Näin Uuden Vuoden aattona löysin hienon uudenvuodentoivotukset jatkuvasti säteilevän koristeellisen hevosenkengän ja laitoin sen sivulleni hyvän uuden vuoden toivotuksena. Vuoden vaihteeseen mennessä on tullut 433 tykkäystä, 49 kommenttia eli uuden vuoden toivotuksia ja jakojakin 63. Siis kakin toivomme Hyvää Uutta Vuotta 2016.
Olin muuten tänään Jämijärvellä ja tapasin esimerkiksi Hopearinteessä monia vanhoja hyviä ystäviä, joita oli ilo nähdä. Samoin Ruupanperällä poiketessani. Ja myös Äikään kukkakaupassa, jonne vein sotainvalidinauhan havuseppeleentekoa varten. Hieno valkoinen nauha, jonka päässä on punainen sotainvalidien merkki.
torstai 31. joulukuuta 2015
keskiviikko 30. joulukuuta 2015
Vakioittamista
Kyllä tehtykin on ja kyllä suunnitelmiakin on, vaikkei kuluneena vuotena anottukaan Leader-rahaa eikä tukea myöskään ELY-keskukselta.
Tämä tuli ilmi pitäessämme Kankaanpäässä kuudella pienehköllä järvellämme toimivan Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen kokousta. Kaikille järville on asennettu vedenpinnan mittaamiseksi korkeuskiintopisteet ja niiden avulla mitataan järvien veden korkeutta, mikä tänä vuonna koko ajankin on ollut todella korkea vuodenvaihteeseen mentäessä ja järvien saadessa (toivottavasti) jääpinnan. Nyt vedenpinta on vuoden korkein viimeaikojen kovien sateiden ansiosta. Tätä mittausta suoritamme keskivedenpintojen vakioittamiseksi, jotta ei kesä-aikanakaan pinnat laskisi liian alas.
Tämä tuli ilmi pitäessämme Kankaanpäässä kuudella pienehköllä järvellämme toimivan Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen kokousta. Kaikille järville on asennettu vedenpinnan mittaamiseksi korkeuskiintopisteet ja niiden avulla mitataan järvien veden korkeutta, mikä tänä vuonna koko ajankin on ollut todella korkea vuodenvaihteeseen mentäessä ja järvien saadessa (toivottavasti) jääpinnan. Nyt vedenpinta on vuoden korkein viimeaikojen kovien sateiden ansiosta. Tätä mittausta suoritamme keskivedenpintojen vakioittamiseksi, jotta ei kesä-aikanakaan pinnat laskisi liian alas.
Myös jatkuvasti suoritamme vedenlaadun näytteiden ottamista. Jo useamman vuoden ajan ovat mittaustulokset näyttäneen parantuneita tuloksia. Näin olemme jotain saaneet aikaankin. Vesiimme laskevien ojien suihin on rakennettu suodatusesteitä, jotka siis toimivat toivotulla tavalla. On meillä ollut alussa mainittuja rahoituskanaviakin ja tutkimme mahdollisuuksia uusienkin rahoituslähteiden saamiseksi
tiistai 29. joulukuuta 2015
Video puhemiehen eduskuntapäivästä
Kankaanpää-seuran toimelias puheenjohtaja Pentti Luodetlahti kävi viime kauden aikana eduskunnassa ja intoutui tekemään oheisen videon, jonka nyt on julkistanut KanTV:n sivuilla. Videosta saa jonkinlaisen käsityksen puhemiesten päivästä. Näkyy siinä avustajanikin Jari Koskela ja Pekka Nikkola niin kuin ministeri Pia Viitasen avustaja Kari Anttila, hänenkin juurensa Kankaanpäässä.
Videoon pääsee klikkaamalla alla www.kankaanpaa.fi/kantv ja sieltä sitten video Anssi Joutsenlahdesta.
Videoon pääsee klikkaamalla alla www.kankaanpaa.fi/kantv ja sieltä sitten video Anssi Joutsenlahdesta.
Pentti Luodetlahti
KanTV julkaisi henkilökuvavideon eduskunnan vuosien 2011 - 2015 varapuhemiehestä Anssi Joutsenlahdesta. www.kankaanpaa.fi/kantv
maanantai 28. joulukuuta 2015
Joulutuntoja
Joulun ajan mentyä on taas jäänyt muistoihin tämäkin joulu. Monia ystäviä olisi pitänyt muistaa, vain joitakin konkreettisesti muistin, sitä enemmän sitten näitä muita ajatuksissa. Myös muistelin monia jo pois nukkuneita läheisiä sukulaisia ja ystäviä, tuttuja, joita onkin jo kertynyt paljon.
Mutta meidän vielä täällä olevien on jatkettava ja tehtävää edelleen löytyykin paljon. Joka päivälle omat tehtävänsä. Onneksi saammekin elää vain päivän kerrallaan huolinen ja murheineen, vaikka tietysti saamme suunnitella myös tulevaa ja kalenteriinkin merkitä menemisiä ja tapahtumia.
Näinhän yhdessä kaikkein suosituimmista virressäkin: "Mitä päivä tuokin tullessansa, Isä hoitaa lasta armollaan. Kädessään hän joka päivä kantaa, tietää kaiken, mitä tarvitsen, päivän kuormat, levon hetket antaa, murheen niin kuin ilon seesteisen." Siis turvallisella mielellä saamme käydä Uuteenkin Vuoteen, vaikkemme tiedäkään, mitä kaikkea se tuo tullessaan.
lauantai 26. joulukuuta 2015
Joulun tenho valtaa sielun ja sydämen
Kyllä entisaikaan on oltu viisaita, kun joulupyhiä on ollut kolme, jopa neljäkin peräkkäin. Kolmas ja neljhäs joulupyhä on tosin poistettu jo vuonna 1772, mutta eivät tämän kertaiset kolme peräkkäistä joulupyhää tunnu yhtään liialta. Ja kyllä joululauluja kuuntelee miellellään.
Kun Suomen Turku tänäkin aattona julisti joulurauhan perinteisin vaikuttavin menoin, niin radiossa on kuultu sen jälkeen traditionaalisesti Sulo Saaritsin laulama ja Tauno Äikään uruilla säestämä Taas kaikki kauniit muistot. Nyt oli poikettu tästä totutusta, niin ettäkyllä tämä yksi kaikkein liikuttavimmista joululauluistamme oli kyllä sama, mutta esiintyjät eri eikä se tuntunut mukavalta. Onneksi omalta levyltä sai sitten kuunnella tämän perinteisen esityksen, jonka voittanutta ei ole joulurauhan julistuksen jälkeiseksi musiikkikappaleeksi, sillä näitä kauniita muistoja ei kukaan pysty meiltä riistämään, ne pysyvät sielussamme ja sydämessämme myös syvällisimmässä merkityksessä.
maanantai 21. joulukuuta 2015
Riemullista Vapahtajamme Syntymäjuhlaa
Tällä Jurvan seurakunnan työntekijöiden kauniilla joululaululla toivotan kaikille fb-kavereilleni oikein riemukasta Vapahtajamme syntymäjuhlaa Joulua. Laulajien joukossa on enää kaksi työtoveriani, kun sain olla Jurvan kirkkoherrana. Ei tosin enää ole Jurvan itsenäistä seurakuntaakaan eikä kuntaan, vaan nyt kaikki ovat Kurikaasta kotoosin! Niin ja todella kropsua evähänä!
sunnuntai 20. joulukuuta 2015
Lämpöennätys
11,3 astetta ja 9,8 asetta lämmintä tänään. Edellinen joulukuun kaikkien aikojen lämpöennätys Suomessa, mitattu Kokemäellä. Jälkimmäisen lukeman näin omasta lämpömittarista täällä Kankaanpässä. Ilmankos sivutiet ovat sulia ja märkiä parin päivän pienen pakkasjakson ja lumisateiden jälkeen.
