sunnuntai 28. helmikuuta 2021
Hopeamitalit Riselle ja Jonille
Iltalehti hopeahiihdosta
Kuvat: Suomen mitalirieha peitti kaiken alleen – Norja ja Ruotsi jäivät hulinan jalkoihin
Ristomatti Hakolan ja Joni Mäen MM-hopeaa juhlittiin Oberstdorfin hiihtoalueella riehakkaammin kuin Ruotsin ja Norjan mestaruuksia.
JAA
Miesten hiihtojoukkue onnitteli MM-pariviestissä hopealle hiihtäneitä Ristomatti Hakolaa ja Joni Mäkeä (ilmassa).
Miesten hiihtojoukkue onnitteli MM-pariviestissä hopealle hiihtäneitä Ristomatti Hakolaa ja Joni Mäkeä (ilmassa).KUVA: EMMI KORHONEN/ LEHTIKUVA
Pasi Rein STT
17:27
SUOMEN maajoukkueen mitalirieha peitti alleen kaiken Oberstdorfin hiihtostadionin maalialueella. Ruotsi voitti naisten pariviestin, Norja juhli jossain miesten kilpailun voittoa, mutta kultajuhlat jäivät äänekkään suomalaishulinan jalkoihin.
– Hyvä jätkät, 193-senttisen maajoukkuevalmentajan Mikko Virtasen ääni jylisi päällimmäisenä, kun Joni Mäki oli ylittänyt maalilinjan Norjan ankkurin Johannes Hösflot Kläbon perässä.
Mäki toi Suomen maaliin toisena Norjan vanavedessä.
Mäki toi Suomen maaliin toisena Norjan vanavedessä.KUVA: EMMI KORHONEN/ LEHTIKUVA
Mäki ja Hakola (oik.) juhlivat maalissa MM-hopeaa.
Mäki ja Hakola (oik.) juhlivat maalissa MM-hopeaa.KUVA: KAI PFAFFENBACH/ REUTERS
Sankarimiehiä onniteltiin maalialueella.
Sankarimiehiä onniteltiin maalialueella.KUVA: EMMI KORHONEN/ LEHTIKUVA
Suomalaiset ilonhuudot jatkuivat, kun mitalikaksikko kiersi pukeutumisalueella onnittelijoiden sylistä toiseen.
– Tämä on koko joukkueelle iso juttu, Virtanen vakuutti suomalaismedialle hetkeä myöhemmin.
– Valmentajakin kasvaa tällä mitalilla helposti 10–20 senttiä lisää pituutta.
Valmennuksen riemua lisäsi se, että kilpailu eteni pitkälti kuten suomalaiset olivat ennakoineet. Hakola selvisi osuudellaan Ranskan Lucas Chanavat’sta ja Italian Francesco de Fabianista, ja Mäki pääsi Kläbon imussa Venäjän ankkurin Gleb Retivihin kimppuun.
Iivo Niskanen riensi hopeasankareita vastaan.
Iivo Niskanen riensi hopeasankareita vastaan.KUVA: EMMI KORHONEN/ LEHTIKUVA
Kläbo karkasi kultaan, mutta Mäki ohitti Venäjän.
– Vähän tuli hypittyä ja karjuttua tuolla mäen päällä. Sen verran tällainen rauhallisempikin mies innostui, kun miehille tuli pitkään jahdattu joukkuemitali, päävalmentaja Teemu Pasanen kertoi tunnelmistaan.
DRAMATIIKKAA alleviivasi se, että kaksikko oli karsiutua finaalista, kun Mäki kaatui alkuerän viimeisellä osuudella.
– Se tapahtui juuri kohdallani. Ilmeisesti jokin osui Jonin sauvaan, kun se tuli oudossa asennossa ja oman suksen eteen, Pasanen kertoi kompastelusta.
– Jonin hiihto oli näyttänyt siihen asti hyvältä. Kylmästi ja nopeasti hän hoiti kaatumisestakin joukkueen aikavertailuun.
Päävalmentaja Teemu Pasanen tuuletti Suomen loistavaa onnistumista.
Päävalmentaja Teemu Pasanen tuuletti Suomen loistavaa onnistumista.KUVA: EMMI KORHONEN/ LEHTIKUVA
Mitali edellytti onnistumisia koko tiimiltä. Valmennuksessa ennakoitiin kilpailun kehitys hyvin, huolto teki jälleen huippuluokan työtä, ja pehmeä rata oli eduksi suomalaisille.
– Pelikirja onnistui, sillä meillä oli aavistus siitä, miten tämä kilpailu kehittyy, Pasanen totesi.
– Myös tuurin pitää olla kohdallaan. Nyt Retivih oli meidän onneksemme hieman irti, ja Kläbon oli pakko ottaa hänet kiinni. Ja tiesimme Jonin vahvaksi kilpailun loppuvaiheessa.
