspuolue tuleekin kokoomuksesta, ei taida Sipilällä olla muuta mahdollisuutta. Joka tapauksessa luottamusta tarvitaan ja koko neljäksi vuodeksi!