Teiden kunto näkyi taas tänään, kun ilahdutimme veteraani Aaro Holman kanssa 35 sotiemme yli 90-vuotiasta veteraania joulukukalla ja Satakunnan Sotaveteraanipiirin julkaisemalla paksulla jo…ululehdellä. Valtaosahan veteraaneistamme asuu keskustan alueella, mutta kyliltäkin heitä vielä löytyy lähes kymmenen. Sairaalassa oli kaksi, Lohikon vanhainkodissa samoin ja myös Attendon hoitokodeissa yhteensä neljä. He kaikki ovat joulutervehdyksensä ansainneita kunniakansalaisiamme, monet vielä hyväkuntoisiakin, joukossa myös sotainvalidejamme. Kiitos heille elämäntyöstään ja uhrauksistaan isänmaamme vapauden puolustamisessa.
Teiden kunto näkyi taas tänään, kun ilahdutimme veteraani Aaro Holman kanssa 35 sotiemme yli 90-vuotiasta veteraania joulukukalla ja Satakunnan Sotaveteraanipiirin julkaisemalla paksulla jo…ululehdellä. Valtaosahan veteraaneistamme asuu keskustan alueella, mutta kyliltäkin heitä vielä löytyy lähes kymmenen. Sairaalassa oli kaksi, Lohikon vanhainkodissa samoin ja myös Attendon hoitokodeissa yhteensä neljä. He kaikki ovat joulutervehdyksensä ansainneita kunniakansalaisiamme, monet vielä hyväkuntoisiakin, joukossa myös sotainvalidejamme. Kiitos heille elämäntyöstään ja uhrauksistaan isänmaamme vapauden puolustamisessa.
Aikaansannoksia
|
| |
Helsinki 18.12.2015 | |
Perussuomalaisten uutiskirje | |
|
Uutiskirje
51/2015 Perussuomalaisten ministeriryhmä Hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma puree Viime viikolla julkaistu turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma on saanut positiivisia arvioita. Yleinen mielipide on se, että paperiin on kerätty paljon sellaisia keinoja, joilla kriisiä kyetään hoitamaan. Tiivistäen voisi sanoa, että kaikkea tehdään, minkä vain laki sallii. Toimenpideohjelman keskeisin teema on vähentää Suomen houkuttelevuutta turvapaikanhakijoiden silmissä. Tavoitteena on, että yhä harvempi kokisi mielekkääksi pyrkiä Suomeen saakka. Turvapaikanhakijoiden määrä on viime päivinä vähentynyt. Tällä hetkellä Suomeen tulee n. 50 hakijaa per päivä. Heistä keskimäärin lähes puolet tulee laivayhtiö Finnlinesin lautoilla Saksasta. Näin ei pitäisi olla, koska tulijoiden matkustusasiakirjat eivät ole kunnossa. Sisäministeriöstä on oltu yhteydessä yhtiöön ja kehotettu heitä muuttamaan toimintalinjaansa. Viime uutiskirjeessä lupasimme esitellä toimenpideohjelmaa tarkemmin. Tässä muutama keskeinen linjaus: Tiukennamme perheenyhdistämisen kriteerejä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin nojalla täysimääräisesti, edellytyksenä ainakin toimeentuloedellytys ja riippumattomuus sosiaalituista Perheenyhdistämisistä tehdään niin vaikeita kuin se vain EU-lainsäädännön nojalla on mahdollista. Yhdistämistä hakevan henkilön täytyy pystyä osoittamaan, että hän kykenee elättämään perheensä itse. Tukien varassa elävän ei enää ole mahdollista tuoda perhettään Suomeen. Palautamme ns. Dublin-tapaukset välittömästi Jos henkilö on hakenut turvapaikkaa tai saanut oleskeluluvan tai viisumin jossain toisessa EU/ETA-maassa, hänellä ei ole oikeutta turvapaikkaan Suomessa. Tällainen henkilö palautetaan lähtömaahansa heti. Kyse on pikakäännytyksistä, jotka myös Norja on ottanut käyttöön Myönnämme suojelua tarvitsevien oleskeluluvat aina määräaikaisina ja ennen pysyvän oleskeluluvan myöntämistä tarkistamme lähtömaan tilanteen; lähtömaan turvallisuustilanteen parannuttua peruutamme oleskeluluvan; oleskelulupien omatoimisen uudelleentarkastelun perustana ovat lähtömaiden turvallisuustilanteen tarkistukset kaksi kertaa vuodessa Suomi myöntää tällä hetkellä määräaikaisen oleskeluluvan aluksi neljäksi vuodeksi, minkä jälkeen monille pakolaisille myönnetään pysyvä oleskelulupa. Nyt lähtömaiden turvallisuustilanteita aletaan tarkastaa kaksi kertaa vuodessa. Jos tilanne on parantunut, määräaikainen oleskelulupa päättyy heti. Hallinto-oikeuden tekemästä kielteisestä turvapaikkapäätöksestä valittava henkilö ei jää valituksen käsittelyajaksi Suomeen, vaan hänet poistetaan maasta HO:n päätöksen mukaisesti, jollei KHO toisin määrää Erittäin tärkeä uudistus. Jos henkilö valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä, hän voi sen tehdä, mutta hän ei enää jää Suomeen odottamaan valituksen käsittelyä. Eduskunta päätti istuntokautensa tänään pe 18.12. ja siirtyi joulutauolle. Seuraava täysistunto on helmikuun alussa. Koska myös ministeriöissä työ hiljenee joulun ja vuodenvaihteen tienoilla, seuraava uutiskirje ilmestyy perjantaina 15.1. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille lukijoille! | |
perjantai 18. joulukuuta 2015
Posti ei kulje
Pikkupoikana kuvakirjasta sai luke ja samalla katsella kuvaa: postin kulkua joustavaa tämä auto jouduttaa. Tänäpäivänä ei aina voi yhtyä tähän toteamukseen.
Postin kulku takkuaa. Meidän 5000 lehden jako menee ketuille, kun lehdet on jääneet Tampereelle, vaikka ne pitäisi jakaa täällä Kankaanpäässä ja joulu pakkaa päälle ja jakeluverkko olisi ollut kunnossa tänä viikonloppuna. Eikö muuten posti ole mistään vastuussa. Onneksi saamme Jyväskylästä omasta välivarastostamme 1500 lehteä alkuhätään linja-autossa iltamyöhään, jos nyt auto pikahälytyksellä ottaa lehdet kyytiinsä. Saas nähdä. Ei muuten, mutta kyseessä on jouluksi aiottu Perussuomalainen-lehti, jota joulun jälkeen ei enää ole kovin hääviä jaella.
Linja-auto toi kuin toikin ne 1500 lehteä, joten selviämme lau
antaipäivän jakelusta.