SUOMALAISTEN mitaliriehaan osallistui myös olympiavoittaja Iivo Niskanen, joka kävi onnittelemassa mitalikaksikkoa haastattelualueella. Sen jälkeen Niskanen jäi odottelemaan Mäkeä ja Hakolaa hiustenleikkuukoneen kanssa.
– Joni. Sä tiiät, mitä nyt tapahtuu, Niskanen huuteli, kun Mäki ilmestyi paikalle.
Niskanen saapui juhlapaikalle hiustenleikkuukone kädessään.
Niskanen saapui juhlapaikalle hiustenleikkuukone kädessään.KUVA: EMMI KORHONEN/ LEHTIKUVA
Uhkaus säikäytti Mäen terävään kiriin kohti huoltoaluetta, ja hän pelastui juoksujalkaa ainakin hetkeksi Niskaselta ja leikkuukoneelta.
Hakola kertoi hieman aiemmin, että oli pyytänyt omat hiukset pois leikanneelta Niskaselta armoa. Hakolakin piti vielä kiinni hiuksistaan.
LUE LISÄÄ KIRJOITTAJALTA
Pasi Rein STT
lauantai 27. helmikuuta 2021
Ervastin Pakina Suomen Kuvalehdessä
Ohisalo. Varttivihreä.
Ohisalo. Varttivihreä.
© VESA LEHTIMÄKI
Vartissa valmis
POL.KOM 26.02.2021 06:00
PEKKA ERVASTI
avatar - 'Pekka Ervasti
AJANKOHDASTA viis, aina on edessä vaalit.
Ettei lista hölsky, ehdokkaaksi on pakko värvätä kakkoslaatuakin, mutta sloganiksi kelpaa vain priima.
Aina on jotain kivaa keksittykin: Kolminkertaistamme lapsilisät! (Erkki Liikanen / Sdp), Puolitamme työttömyyden kuudessa kuukaudessa! (Urpo Leppänen / Smp), Vappusatanen! (Antti Rinne / Sdp).
Ja tällä kertaa: 15 minuutin kunta! (Maria Ohisalo / vihreät).
Ehkä seuraavaksi Kolmen minuutin muna! Senkin voi helposti rikkoa.
VAIKEA sanoa, oliko Antti Rinteen ehdotus rokotusten suuntaamisesta tartuntojen kannalta kriittisemmille ja samalla äänestäjäpitoisimmille alueille poliittinen altistus vai fiksua epidemiologista kotiinpäinvetoa.
Ainakin se oli EU-linjan mukaista: rokotteet rohmutaan sinne, missä koronan kanssa on eniten sössitty.
PANDEMIA on painanut eduskunnan elintoiminnot säästöliekille, istuntosalissakin näkee älyllisiä elonmerkkejä enimmäkseen vain televisioiduilla kyselytunneilla.
Valiokuntien on silti pakko puurtaa. Saunavaliokuntakaan ei ole ollut toimeton. Askartelupiirissä on kuulemma pitkinä talvi-iltoina vuoltu veneen tappia. Kulttuurikerhossa kelataan vanhojen kyselytuntien tähtihetkiä hidastettuna, ja matkajaos suunnittelee jo Hiljaisten seiväshyppääjien Pietarin-matkaa.
Apatialle ei saa antautua!
TAISTELEVAN työväenliikkeen vuokra-asuntokapitalisti Kojamo ei vetoomuksista huolimatta pihistellyt osingonjaossa. Teollisuusliitollekin lypsettiin 8,8 miljoonaa puhtaana käteen. Toverit, syksyn rapujuhlat on pelastettu!
PITÄISIKÖ jo kirjoittaa Teollisuusliiton pomon cv uusiksi? Tähän asti Riku Aallon (sd) suurimmaksi saavutukseksi on luettu, että hän vaalipäällikkönä siirsi Pia Viitasen (sd) Tampereelta eduskuntaan.
JO Koijärven kiivaissa taisteluissa karaistuneen Pekka Haaviston (vihr) kaukopartioretki Pietariin on saanut ylistystä. Ei itärajan takaa ole ennenkään tyhjin käsin palattu. Kun Martti Ahtisaarella oli aikoinaan mielessä jonkinlaiset vaihtokaupat Karjalasta, Boris Jeltsin tuli puolitiehen vastaan ja teki sinunkaupat.
P. S. ESA etsii astronautteja Maata kiertävälle radalle. Huomasitko, Ano?
Suomen Kuvalehti - avatar
perjantai 26. helmikuuta 2021
101 vuotias veteraani
Tänään pleksin takaa saimme käydä onnittelemassa 101-vuotispäivänä Mauno Santikkoa, jonka satavuotispäivänä vuosi sitten voitiin ottaa kuva näin kesäisessä maisemassa kirkkomaalla aivan hänen palvelukotinsa Koivurinteen vieressä.
