Missä me oikein menemme

Keskiviikkona kirjoitin. Pirteää 94-vuotiaan sotiemme veteraania onnitelemassa hoitokodissa, monia sodanajan laulujakin oikein haitarien ja sahan säestyksellä laulettiin. Tänään tyttäreltä tuli tieto: "Isä kaatui illalla Attendossa iltapalalta lähtiessä ja kylkeen sattui. Soittivat ambulanssin, jonka tulo kesti 2,5 tuntia. Käskivät lähettää Kela-taksilla Poriin. Sieltä palauttivat yöllä Attendoon. Kylkiluu murtui. Näin vanhuksia nyt hoidetaan." Kun viime päivinä olemme saaneet kuulla monia ikäviä tietoja vanhusten hoidoista, niin ei olisi uskonut, että meillä Kankaanpäässäkin joutuu odottamaan näin pitkään ambulanssia, joka kaiken lisäksi ei ota kyytiin!!!