Manantaina tulee sitten alkuperäinen lähetys, sen kanssa sitten teemme mitä voimme!
torstai 17. joulukuuta 2015
Lumitöitäkin toka kertaa
Aamulla oli tullut lunta maahan saman verran kuin eilisaamunakin, jotka molemmat harjasin pois autotallin ajotieltä. Kun torilta jonkin tunnin päästä palasin, olikin taas noin viiden sentin lumikerros, vaikka on luvattu tänne etelämmäksi vesisadetta ja lämmintä ainakin viikon loppua lähemmäksi. Lumen pitäisi siis sulaa. Saas nähdä ja nähdään, jos ei sokeiksi tulla, kuten ystäväni Terttu aina sanoi!
Vielä ehdin tehdä lumityötkin lykkimällä kolalla tiet puhtaiksi, meillä onkin ainakin sata metriä yksin pihatietä ja vähän muutakin. Onnistuin siis tekemään lumihommat ennen kuin hanget taas sulaa huomisen sateen ja viikonlopun lämpöaallon seurauksena. Tämä oli muuten toinen kerta koko syksynä, kun lunta oli niin, että pystyi käyttämään oikein kolaakin.
keskiviikko 16. joulukuuta 2015
Viestittämistä lisättävä
Puoluehallituksen kokouksessa puhuimme paljon, miten saamme viestin perille. Kansan parissa liikkuminen on paras puhua suoraan ihmisten kanssa. Viestittämistä on myös parannettava kaikin tavoin. Otin tämän Mika Niikon tämänpäiväisen yleisönosatokirjoituksen malliesimerkiksi, kuinka pitäisi toimia!
Luin aamulla junassa tämän Mika Niikon yleisönosaston kirjoituksen. Erinomainen kirjoitus, tällaisia kirjoituksia tärkeistä kannanotoistamme ja aikaansaannoksistamme hallituksessa tulisi vaan saada enemmän. Hyvä Mika!
Luin aamulla junassa tämän Mika Niikon yleisönosaston kirjoituksen. Erinomainen kirjoitus, tällaisia kirjoituksia tärkeistä kannanotoistamme ja aikaansaannoksistamme hallituksessa tulisi vaan saada enemmän. Hyvä Mika!
tiistai 15. joulukuuta 2015
Välipäivä
Päivä kaupunginjohtajan valinnasta, sulattelua, palautusta. Saimme muuten onnitella koko ryhmänä uutta kaupunginjohtajaa heti valinnan jälkeen ja ojentaa hänelle samalla sini-valko-keltaisen kukkakimpun.
Runtamaveteraanien jouluruokailu, saimme ojentaa liiton kultaisen ansiomerkin ruusujen kera 1998 alkaen toimihenkilönämme olleelle nykisin jo Satakunnan Rintamamiesten varapuheenjohtajanakin toimivalle Jussi Maljaselle.
KankU:n lehden ilmoituslaskujen jakelua, samoin PerusSuomalainen lehden jakoa, kun uusi lehti pakkaa jo päälle perjantaina. Huomenissa Helsingissä puoluehallitus on ohjelmassa aamujunalla lähtö ja iltajunalla paluu Parkanoon.
maanantai 14. joulukuuta 2015
Ventillä kaupunginjohtajaksi
21 - 7 - 7. Eli ventti sanoi toden tällä kertaa!
Kankaanpään kaupunginjohtajan vaalin äänestystulos. Voittajaksi selvisi heti ensimmäisessä äänestyksessä yli puolet äänistä saaneena nykyinen kaupunginsihteeri Mika Hatanpää. Onnittelut ja menestystä koko kaupunkimme kehityksen eteenpäinviemiseksi, jonka hyväksi me kaikki teemme töitä hartiavoimin.
Tasatulokseen eli hyvälle toiselle tilalle ylsivät nykyinen kaupunginarkkitehti Ilari Mattila ja sdp:n Etelä-Pohjanmaan piirisihteeri Johanna Autio, joka on johtanut Kankaanpään kaupunginvaltuustoa kaksi vaalikautta eli 8 vuotta.
Kaikki siis olisivat olleet kelpo ansioituneita kaupunginjohtajaksi, mutta yksi vain voidaan valita.
Kankaanpään kaupunginjohtajan vaalin äänestystulos. Voittajaksi selvisi heti ensimmäisessä äänestyksessä yli puolet äänistä saaneena nykyinen kaupunginsihteeri Mika Hatanpää. Onnittelut ja menestystä koko kaupunkimme kehityksen eteenpäinviemiseksi, jonka hyväksi me kaikki teemme töitä hartiavoimin.
Tasatulokseen eli hyvälle toiselle tilalle ylsivät nykyinen kaupunginarkkitehti Ilari Mattila ja sdp:n Etelä-Pohjanmaan piirisihteeri Johanna Autio, joka on johtanut Kankaanpään kaupunginvaltuustoa kaksi vaalikautta eli 8 vuotta.
Kaikki siis olisivat olleet kelpo ansioituneita kaupunginjohtajaksi, mutta yksi vain voidaan valita.
Valinta on siis tehty ja näin edetään ja jatketaan nykyisen kaupunginjohtajan nyt eläkkeelle siirtyvän Paavo Karttusen viitoittamaa tietä. Eteenpäin elävän mieli ja me kaikki haluamme olla edistämässä Kankaanpään pysymistä eläväisenä ja yhä kehittyneempänä Pohjois-Satakunnan keskuksena.
sunnuntai 13. joulukuuta 2015
Mikä on EU:n tulevaisuus
Euroopan parlamentin saksalainen puhemies Martin Schulz sanoo tilanteen Euroopan unionissa olevan nyt huolestuttavampi kuin koskaan aikaisemmin.
-Eurooppa ei ole epäonnistunut vielä, mutta tilanne on äärimmäisen huolestuttava. EU perustettiin alun perin keskinäisen solidaarisuuden yhteisöksi. Nyt tuo solidaarisuus on häviämässä.
-Solidaarisuus on häviämässä tietyistä yhteisöistä ja jopa kokonaisista valtioista. Samaan aikaan meillä on kaksi jättimäistä haastetta: maahanmuutto ja terrorismi. Samaan aikaan Iso-Britannia miettii EU:sta eroamista.
Myös toinen arvovaltainen saksalainen pääanalyytikko Josef Janning Berliinistä pelkää EU:n hajoavan 10 vuoden sisällä, sillä aikaisemmin EU-maat ovat aina löytäneet yhteisen ratkaisun, mutta nykyinen pakolaiskriisi on jakanut jäsenmaat jyrkästi eri leireihin.
Myös toinen arvovaltainen saksalainen pääanalyytikko Josef Janning Berliinistä pelkää EU:n hajoavan 10 vuoden sisällä, sillä aikaisemmin EU-maat ovat aina löytäneet yhteisen ratkaisun, mutta nykyinen pakolaiskriisi on jakanut jäsenmaat jyrkästi eri leireihin.
lauantai 12. joulukuuta 2015
Syksy jatkuu
Joulukuun 12. päivä. Ja vielä pääsee täysin maastoon monikymmenvuotiselle suosikkilenkilleni Kuninkaanlähteellä Hämeenkankaalla. Tosin metsätöitä on tehty useammassakin kohdassa, mutta kyllä niistäkin läpi pääsee. Ei siis lunta eikä pakastakaan, vasta huomisesta lähtien on luvattu mittarin laskevan pakkasen puolelle, tosin vain niukin naukin ja voi tulla sitä valkoistakin maan pinnan peittävää. Kun tänään ei edes satanutkaan, mikä voisi siis olla ihanteellisempi sää ja maasto lenkkiä varten. Turhan vähän vaan on tullut hyödynnettyä tätä lämmintä lumetonta pitkään jatkunutta syyskautta.
perjantai 11. joulukuuta 2015
Käymätönkin paikka vielä löytyi
Käymätönkin paikka todella vielä löytyi, vaikka jo melko pitkäksikin venyneen elämän aikana on tullut monen monessa paikassa käytyäkin. Uusi paikka ja mieluinen tuttavuus oli Honkajoen kunnan ja seurakunnan yhteinen leirikeskus Jyllissä. Komeat hirsirakennukset, joki vieressä ja saunan lämpöäkin riitti miestenillan lopuksi. Laulettiin kauneimpia joululauluja parinkymmenen miehen voimalla.