1 vuosi sitten
Katso muistojasi, kuva näkyy fb-sivullani!
Anssi Joutsenlahti
26. helmikuuta 2020 ·
Jaettu seuraaville: Julkinen
Vietimme tänään sotiemme veteraanin Mauno Santikon 100-vuotispäivää Koivurinteen palvelutalossa. Presidenttikin oli lähettänyt onnitteluadressin. Harmonikka miesten säestyksellä laulettiin sota-ajan lauluja ja juotiin täytekakkukahvit! Mauno kuntoilee päivittäin monta kertaa, tässä kuvattuna viereisellä kirkkopihalla.
torstai 25. helmikuuta 2021
Turvetuotanto on kestävää kehitystä
Onko kokko hallitus esim. juuri turve-asiassa vihreiden pakkivankina?
0:38 / 5:36
Jari Koskela puhui eduskunnassa juuri tästä eilisessä istunnossa Suomen kestävän kehityksen ohjelmaa käsiteltäessä!
12 t ·
Pieni tietoisku turvetuotannon monista hyvistä puolista ja tuotannon alasajon seurauksista.
keskiviikko 24. helmikuuta 2021
Nyt en ehdokkaaksi rupeamisen aika
0:09 / 0:24
Petri Huru on henkilön Jari Koskela seurassa. Satakunnan kansanedustajat laativat MT:oon vielä viime hetken vetoomukset ehdokkaaksi rupeamisesta:
Satakuntalainen!
Vielä ehdit ehdolle. Ota yhteyttä kuntasi Perussuomalaiseen paikallisyhdistykseen tai soita suoraan meille:
Petri Huru (0400-423939) tai Jari Koskela (0400-223809).
tiistai 23. helmikuuta 2021
Englannin virusmuunnos leviämisherkkä
PÄÄKIRJOITUS
Pääkirjoitus: Koronakriisin todelliset kohtalon viikot vasta edessä – ääripäässä odottaa ankara ulkonaliikkumiskielto
Koronakriisistä ulospääsy on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi. Suomessa eletään vasta nyt pandemian todellista taitekohtaa.
JAA
KOMMENTOI
Kolmen viikon hiihtolomajakso vaikeuttaa koronakriisin hallintaa.
Kolmen viikon hiihtolomajakso vaikeuttaa koronakriisin hallintaa.KUVA: OTTO PONTO / LEHTIKUVA, HANNA MATIKAINEN / LEHTIKUVA
IS
21:00
SUOMEN omaksuma joustava hybridistrategia on pitänyt tartunnat matalina: terveydenhuollon kapasiteetti riittää sairastuneiden hoitoon.
Vaikka kaikki näyttää hyvältä, pinnan alla kuohuu.
Virus ei todellakaan ole voitettu kanta.
Suomen koronatilanne menee nyt huonompaan suuntaan, viikko viikolta. Suomi hohtaa kirkkaan punaisena alueena Euroopassa tarkasteltaessa koronataudin tämän hetkistä tartuntojen leviämisvauhtia. Suomi, koronanhoidon mallimaa, onkin yht’äkkiä samassa vaiheessa Puolan, Unkarin ja Kosovon kanssa.
Lue lisää: Suomi hohtaa nyt punaisena koronakartalla – tältä näyttää Euroopan tilanne
VIRANOMAISET ja hallitus ovat tekemässä päätöstä siirtymisestä koronastrategiassa kakkostasolle, joka tietäisi maskisuosituksen muuttumista velvoitteeksi ja tiukempia rajoituksia myös yksityiseen elinkeinotoimintaan.
Toistaiseksi ei tiedetä, siirrytäänkö kakkosvaiheeseen koko valtakunnassa vai alueittain tietyssä järjestyksessä.
Päätöksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin keskiviikkona.
Lue lisää: Rautalankamalli kertoo, mitä tarkoittaa, jos koronastrategiassa siirrytään tasolle 2
SUOMESSA liikkeellä olevista koronaviruksista valtaosa on helposti tarttuvaa brittiläistä virusmuunnosta.
Rajoja yritetään valvoa paremmin, ja nyt kaikilta maahan tulijoilta, myös suomalaisilta, vaaditaan THL:n suosituksen mukaisesti tuore testitulos. Professori Olli Vapalahden mukaan (HS 23.2.) peli rajoilla on menetetty: virusmuunnos on jo täällä ja leviää väestön keskuudessa. Tilannetta pahentaa kolmen viikon hiihtolomakausi. Ihmiset liikkuvat ahkerasti paikasta toiseen, ja turvavälit, maskit ja käsihygienia tuppaavat unohtumaan, valitettavasti.
SUOMESSA eletäänkin koronakriisin hoidossa kohtalon viikkoja, jälleen kerran.
Nyt katsotaan, pystytäänkö viruksen leviäminen katkaisemaan paikallisesti ja valtakunnallisesti. Rajoitustoimien tehokkuudella ja ihmisten käyttäytymisellä on entistä suurempi merkitys. Jos toimissa epäonnistutaan, edessä voi olla kolmas taso valmiuslakeineen ja ulkonaliikkumiskieltoineen.
Se on selvää, että silloin ei kuntavaaleja järjestetä – eikä muitakaan rientoja.
VUOSI sitten saattoi joku kuvitella mielessään, että pandemia hoituu syksyyn mennessä.
Ei hoitunut.
Sitten heitettiin toivo tähän kevääseen.
Metsään meni sekin.
Rokotteistakaan ei tullut pelastavaa enkeliä ainakaan vielä: niitä tulee ennakoitua vähemmän. Rokote kylläkin leikkaa kuolleisuutta, koska riskiryhmään kuuluvat vanhukset ovat jo saaneet ainakin yhden annoksen.
PONNISTELUISTA huolimatta virus on edelleen vaarallinen.
Se on ovela ja vaikea vastustaja, joka väistää ja pakenee vastatoimia, muuntautuu sekä iskee tilaisuuden tullen – lujaa. Suomi on selvinnyt toistaiseksi vähin vaurioin, vaikka moni muu maa on jo ottanut viruksen aiheuttamat terveydelliset ja taloudelliset tuhot vastaan, korkoineen.
Lähiviikot näyttävät, onko nyt meidän vuoromme.
sunnuntai 21. helmikuuta 2021
21.02.2021
21.02.2021 koko päivämäärä samoja numeroita. Olin toimituskeskustelussa ja palatessa aioin museoon, mutta onkin koko helmikuun kiinni koronan takia. Museon pihassa oli jonkun lapsen synttärit ja siitä sai herkullisia paikan päällä paistettuja räiskäleitä. Illalla vielä lenkillä jäätyneellä, mutta hyvin hiekoitetulla kevyen liikenteen väylää palan matkaa Jyränkylästä Niinisalon suuntaan. Kyllä kelit on vaihtelevia, autotallin liittymä on keskellä mäkeä, liukkauden takia ei yläsuunnasta pystynytkään kääntymään tallille. Aamulla sitten on jo taas Ruokojärvenkadun mäkipaikatkin hiekoitettu?
lauantai 20. helmikuuta 2021
Ei kaikkea toivoa ole menetetty
Puheenvuoro|Mielipide Kankaanpään Seudussa
Turvetuotannolle löytyy puolustajia
Kirjoittaja mielestä hallitus on poliittisilla päätöksillään aiheuttanut nopeutetun turvealan alasajon.KUVA: JOONAS SALLI
MIELIPIDE Kiitokset Kankaanpään keskustan valtuustoryhmälle kirjoituksesta (KS 20.2.). Kirjoitus oli hyvin laadittu ja sisälsi hyviä faktoja. Näitä samoja huomioita olen saanut nostaa keskusteluihin viime kesästä lähtien maakunta- ja paikallislehdistössä, somessa ja eduskunnan istunnoissa monen monta kertaa. Olemme yrittäneet saada hallituspuolueiden kansanedustajia ja poliittisia vaikuttaja mukaan ymmärtämään koko moninaisen turvetuotannon merkityksen Suomelle ja Satakunnalle.
Hallituksen mielipiteisiin on ollut oppositiosta vaikea vaikuttaa. Hallitusohjelmassa lukee, että energiaturpeen käyttö puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Valitettavasti olemme jo nyt siinä tilanteessa. Hallituksen poliittisilla päätöksillä aiheutettu nopeutettu turvealan alasajo on johtanut nykyiseen katastrofiin.
Turvetuotanto on Suomessa hyvin valvottu ja hoidettu. Se on laillista ja toimivaa ja uskallan väittää, että kaikkine hyvine ominaisuuksineen jopa tulevaisuuden luonnonvara- ja vientituote. Nyt sitä ajatetaan varsin kyseenalaisen politiikan avulla alas.
Ikävä, että hallituksen päättäjät eivät ole kuulleet ääntä oppositiosta aikaisemmin. Vieläkään ei ole myöhäistä, vaikka energiaveron korotus astuikin voimaan vuoden alusta. Perussuomalaiset ovat ehdottaneet viimeksi Suomen kestävän kasvun ohjelman vastalauseessa turpeen verotuksen verovapautta 20 prosentin polttoaineosuuteen asti.
Näin voitaisiin koko turvetuotannon ketju pitää toimivana. Tällä ylläpidettäisiin energiaturpeen huoltovarmuus sekä kasvu-, kuivike- ym. turvetuotannon jatkuvuus. Ikävää vain, että vihreiden puheenjohtaja ja vasemmistoliiton kuntavaaliohjelma tarjoavat turpeelle kylmää kyytiä.