Päivä olikin melkoista matalalentoa, kun Kankaanpään seudun Sotainvalidien jouluruokailulta ehdi…n tunniksi kuulemaan Pohjoi-Satakunnan johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille ELY-keskuksen järjestämää tiedotus- ja keskustelutilaisuutta alueelle tulevista turvapaikanhakijoista, joista ensimmäiset onneksi todella pääasiassa lapsiperheitä onkin saapunut Niinisalon vastaanottokeskukseen, josta kertoi keskuksen johtaja Antti Kivelä.
Päivä olikin melkoista matalalentoa, kun Kankaanpään seudun Sotainvalidien jouluruokailulta ehdi…n tunniksi kuulemaan Pohjoi-Satakunnan johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille ELY-keskuksen järjestämää tiedotus- ja keskustelutilaisuutta alueelle tulevista turvapaikanhakijoista, joista ensimmäiset onneksi todella pääasiassa lapsiperheitä onkin saapunut Niinisalon vastaanottokeskukseen, josta kertoi keskuksen johtaja Antti Kivelä.
Kaupungintalon tilaisuuteen pistäydyin läheiseltä Pilkkumin lounasruokalasta ja kaupungintalolta ajoin veteraanitalolle yli parin tunnin kokoustamiseen Kankaanpään Sotaveteraanien työvaliokunnassa. Asioita tuntui riittävän, onhan meille tulossa yhdistyksen 50-juhla ja myös 50-vuotishistoriikki on siihen mennessä valmistumassa.
torstai 10. joulukuuta 2015
Joulusiioninvirsiä
Porin siioninvirsiseurojen syyskauden päätteeksi oli jouluseurat. Ja siionin virsien jouluvirret ovat aina yhtä puhuttelevia. Niin nytkin, vaikka ulkona puhalsi myskytuuli ja sadetta on saatu pitkin päivää ja vielä nyt yönkin kynnyksellä ja maa on mustanaan.
Totta on: "Taas annoit joulun tulla, oi Vapahtajani... Vaan murheekseni huomaan: on kylmä sydämeni. Ei taivukaan se tuomaan nyt ylistystäsi. Lahjoista maallisista ja turhanaikaisista iloitsen enemmän." Näin runoili aikanaan Juho Kytömäki Raudaskylän Kristillisen kansanopiston ja -lukion rehtori.
Abraham Achreniuksen sanoitus kysyy: "Jos etsit, sielu, Jeesus lasta ja armahtajaa ihmisten, maailmaa luovu seuraamasta ja torju viettelykset sen. Kun LOISTAA SANAN VALKEUS, pois heitä nurja vastustus. Ja kun vielä seuraavassa säkeistössä veisattiin ON ARMON TAIVAS AVOINNA ja vielä viimeissäkin säkeistössä puhuttiin, miten pieni taimen kasvaa sateessa PÄIVIN LÄMPIMIN, sain puheenvuoroni teemaksi Joulun Lapsen Kristus-auringon, jota armon aurinkoa me kaikki tarvitsemme ja sitä riittää myös meille kaikille.
Oikeita vanhan hyvän ajan niekkuja riittää mahtavassa jouluvirressä Herää jo sinäkin, Siionin kansa, vaikka eräs seurajoukosta muistelikin ennen vanhaan vireessä olleen vielkin enemmän näitä muutekin körttivirisille tunnusomaisia niekkuja. Tämän arkkivirren jokainen säkeistä päätyy: Halleluja! halleluja! Saavu nyt armosta, Jeesuksemme, tänäkin jouluna keskellemme. Kiitos, kiitos, Jeesus, sun syntymästäs.
Ja seurat aloitettiin myös Achreniuksen virrellä: Nyt meitä kutsutaan joulua juhlimaan. On enkeleillä vuoro, jo kaikuu juhlakuoro. Siis lähde matkaan, juokse Jeesuksen seimen luokse. Ja virsi päättyy: Hän, Jeesus, etsiville lahjansa kalliit tuhlaa. Siis viettäkäämme JUHLAA!
Totta on: "Taas annoit joulun tulla, oi Vapahtajani... Vaan murheekseni huomaan: on kylmä sydämeni. Ei taivukaan se tuomaan nyt ylistystäsi. Lahjoista maallisista ja turhanaikaisista iloitsen enemmän." Näin runoili aikanaan Juho Kytömäki Raudaskylän Kristillisen kansanopiston ja -lukion rehtori.
Abraham Achreniuksen sanoitus kysyy: "Jos etsit, sielu, Jeesus lasta ja armahtajaa ihmisten, maailmaa luovu seuraamasta ja torju viettelykset sen. Kun LOISTAA SANAN VALKEUS, pois heitä nurja vastustus. Ja kun vielä seuraavassa säkeistössä veisattiin ON ARMON TAIVAS AVOINNA ja vielä viimeissäkin säkeistössä puhuttiin, miten pieni taimen kasvaa sateessa PÄIVIN LÄMPIMIN, sain puheenvuoroni teemaksi Joulun Lapsen Kristus-auringon, jota armon aurinkoa me kaikki tarvitsemme ja sitä riittää myös meille kaikille.
Oikeita vanhan hyvän ajan niekkuja riittää mahtavassa jouluvirressä Herää jo sinäkin, Siionin kansa, vaikka eräs seurajoukosta muistelikin ennen vanhaan vireessä olleen vielkin enemmän näitä muutekin körttivirisille tunnusomaisia niekkuja. Tämän arkkivirren jokainen säkeistä päätyy: Halleluja! halleluja! Saavu nyt armosta, Jeesuksemme, tänäkin jouluna keskellemme. Kiitos, kiitos, Jeesus, sun syntymästäs.
Ja seurat aloitettiin myös Achreniuksen virrellä: Nyt meitä kutsutaan joulua juhlimaan. On enkeleillä vuoro, jo kaikuu juhlakuoro. Siis lähde matkaan, juokse Jeesuksen seimen luokse. Ja virsi päättyy: Hän, Jeesus, etsiville lahjansa kalliit tuhlaa. Siis viettäkäämme JUHLAA!
keskiviikko 9. joulukuuta 2015
Veteraanien joulujuhlassa
Kyllä kaikui joululaulut komiasti Kankaanpään veteraanikuoron järjestämässä joulujuhlassa ja puurokin oli maittavaa. Kuoro itsessään esitti lauluja, mutta saatiin myös koko yleisönä laulaa yhdessä, lopuksi jopa pyynnöstä kajautettiin Veteraanin iltahuuto täydestä kurkusta ja sydämestä.
Mukaan oli päässyt vielä viisi veteraaniakin, joista kaksi puolisoineen, useita veteraanin leskiä ja meitä muita veteraanityön tekijöitä ja kannattajia.