Keskustan Kankaanpään valtuustoryhmä pyytää apua muilta puolueilta. Tämä on tärkeä vastaantulo. Me perussuomalaiset olemme pyytäneet teitä mukaan turvetalkoisiin kesästä lähtien. Hallituspuolueista vain keskustan Hannu Hoskonen on yksinäisenä ratsastajana toripuheiden lisäksi myös eduskunnassa kantanut vastuuta.
Te olette nyt myöhään liikkeellä, mutta uskomme, että kaikkea ei vielä kaikesta huolimatta ole menetetty. Toivomme, että järki tulee vielä voittamaan ja ensimmäisessä vaiheessa veronkorotus voidaan perua. Se vaati ainoastaan kansallisen päätöksen.
Perussuomalaiset ovat yhtenä ryhmänä turpeen alasajoa vastustamassa ja maaseutua puolustamassa. Meihin voitte luottaa, me emme tule pettämään tässäkään asiassa. Toivon mukaan mahdollisimman moni laittaa myös nimensä turpeen alasajoa vastustavaan kansalaisaloitteeseen.
Jari Koskela ja Pohjois-Satakunnan Perussuomalaiset
perjantai 19. helmikuuta 2021
PS jatkaa johdossa
Politiikka|HS-gallup
Perussuomalaiset ja Sdp jatkavat kisaamista suosituimman puolueen paikasta, vihreiden kannatus laski alle 10 prosentin
Suurin heilahdus verrattuna HS:n tammikuun mittaukseen oli hallituspuolue vihreillä.
Pääministeri Sanna Marin (sd) ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuvattiin Ilta-Sanomien kuntavaalitentissä tammikuussa.
Pääministeri Sanna Marin (sd) ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuvattiin Ilta-Sanomien kuntavaalitentissä tammikuussa.KUVA: ANTTI HÄMÄLÄINEN / IS
Marjukka Liiten HS
2:00 | Päivitetty 6:09
OPPOSITION perussuomalaiset ja pääministeripuolue sosiaalidemokraatit jatkavat varsin tasaista kisaamista ykköspaikasta myös tuoreessa HS-gallupissa. Molemmilla on nyt noin 21 prosentin kannatus, joka näyttää myös pysyvän melko vakaana.
Kolmossijaa pitävän oppositiopuolue kokoomuksen suosio on 16,4 prosenttia.
Hallituspuolue keskustaa äänestäisi 11 prosenttia, mikäli eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.
Kannatusmittauksen neljän kärkipuolueen muutokset verrattuna edelliskertaan ovat olemattomia eli vain prosenttiyksilön yhden tai kahden kymmenyksen luokkaa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen muodostamat puolueet nauttivat nyt 53,7 prosentin luottamusta, kun kuukausi sitten vastaava luku oli 54,2 prosenttia.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
SUURIN heilahdus verrattuna HS:n tammikuun mittaukseen kohdistui hallituspuolue vihreisiin, joita äänestäisi nyt 9,9 prosenttia.
Vihreiden suosio laski nyt täsmälleen saman verran kuin se viime kerralla nousi, eli 0,7 prosenttiyksikköä. Sekin muutos mahtuu reilusti virhemarginaaliin.
Vihreillä kannatuksessa on pitempään ollut jojoilua, sillä joulukuun mittauksessa puolueelle tuli noin prosenttiyksikön lasku suosiossa, joka silloinkin asettuii 9,9 prosenttiin.
”On syytä ajatella, että vihreiden suosion vähenemisellä on yhteyttä al-Holiin liittyviin tapahtumiin”, arvioi tuolloin kyselyn tehneen tutkimuslaitos Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela. Joulukuun mittausajanjakson loppupuolella poliittista keskustelua hallitsi jupakka ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) ja perustuslakivaliokunnan asemasta.
Tuoreimman HS-gallupin tiedot kerättiin 18.1.–12.2. Haaviston ja samalla myös vihreiden suosiota kenties kohentanut Suomen ja Venäjän ulkoministereitten onnistuneena pidetty tapaaminen viime maanantaina ei siinä vielä näy.
KANNATUSMITTAUKSEN aineistosta voi tehdä varovaisia päätelmiä myös äänestäjien puolueuskollisuudesta.
Vihreät ja keskusta voivat tällä hetkellä luottaa selvästi harvemmin vanhan äänestäjänsä tukeen kuin muut puolueet.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Syynä on Nurmelan mukaan se, että keskimääräistä useampi keskustaa tai vihreitä äänestänyt katsoo tilannetta sivusta pidättäytyen kertomasta, kävisikö äänestämässä ja mille puolueelle tukensa antaisi.
”Lisäksi vihreitä äänestäneistä hieman useampi kuin kuukausi sitten tuntee kiinnostusta tukea kokoomusta tai Sdp:tä. Sekin voi olla ainakin osasyy vihreiden suosion laskulle sekä kokoomuksen ja Sdp:n kannatuksen lievälle nousulle”, Nurmela arvioi.
Nurmelan mukaan nyt puolueelle selkänsä kääntävien saaminen takaisin kannattajajoukkoihin voisi tarjota keskustalle mahdollisuuden nostaa kannatus noin 13 prosentin tasolle. Vihreillä saman manööverin onnistuminen voisi tarkoittaa 11 prosentin ylittävää kannatusta.
Sen sijaan Sdp:n ja perussuomalaisten välillä ei ole tällä hetkellä merkittävää kannattajaliikehdintää, Nurmela arvioi.
EDUSKUNTAVAALIEN yhteydessä perussuomalaisiin siirtyneet sosiaalidemokraatit ovat pysyneet perussuomalaisten riveissä, mutta Sdp on pystynyt korvaamaan menetyksen punavihreän blokin sisällä eritoten vihreiltä saamastaan siirtymästä.
”Vaikka perussuomalaiset onkin suosituin työntekijöiden keskuudessa, Sdp:llä on yhä vahva kannatus heidän parissaan. Joka neljäs työntekijä saattaisi äänestää demareita”, Nurmela laskee.
”Sdp:llä onkin melko vaikea savotta edessään, kun se yrittää muuntaa huippusuositun pääministerinsä avulla saamansa suosion kuntavaaleissa paikallisille ehdokkaille annettaviksi ääniksi”, Nurmela sanoo.
Perussuomalaiset pyrkivät nyt saamaan kannattajansa liikkeelle kuntavaaleissa puhumalla yleispoliittisista asioista, kuten EU:n elvytyspaketista, polttoaineiden hinnoista tai jopa hallituksen kaatamisesta.
”Kuntavaalien yhteydessä käydyssä keskustelussa on ennakoitu kovaa kamppailua maaseudun herruudesta keskustan ja perussuomalaisten välillä. Se on heijastunut myös poliittiseen debattiin”, Nurmela sanoo
torstai 18. helmikuuta 2021
Jari välikysymyskeskustelussa
Jarin painava puheenvuoro välikysymyskeskustelussa. Hallituspuolueiden äänin 99-78 hallitus sai jatko-ajan!
0:22 / 4:59
Jari Koskela
Eilen 14.08 ·
Hallitus sai luottamuksen, mutta keskustelu tukipaketista jatkuu vielä.
Puhe välikysymyskeskustelusta. Tukipaketin lasku jää lastemme maksettavaksi eikä tämä ole viimeinen kerta, kun tulemme rahoittamaan muiden maiden budjettien alijäämiä.
keskiviikko 17. helmikuuta 2021
Ervasti EU:n vinoutuneesta kehityksestä
Kun Ilon laulu oli laulettu, EU-arki on ollut karua kyytiä naiivinrehelliselle Suomelle, kirjoittaa Pekka Ervasti tämän päivän Maaseudun Tulevaisuudessa.
EU:n selvityksen mukaan kuusi kymmenestä suomalaisesta katsoo, että Euroopan unioni kehittyy väärään suuntaan. Samankokoisen porukan mielestä Suomen ääni ei Brysselissä kuulu. Lukemat ovat EU:n korkeimpia.
Minulta ei kysytty, mutta olisin kai vastannut samoin.
Kansanäänestyksessä kannatin jäsenyyttä. Ahdistava suomettumisen aika oli muistissa ja odotukset eurooppalaisesta ihanneyhteisöstä korkealla. Päästäisiin hienoon klubiin.
Kun Ilon laulu oli laulettu, EU-arki on ollut karua kyytiä naiivinrehelliselle Suomelle.
Kampanjavaiheessa jopa lupailtiin, että Suomi olisi nettosaaja. Niin ei tietenkään käynyt. Sen suomalaiset – tuo Euroopan onnellisin kansa – ehkä nipin napin ymmärtävätkin.
Pölhöt direktiivit, kankea byrokratia, EU-eliitin hulppeat edut ja loputon, poliittinen sähellys ovat sen sijaan muodostuneet kestovitsiksi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Suomi on EU:n periferiaa, jonka kulttuuria, perinteitä ja erikoispiirteitä Bryssel ei tunnu tuntevan saati kunnioittavan. Omat europoliitikkomme ovat tässä suhteessa epäonnistuneet surkeasti.
EU:n leka on lyönyt erityisen raskaasti maaseudun elinkeinojen harjoittajia, maa- ja metsätaloutta.
Oma tirkistysluukkuni EU:n pölhöpäisyyteen on metsästys- ja kalastus, satojentuhansien suomalaisten harrastus ja ikiaikainen tapa nauttia luonnosta ja sen sadosta.
Etelämpänä Euroopassa, jossa jokamiehen oikeudet ovat tuntemattomia ja laajat metsät parturoitiin jo roomalaisaikana, rauhoitellaan omaatuntoa museoimalla unionin reuna-alueet paikallisväestön hyötykäytön ulkopuolelle. Susi, hylje tai vaikkapa valkoposkihanhi ovat söpöjä elämyseläimiä, joiden kannan säätely on tehty äärimmäisen hankalaksi, vaikka haitat ja vaarat ovat näkyvissä.