On suuren kiitoksen aihe, että vielä Kankaanpäässäkin toimii veteraanikuoro esiintyen esimerkiksi veteraanihautauksissa tuoden tilaisuuksiin oman arvokkaan panoksensa. Kuorossa on vielä kaksi veteraania Aaro Holman ja Toivo Lautaoja kiitosta ansaitsevalla ahkeruudella, mutta vierivä kivi ei sammaloidu, siksi veteraaniveljet jaksavat.
Runojakin lausuttiin ja puheita pidettiin, tervehdyspuheen ja puuropuheen Heino Nieminen, loppuhartauden Unto Lähteenmäki ja meikämanne sai tuoda veteraanijärjestön tervehdyksen.
Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa eikä tarvinnut jatkaa laulun sanoin, oi jospa oisin saanut olla mukana.
Mukana onkin saanut olla aika putkessa juhlia, kun ensin ennen itsenäisyyspäivää oli veteraanien juhla yhteislyseolla, itsenäisyyspäiväjuhla, veteraaneilla maanantaina virkistyspäivä kuntokeskuksessa ja nyt joulujuhla keskiviikkona ja tiistaina saatiin muuten vain juhlia ja liputtaa 150-vuotiasta Sibeliusta. Ja lisäksi on ollut Taideyhdistyksen 50-vuotisjuhlavuoden päättäjäiset, hyvän ystävän siunaustilaisuus ja toisen ystävän 70-vuotispäivät, valtuuston budjettikokous ja kaupunginhallituskin.
Mukaan oli päässyt vielä viisi veteraaniakin, joista kaksi puolisoineen, useita veteraanin leskiä ja meitä muita veteraanityön tekijöitä ja kannattajia.
On suuren kiitoksen aihe, että vielä Kankaanpäässäkin toimii veteraanikuoro esiintyen esimerkiksi veteraanihautauksissa tuoden tilaisuuksiin oman arvokkaan panoksensa. Kuorossa on vielä kaksi veteraania Aaro Holman ja Toivo Lautaoja kiitosta ansaitsevalla ahkeruudella, mutta vierivä kivi ei sammaloidu, siksi veteraaniveljet jaksavat.
Runojakin lausuttiin ja puheita pidettiin, tervehdyspuheen ja puuropuheen Heino Nieminen, loppuhartauden Unto Lähteenmäki ja meikämanne sai tuoda veteraanijärjestön tervehdyksen.
Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa eikä tarvinnut jatkaa laulun sanoin, oi jospa oisin saanut olla mukana.
Mukana onkin saanut olla aika putkessa juhlia, kun ensin ennen itsenäisyyspäivää oli veteraanien juhla yhteislyseolla, itsenäisyyspäiväjuhla, veteraaneilla maanantaina virkistyspäivä kuntokeskuksessa ja nyt joulujuhla keskiviikkona ja tiistaina saatiin muuten vain juhlia ja liputtaa 150-vuotiasta Sibeliusta. Ja lisäksi on ollut Taideyhdistyksen 50-vuotisjuhlavuoden päättäjäiset, hyvän ystävän siunaustilaisuus ja toisen ystävän 70-vuotispäivät, valtuuston budjettikokous ja kaupunginhallituskin.
tiistai 8. joulukuuta 2015
Sibelius 150 vuotta
Suurin suomalainen Jean Sibelius tänään 150-vuotta. Yli tuhannen ihmistä kajautti sydämiä sykähdyttävän Finlandian.
Tuhannet ihmiset kerääntyivät Helsingin Senaatintorille laulamaan Sibeliuksen Finlandiaa. Finlandia on aina yhtä vaikuttava läpi koko ihmisen menevä! Tänään juhlitaan kansallissäveltäjämme 150- vuotispäivää.
iltalehti.fi
Hyvää Sibeliuksen 150v-syntymäpäiväjuhlaa kaikille musiikin ystäville! Aurinkokin juhlisti päivää läsnäolollaan!
Hämeenlinna-Vanajan seurakunta
Hämeenlinnan kirkon urkujen fasadiin on kirjoitettu säe: "Soi kunniaksi Luojan". Se muistuttaa Jean Sibeliuksen vuonna 1897 säveltämästä virrestä, joka alunperi…n oli nimeltään Soi kiitokseksi Luojan. Nuorena poikana Sibelius istui kirkon penkissä usein ja hän on myöhemmin kertonut, että kirkossa kuultu musiikki vaikutti syvästi hänen myöhempien sinfonioidensa sävelkieleen. Tänään juhlimme säveltäjämestarin syntymän 150-vuotisjuhlapäivää.
maanantai 7. joulukuuta 2015
Jopia riittää
Viikonlopun urakat menivät itsenäisyyspäivänkin johdosta vähän pitkäksi ja vasta nyt maanantai-iltana sain valmiiksi kaikki jaettavaksi jääneet yhdeksän ilmaisjakelua ja lisäksi Perussuomalasiset-lehti ja Kankaanpään Urheilijoiden lehti yli tuhanteen tällä kertaa omakoti- ja rivitaloihin, aiemminhan työjako on ollut , että kuljen kerrostalon rappuja ylös alas. Nyt osat ovat vaihtuneet!
Itsenäisyyspäivän juhlavietosta jo kerroinkin. Tänään jatkettiin Satakunnan sotainvalidien piirihallituksessa Porissa vuoden viimeisessä kokouksessa niin, että vuoden seitsemässä kokouksessa on kertynyt 74 pykälää. Jaettiin viimeiset jäljellä olleet varat osastoille, Kankaanpää seudun osastommekin pääsi mukaan jaolle, olemmehan tänä vuonna käyttämässä siivousapuun seitsemän ja puoli tuhatta euroa. Myös ensi vuoden tapahtumakalenteri oli koottu ja toteutetaan. Monipuolista toimintaa on koko vuodeksi, vaikka sotainvalidit rupeavatkin jo käymään ikämiehiksi ja kuntokin tulee sen mukaiseksi.
Kaupunginvaltuustossa saivat esittäytyä kaikki kolme jäljelle valikoitunutta kaupunginjohtajaehdokasta, joilla kaikilla kaiken lisäksi on melkoista Kankaanpää-tuntemusta ja myös sukujuuria tänne: Johanna Autio, Mika Hatanpää, Ilmari Mattila. Kaupunginhallituksena ehdotammekin ensi maanatain 14.12. valtuustokokoukselle, että valtuusto suorittaa kaupunginjohtajan vaalin. Yksi kolmesta siis tullee valituksi, tuskin enää tässä vaiheessa näyttämölle ilmestyy ns. mustaa hevosta.
sunnuntai 6. joulukuuta 2015
Puhe itsenäisyyspäivän juhlassa
Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät itsenäisyyspäivän viettäjät
Saamme jälleen kerran muistaa kiitollisena 98 vuotta vanhaa maamme Suomen itsenäisyyttä. Saamme kiittää sotiemme veteraaneja ja kotirintamalla olleita ja kaikkia maatamme rakentaneita kuten myös ennen kaikkea Kansojen Kaitsijaa Taivaallista Isäämme, että olemme saaneet säilyä itsenäisenä kansakuntana satamääräisten kansojen suuressa meressä .
Kahden vuoden päästä olevan 100-vuotisjuhlintamme monet valmistelut on jo aloitettu. Esimerkiksi meille Kankaanpäähän monia julkisia rakennuksia suunniteelleen Heikki Sirenin isän J.S. Sirenin piirtämän v.1931 valmistuneen eduskuntatalon kokonaisremontti laajoine maanlaisine turvallisine nykyajan vaatimuksia vastaavine vesperitiloineen on aloitettu vuosia sitten ja kaikki valmistuu satavuotisjuhliimme mennessä.