Nyt valmistellaan Suomen lainsäädäntöön direktiiviä, jonka päätarkoitus on saada pois valtameriä ja rannikoita saastuttavat kaupallisten kalastajien muoviset trooliverkot ja liinat. Suomeen sovellettuna se tarkoittaa, että täkäläiset uistinvalmistajat joutuvat maksamaan jokaisen siiman pätkän keräyksen sunnuntaikalastajan jäljiltä.
EU:n ulkopuolisia nettikauppiaita lisäkustannus ei tietenkään rasita. Korona-aikana tämmöiset EU-järjettömyydet menevät eduskunnan läpi hulahtamalla.
Siimanpätkät ovat kuriositeetti isompien EU-typeryyksien sarjassa. Nyt väitellään satojen miljardien koronaelvytyspaketista, jonka yhteydessä Suomi tietenkin maksaa enemmän kuin saa. Velkojen yhteisvastuullisuuden ja liittovaltion haamu nostaa päätään.
Näistä asioista ei päätetä kunnanvaltuustoissa, mutta kuntavaaleihin ne vaikuttavat aivan varmasti.
Kirjoittaja on politiikan toimittaja.
tiistai 16. helmikuuta 2021
Välikysymyksen esittäminen
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio piti ryhmäpuheenvuoron välikysymyskeskustelussa tänään. Perussuomalaiset jätti viime viikolla välikysymyksen EU:n niin sanotusta elpymisrahastosta. Perussuomalaisten mukaan välikysymyksellä nostetaan keskusteluun EU:n taloudellisen ja moraalisen rappion lisäksi Suomen itsenäisyyden tilanne.
– Perussuomalaisille Suomi ei ole kaupan, emmekä me luovu taloudellisesta suvereniteetistamme vain muutaman brysseliläisen hanhenmaksapalleron tähden, Ville Tavio aloitti.
Suuria summia lähtenyt ennenkin – kiitoksena komissaaripesti
Tavion mukaan kyseessä on ilmastonmuutosrahasto, jota markkinoidaan koronaelvytyksenä, ja joka ei ratkaise Etelä-Euroopan maiden taloudellisia ongelmia, jotka ovat olleet olemassa jo kauan ennen koronakriisiä.
– Käsillä olevassa tilanteessa ei voi olla muistelematta miten Sdp:n Jutta Urpilainen valtiovarainministerinä myönsi eurokriisiin lainatakauksia ja esiintyi täällä kotimaassaan täti tiukkana. Ja niin Urpilaisen tie vain johti EU-komissaarin pestiin. Aika suuria summia veronmaksajien rahaa lähti liikkeelle myös ennen kokoomuksen Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin komissaarinpestejä, Tavio huomautti.
Kertaluontoisuus ei pidä paikkaansa
Olemme jälleen kerran tilanteessa, jossa EU-mieliset päättäjät hokevat kuin mantraa, että kyseessä on vain väliaikainen kertaratkaisu. Miettikää, että yli kymmenen vuotta sitten Matti Vanhanen kertoi pääministerinä täällä, miten Kreikan tuet ovat vain kertaratkaisu. Ja nyt kymmenen vuotta myöhemmin Vanhanen jatkaa yhä sen selvittämistä, että ovatko nämä vain kertaratkaisu! Eivät ne näytä kertaluonteisiksi jääneen, vaikka niin olisi kuinka monta kertaa ministerinaitiosta esitetty, Tavio totesi.
– Elpymisrahasto ei ole kertaluonteinen eikä väliaikainen. Se luo vuosikymmeniksi voimassa olevan mallin, jota on helppo soveltaa uudelleen, kun toiminnan rahoittamisesta velaksi on jo aikaisemmin sovittu.
Paketti rikkoo EU:n omia sääntöjä
EU:n elpymispaketti rikkoo perussuomalaisten mukaan EU:n omia perustamissopimuksia, jotka eivät salli toiminnan rahoittamista yhteisvelalla. Tähän asti korostettu no bail-out -periaate rikotaan, jos hallituksen tavoite toteutuu ja Suomi ottaa muiden velkoja vastattavakseen. Perussuomalainen linja on, että jokaisen maan tulisi vastata omista veloistaan.
– Tahdon tässä nostaa esiin vakavan kysymyksen, mikä on EU:n oikeusvaltioperiaatteen taso jos omia lakeja ei tarvitse noudattaa silloin jos valtaapitävät niin tahtovat. EU näyttääkin brittien lähdön jälkeen Saksan johdolla siirtyvän kertaheitolla oikeusvaltiosta vahvimman oikeuteen. Saksa ja Ranskahan ovat vallanneet koko Euroopan ja suorastaan määräävät meitä, vaikkakin tekevät sen sivistyneesti pöydissä, joissa pienempien maiden johtajat istuvat kiltisti nöyryytettävänä ja sitten tulevat kotimaihinsa hokemaan, että Suomikin oli mukana päättämässä. Kansakuntana meidän olisi syytä huolestua, että olemme Brysselin eliitin talutusnuorassa.