Tätä karua ankarien sääolosuhteiden pohjoista isämaatamme ajatellen on tämä J.S.Siren lausunut; Meidän asiamme on tulla karulle kamaralle, hommailla siinä vuoden tai pari ja jättää jälkeemme kulttuurihistoriaa, suurempi tai pienempi, tehtävän mukaan.
Tällaisena kansallisena juhlapäivänä voimme tarkastella, mitä meille merkitsee kalliisti lunastettu isänmaamme vapaus, olemmehan tänäänkin saaneet käydä laskemassa kiitollisuutemme osoituksena seppeleet sekä sankarihaudoillemme että vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkille.
Kirjakauppiaan poikana meillä on aina ollut paljon kirjoja. Jo poikasena luin suurella mielihyvällä Uuno Kailaksen runosta Lapsifantasioja Sanoista semminkin kun meille tuli myös taidemaalari Bromsin tekemä maalaus, jossa oli kuvattuna Uuno Kailaksen kasvot: On olemassa hyvin paljon sanoja./ Sanat elävät/ja minä voin ne nähdä. /Toiset ovat rumia ja toiset kauniita. / Äiti on hyvin kiltti sana – paras sana./ Se maistuu paljon suukkoiselle./ Isäkin on hyvä sana,/ mutta siihen kertyy joskus ukkosta/ ja silloin on paras/ livahtaa oven taakse piiloon.
Aivan samoin Isänmaassa on vähän samaa kuin Isässä. Se on jotain suurta ja arvokasta, velvoittavaa ja vaalittavaa. Adolf Ivar Arwidsson muistamme olleen ensimmäisten suomalaisuusmiesten joukossa lauseellaan: Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulle, olkaamme siis suomalasia. Hän on myös sanonut velvoittavasti: Isänmaan puolesta on pantava alttiiksi henki ja omaisuus, sen puolesta on seistävä tai kaaduttava, uhrattava kaikki tai ei mitään. Zacharias Topelius on kuvannut: Isänmaa on monen turva, monen koti, monen hauta, ja kuitenkin se on niin kokonaan minun, että kannan sitä sydämessäni ja katsontatavassani. Suosikkikirjailijani Pentti Haanpää sanoo jätkämiehen tapaan:
Isänmaallisuus on luonnollinen juttu sille miehelle, jolla on voita rasiassa. Siksi meidän onkin tehtävä voitavamme, parhaamme rakentaaksemme tätä rakasta maatamme. Valentin eli Ensio Rislakki onkin kirjoittanut: Ei kukaan häpäise isänmaataan niin paljon kuin vain juhlahetkinä isänmaallinen kansalainen, joka sitten arkioloissa ajattelee vain omaa etuaan laisinkaan välittämättä lähimmäisistään.
Meidän maallamme on ollut suuri onni saada sellaisia suurmiehiä, joiden saavutuksista voimme olla ylpeitä ja jotka ovat luoneet yhteistä suomalaisuuden kuvaa ja tuntoa meihin kaikkiin kansalaisiin ja vaikuttaneet myös voimakkaasti kansainvälisesti. Tänä vuonna olemme saaneet viettää säveltäjämestarimme Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlaa. Saman vuonna on syntynyt myös satakuntalainen lapsuuskodissaan Tyrväällä asunut Akseli Gallen-Kallela, kansalliseeppoksemme Kalevalan kuvittaja ja yksi maalaustaiteemme kulta-ajan suurimmista mestareista.
Sibeliuksen valtaisasta elämäntyöstä saamme iloita tässäkin juhlassamme saame kuulla hänen musiikkiaan. Hänen vaikutuksensa oli suuri säveltäjänä ja kansallisena symbolina maamme vaikeimpana murroskautena kansakuntamme identiteettiä muodostettaessa. Mitenkään emme voi yliarvioida hänen teostensa merkitystä itsenäisyytemme alkuvaiheissa. Esimerkkeinä vaikkapa vain Kalevalan tekstiin sävelletty Kullervo, muut Kalevala-aiheiset sävellykset, Jääkärinmarssi ja ennen kaikkea Finlandia. Hän vangitsi teoksiinsa suomalaisuutemme syvimpiä tuntoja, historiaa ja luontoa.
Luin seuraavaksi Finlandia-hymnin V.A. Koskenniemen kirjoittamat vaikuttavat sanat.
Tänään tarkastellessamme maamme asemaa saamme olla edelleen kiitollisia, että voimme sittenkin vapaassa maassa itsenäisinä nostaa juhlapäivinämme siniristilippumme lippusalkoihin, merkkinä uskostamme ja kuvaten kesäisiä järviämme ja talvisia hankiamme: Sinä hulmullas mielemme nostat/ ja kotimme kohotat. Ja juuri tänään kovassa myrskyssä liput todelle liehuvat.
Vuosikymmenien ajan saimme elää ikään kuin lintukodossa hyvinvoinnin ja ympäröivän rauhan keskellä ja olimme kaikin mittarein mitattuna yksi maailman kehittyneimpiä maita. Tänään tilanteemme on täysin muuttunut, elämme pitkittyvän laman aikaa, talouskasvumme on jopa heikompaa kuin Euroopan monia tukipaketteja saaneella Kreikalla eikä myöskään rauhantilakaan ole vankkumaton kriisipesäkkeiden läheisyyden vuoksi ja koko maanosamme tasa-painoa järkyttänyt miljoonien turvapaikan hakijoiden vyöry on asettanut meidätkin uusien ennalta arvaamattomien haasteiden keskelle.
Niinpä talouskysymykset ja ennen kaikkea sen tasapainottaminen on tullut ensi sijaiseksi kysymykseksi ja siksi tarvitsisimme kansamme yhdistänyttä talvisodan henkeä tänä päivänäkin, vaikka juuri yhteiskuntasopimuksesta ei olekaan päästy sopuun, niin silti ymmärrämme, ettemme pääse eteenpäin ilman kaikkien meidän yhteisiä ponnistuksia ja yhteen hiileen puhaltamista.
Myöskin turvallisuuskysymykset ovat nousseet tärkeiksi. Siitä saamme olla onnellisia, että meillä täällä omassa kaupungissamme on saatu edelleen säilymään Niinisalon tykistörykmentti voimakkaana ja kasvavana varuskuntana. Koko kansakuntana ymmärrämme välttämättömäksi uskottavan puolustuskykymme ylläpitämisen. Maanpuolustustahto on maassamme poikkeuksellisen voimakasta ja ymmärrämme ja jopa vaadimme puolustusvoimillemme riittäviä resursseja. Sillä viime kädessä juuri me suomalaiset olemme vastuussa isänmaamme puolustamisesta. Meidän on pyrittävä säilyttämään oma toimintavapautemme, jotta voimme tehdä kansakuntamme hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta oikeat ratkaisut.
Näin meidän olisi voitava turvata jokaiselle kansalaisellemme ihmisarvon mukainen elämä ja toimeentuloa, jotta todella toteutuisi korkeassa virkatehtävässään YK:n pääsihteerinä henkensä antamaan joutuneen Dag Hammarskjöldin toteamus: Jokainen, joka on saanut syntyä vapaassa Pohjolassa, on kuin olisi saanut päävoiton arpajaisissa. Ja täysin rinnoin voinemme yhtyä kalevalaisessa hengessä Elias Lönnrotin sanoihin: Suurin maallinen rakkautemme olkoon aina isänmaahamme kiinnitetty, suurin rikkautemme sen laillinen turva ja vapaus, ja suurin maallinen ilomme sen kaikinpuolinen onni ja menestys!
Hyvää Itsenäisyyspäivää teille kaikille yhteisen maatamme rakentavan työn merkeissä.
Saamme jälleen kerran muistaa kiitollisena 98 vuotta vanhaa maamme Suomen itsenäisyyttä. Saamme kiittää sotiemme veteraaneja ja kotirintamalla olleita ja kaikkia maatamme rakentaneita kuten myös ennen kaikkea Kansojen Kaitsijaa Taivaallista Isäämme, että olemme saaneet säilyä itsenäisenä kansakuntana satamääräisten kansojen suuressa meressä .
Kahden vuoden päästä olevan 100-vuotisjuhlintamme monet valmistelut on jo aloitettu. Esimerkiksi meille Kankaanpäähän monia julkisia rakennuksia suunniteelleen Heikki Sirenin isän J.S. Sirenin piirtämän v.1931 valmistuneen eduskuntatalon kokonaisremontti laajoine maanlaisine turvallisine nykyajan vaatimuksia vastaavine vesperitiloineen on aloitettu vuosia sitten ja kaikki valmistuu satavuotisjuhliimme mennessä.
Tätä karua ankarien sääolosuhteiden pohjoista isämaatamme ajatellen on tämä J.S.Siren lausunut; Meidän asiamme on tulla karulle kamaralle, hommailla siinä vuoden tai pari ja jättää jälkeemme kulttuurihistoriaa, suurempi tai pienempi, tehtävän mukaan.
Tällaisena kansallisena juhlapäivänä voimme tarkastella, mitä meille merkitsee kalliisti lunastettu isänmaamme vapaus, olemmehan tänäänkin saaneet käydä laskemassa kiitollisuutemme osoituksena seppeleet sekä sankarihaudoillemme että vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkille.
Kirjakauppiaan poikana meillä on aina ollut paljon kirjoja. Jo poikasena luin suurella mielihyvällä Uuno Kailaksen runosta Lapsifantasioja Sanoista semminkin kun meille tuli myös taidemaalari Bromsin tekemä maalaus, jossa oli kuvattuna Uuno Kailaksen kasvot: On olemassa hyvin paljon sanoja./ Sanat elävät/ja minä voin ne nähdä. /Toiset ovat rumia ja toiset kauniita. / Äiti on hyvin kiltti sana – paras sana./ Se maistuu paljon suukkoiselle./ Isäkin on hyvä sana,/ mutta siihen kertyy joskus ukkosta/ ja silloin on paras/ livahtaa oven taakse piiloon.
Aivan samoin Isänmaassa on vähän samaa kuin Isässä. Se on jotain suurta ja arvokasta, velvoittavaa ja vaalittavaa. Adolf Ivar Arwidsson muistamme olleen ensimmäisten suomalaisuusmiesten joukossa lauseellaan: Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulle, olkaamme siis suomalasia. Hän on myös sanonut velvoittavasti: Isänmaan puolesta on pantava alttiiksi henki ja omaisuus, sen puolesta on seistävä tai kaaduttava, uhrattava kaikki tai ei mitään. Zacharias Topelius on kuvannut: Isänmaa on monen turva, monen koti, monen hauta, ja kuitenkin se on niin kokonaan minun, että kannan sitä sydämessäni ja katsontatavassani. Suosikkikirjailijani Pentti Haanpää sanoo jätkämiehen tapaan:
Isänmaallisuus on luonnollinen juttu sille miehelle, jolla on voita rasiassa. Siksi meidän onkin tehtävä voitavamme, parhaamme rakentaaksemme tätä rakasta maatamme. Valentin eli Ensio Rislakki onkin kirjoittanut: Ei kukaan häpäise isänmaataan niin paljon kuin vain juhlahetkinä isänmaallinen kansalainen, joka sitten arkioloissa ajattelee vain omaa etuaan laisinkaan välittämättä lähimmäisistään.
Meidän maallamme on ollut suuri onni saada sellaisia suurmiehiä, joiden saavutuksista voimme olla ylpeitä ja jotka ovat luoneet yhteistä suomalaisuuden kuvaa ja tuntoa meihin kaikkiin kansalaisiin ja vaikuttaneet myös voimakkaasti kansainvälisesti. Tänä vuonna olemme saaneet viettää säveltäjämestarimme Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlaa. Saman vuonna on syntynyt myös satakuntalainen lapsuuskodissaan Tyrväällä asunut Akseli Gallen-Kallela, kansalliseeppoksemme Kalevalan kuvittaja ja yksi maalaustaiteemme kulta-ajan suurimmista mestareista.
Sibeliuksen valtaisasta elämäntyöstä saamme iloita tässäkin juhlassamme saame kuulla hänen musiikkiaan. Hänen vaikutuksensa oli suuri säveltäjänä ja kansallisena symbolina maamme vaikeimpana murroskautena kansakuntamme identiteettiä muodostettaessa. Mitenkään emme voi yliarvioida hänen teostensa merkitystä itsenäisyytemme alkuvaiheissa. Esimerkkeinä vaikkapa vain Kalevalan tekstiin sävelletty Kullervo, muut Kalevala-aiheiset sävellykset, Jääkärinmarssi ja ennen kaikkea Finlandia. Hän vangitsi teoksiinsa suomalaisuutemme syvimpiä tuntoja, historiaa ja luontoa.
Luin seuraavaksi Finlandia-hymnin V.A. Koskenniemen kirjoittamat vaikuttavat sanat.
Tänään tarkastellessamme maamme asemaa saamme olla edelleen kiitollisia, että voimme sittenkin vapaassa maassa itsenäisinä nostaa juhlapäivinämme siniristilippumme lippusalkoihin, merkkinä uskostamme ja kuvaten kesäisiä järviämme ja talvisia hankiamme: Sinä hulmullas mielemme nostat/ ja kotimme kohotat. Ja juuri tänään kovassa myrskyssä liput todelle liehuvat.
Vuosikymmenien ajan saimme elää ikään kuin lintukodossa hyvinvoinnin ja ympäröivän rauhan keskellä ja olimme kaikin mittarein mitattuna yksi maailman kehittyneimpiä maita. Tänään tilanteemme on täysin muuttunut, elämme pitkittyvän laman aikaa, talouskasvumme on jopa heikompaa kuin Euroopan monia tukipaketteja saaneella Kreikalla eikä myöskään rauhantilakaan ole vankkumaton kriisipesäkkeiden läheisyyden vuoksi ja koko maanosamme tasa-painoa järkyttänyt miljoonien turvapaikan hakijoiden vyöry on asettanut meidätkin uusien ennalta arvaamattomien haasteiden keskelle.
Niinpä talouskysymykset ja ennen kaikkea sen tasapainottaminen on tullut ensi sijaiseksi kysymykseksi ja siksi tarvitsisimme kansamme yhdistänyttä talvisodan henkeä tänä päivänäkin, vaikka juuri yhteiskuntasopimuksesta ei olekaan päästy sopuun, niin silti ymmärrämme, ettemme pääse eteenpäin ilman kaikkien meidän yhteisiä ponnistuksia ja yhteen hiileen puhaltamista.
Myöskin turvallisuuskysymykset ovat nousseet tärkeiksi. Siitä saamme olla onnellisia, että meillä täällä omassa kaupungissamme on saatu edelleen säilymään Niinisalon tykistörykmentti voimakkaana ja kasvavana varuskuntana. Koko kansakuntana ymmärrämme välttämättömäksi uskottavan puolustuskykymme ylläpitämisen. Maanpuolustustahto on maassamme poikkeuksellisen voimakasta ja ymmärrämme ja jopa vaadimme puolustusvoimillemme riittäviä resursseja. Sillä viime kädessä juuri me suomalaiset olemme vastuussa isänmaamme puolustamisesta. Meidän on pyrittävä säilyttämään oma toimintavapautemme, jotta voimme tehdä kansakuntamme hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta oikeat ratkaisut.
Näin meidän olisi voitava turvata jokaiselle kansalaisellemme ihmisarvon mukainen elämä ja toimeentuloa, jotta todella toteutuisi korkeassa virkatehtävässään YK:n pääsihteerinä henkensä antamaan joutuneen Dag Hammarskjöldin toteamus: Jokainen, joka on saanut syntyä vapaassa Pohjolassa, on kuin olisi saanut päävoiton arpajaisissa. Ja täysin rinnoin voinemme yhtyä kalevalaisessa hengessä Elias Lönnrotin sanoihin: Suurin maallinen rakkautemme olkoon aina isänmaahamme kiinnitetty, suurin rikkautemme sen laillinen turva ja vapaus, ja suurin maallinen ilomme sen kaikinpuolinen onni ja menestys!
Hyvää Itsenäisyyspäivää teille kaikille yhteisen maatamme rakentavan työn merkeissä.
Juhlan viettoa
Todella hieno juhla arvokkaine ohjelmineen ja kaikki viidessäkymmenessä minuutissa. Kankaanpään Musiikkiopiston lapsikuoro esitti Kankaanpään laulun ja musiikkiopiston pianonsoittajat soittivat, myös syntymisensä 150-syntymäjuhlaan vietettävän Sibeliuksen sävellyksen. Korsutöpinä soitti uudessa kokoonpanossa ja sen laulajajäsen Sirpa Saunajoki lausui taustakuvien kera Jukka Ukkolan Suomi on. Puheita pitivät kaupunginjohtaja Paavo Karttunen tervehdyspuheen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja AJ juhlapuheen.
Jumalanpalveluksen jälkeen kävimme laskemassa kaupungin, Porin Prikaatin ja seurakunnan yhteiset seppeleet niin sankarihaudalla kuin vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä. Sateenkin kestimme niin kuin ainakin miehet muistaen, että sotien aikana isämme ja isoisämme joutuivat olemaan paljon pahemmissa ilmoissa ja aivan taivasalla juoksuhaudoissa tai hatarissa teltoissa tai korsuissa.
Hyvää Itsenäisyyspäivää
Hyvää Itsenäisyyspäivää, kyllä kestämme juhlia sitä nytkin, vaikka on luvattu myrskytuulta ja sateen vihmontaa. Olen mukana laskemassa kaupungin, seurakunnan ja tykistörykmentin yhteisiä seppeleitä. Kyllä isillä ja veljillä oli talvisodan pakkasissa ja esim. Tali- Ihantalan ja Äyräpään tulimyrskyissä paljon enemmän kestämistä. Kunniaa heille sotiemme veteraaneille, sotainvalideille, kotirintaman naisille ja lapsille sekä ennen kaikkea sankarivainajille, joista lippulaulussakin mainitaan. Kyllä siniristiliput tänään hulmuavat kovassa tuulessa lippusaloissamme!
Lippulaulu
1 Siniristilippumme,
sulle käsin vannomme, sydämin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.-
2 Kuin taivas ja hanki Suomen
ovat värisi puhtahat.
Sinä hulmullas mielemme nostat
ja kotimme korotat.-
3 Isät, veljet verellään
vihki sinut viiriksi vapaan maan.
Ilomiellä sun jäljessäs käymme
teit’ isäin astumaan.-
4 Sun on kunnias kunniamme,
sinun voimasi voimamme on.
Sinun kanssasi onnemme jaamme
ja iskut kohtalon.-
5 Siniristilippumme,
sulle valan vannomme kallihin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.-
(Sanat V.A. Koskenniemi, sävel Yrjö Kilpinen)
1 Siniristilippumme,
sulle käsin vannomme, sydämin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.-
2 Kuin taivas ja hanki Suomen
ovat värisi puhtahat.
Sinä hulmullas mielemme nostat
ja kotimme korotat.-
3 Isät, veljet verellään
vihki sinut viiriksi vapaan maan.
Ilomiellä sun jäljessäs käymme
teit’ isäin astumaan.-
4 Sun on kunnias kunniamme,
sinun voimasi voimamme on.
Sinun kanssasi onnemme jaamme
ja iskut kohtalon.-
5 Siniristilippumme,
sulle valan vannomme kallihin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.-
(Sanat V.A. Koskenniemi, sävel Yrjö Kilpinen)
perjantai 4. joulukuuta 2015
Nuorten ja veteraanien yhteisiä itsenäisyyspäivän juhlia
Kankaanpäässä pidettiin kaksi hienoa itsenäisyyspäivän juhlaa. Tässä kuva lukiolta, jossa oli uusien ylioppilaiden ja veteraanien myös vuosittainen yhteinen juhla. Toinen juhla oli kaupungintalolla kymmenvuotiaille oppilaille ja siellä kunniavieraina olivat veteraanit Aaro Holma 91-vuotta ja Toivo Lautaoja 92-vuotta.
torstai 3. joulukuuta 2015
KankU:n lehti
Jokavuotinen Kankaanpään Urheilijoiden 16-sivuinen lehti tuli tänään painosta. Joka kotiin jakelu Kankaanpään alueella tapahtuu nyt Itsenäisyyspäivän viikonloppuna ja talkoovoimin. Vielä siis löytyy vapaaehtoisia ja se on hienoa.
Lehden päätoimittajana on Jorma Hietamäki. Pääseura ja eri jaostot esittäytyvät. Täällä erää parhaiten toimivat hiihto-, paini- ja voimistelujaostot. Puheenjohtajana jatkaa Veikko Ikävalko, joka onkin tehnyt kunnioitettavan pitkän päivätyön seuran johdossa.
Lehden päätoimittajana on Jorma Hietamäki. Pääseura ja eri jaostot esittäytyvät. Täällä erää parhaiten toimivat hiihto-, paini- ja voimistelujaostot. Puheenjohtajana jatkaa Veikko Ikävalko, joka onkin tehnyt kunnioitettavan pitkän päivätyön seuran johdossa.
keskiviikko 2. joulukuuta 2015
Juha rukoilee Suomen kansan puolesta
Olen illan mittaan puhellut hyvin sopuisasti Juha Mäenpään kanssa eikä hän suinkaan tarkoita, että hän kiittäisi Jumalaa tulipalosta. Päinvastoin hän rukoilee Jumalaa Suomen kansan puolesta, ettemme joutuisi niihin vaarallisiin tilanteisiin, joita viime aikoina on ikävä kyllä tapahtunut!
tiistai 1. joulukuuta 2015
Tuleva pakolaiskeskus tulessa
Yksimielisesti annoimme aamun Niinisalon tulevassa pakolaiskeskuksessa olleen tulipalon vuoksi oheisen tiedonannon mielien rauhoittamiseksi. On hyvä ottaa järki käteen ja toimia laillisuuden puitteissa. Oman käden oikeuteteen ei meillä kenelläkään ole oikeutta!