Tavio huomautti, että EU:n perustamissopimukset ovat kuin EU:n perustuslaki, niiden asettamissa rajoissa on pitänyt toimia.
– Perussopimusten noudattamista ei kuitenkaan EU:ssa etukäteisvalvota, kuten Suomessa jossa perustuslakivaliokunta tekee ennakkovalvontaa sille, että säädettävät lait eivät riko perustuslakia. EU-tuomioistuin voi arvioida perussopimuksia, mutta elpymisvälineenkin kohdalla tämä tapahtuisi vasta jälkikäteen, tilanteessa, jossa rahat on jo ehditty jakaa.
Oikeudellinen arviointi on ulkoistettu
Hallitusta ei Tavion mukaan kuitenkaan näytä haittaavan se, että nyt mennään tilanteeseen, jossa EU:n itse sallitaan rikkovan omia perussopimuksiaan, jos valtaapitävä EU-eliitti vain tahtoo.
– Hallitus on ohittanut oikeudelliset kysymykset ulkoistamalla arvioinnin neuvoston oikeuspalvelulle. On huolestuttava oikeudellinen suunta, että kasvottomille EU:n byrokraateille onkin nyt tavallaan uskottu perustamissopimusten ylin lainvalvontavalta koko Euroopassa. On kuitenkin syytä ymmärtää, että EU:n oikeuspalvelut ajavat ensisijassa suurten jäsenvaltioiden intressejä ja EU:n institutionaalista etua.
– Perussopimusten tulkinta politisoitui, mutta varokaa Suomen perustuslain politisoitumista siinä samalla. Perustuslakivaliokunta on antanut elpymispaketista yhden historian tärkeimmistä lausunnoistaan. Perustuslakivaliokunta ei ole lausunut elvytyspaketin neuvottelujen jälkeen asiasta. Pääministeri Marinin olisikin kesällä neuvotteluissa pitänyt ilmoittaa, että Suomen tulee ensin saada perustuslakivaliokunnan hyväksyntä, ennen kuin hän voi sitouttaa Suomea sopimukseen. Marin ei kuitenkaan tehnyt näin, eikä hän ole ollut lainkaan huolissaan uuden tulonsiirtounionin perustuslainmukaisuudesta.
Ryhmäkurilla painostetaan hallitusedustajia
Tulevat äänestykset ovat historiallisia. Kansanedustajien tekemät päätökset näyttävät, tahdotaanko Suomen olevan EU:n pohjoisin osavaltio vai itsenäinen kansakunta. Perussuomalaiset pitävät huolestuttavana, että hallituspuolueet käyttävät jopa ryhmäkuria painostaessaan kansanedustajiaan äänestämään Suomen itsemääräämisoikeutta vastaan ja tulonsiirtojen aloittamisen puolesta.
– Marinin hallitus hyväksyi elpymispaketin, joka vaarantaa Suomen budjettisuvereniteetin tavalla, josta ei ole enää paluuta. Samalla hallitus antoi siunauksensa pysyville tulonsiirroille ja vastuuttomalle taloudenhoidolle. Tästä syystä esitämme, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.
SUOMEN UUTISET
maanantai 15. helmikuuta 2021
Kuolleiden sivut
Kun facebookissa saa olla korkeintaan 5000 kaveria ja luku tahtoo olla usein täynnä, katselin kaverijoukkoa, niin niin pitkälle kuin pääsin - tuli toppikin eteen - löytyi kuusitoista tästä ajasta poistunutta, muutamalla oli merkintä in memoriam, mutta ei läheskään kaikilla. Miten poistettaisiin poisnukkuneiden sivut facebookista?
sunnuntai 14. helmikuuta 2021
Ervasti laukoo
KULTTUURI
Kolumni Suomen Kuvalehti 12.02.2021 06:00
PEKKA ERVASTI
HELPPO on tviittaajan tviittailla! 😊 Maailmalla on nyt niin paljon paheksuttavaa, että enter-sormi on ihan rakoilla.
Siinä ei ehtinyt hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta sanoa ”perustuslaki”, kun pääministeri Sanna Marin (sd) jo pisti Venäjälle ja kohta sen jälkeen vielä Kiinallekin luun kurkkuun.
Se yhteistoimintaäijä siellä bunkkerissaan voi keskittyä vaikkapa Mäntyniemen ympärysladun kunnossapitoon. On niin hyvät hiihtokelitkin. 👍
ILTA-SANOMIEN kuntavaalitentissä Marin harmitteli, ettei pääministerin aina sovi sanoa, mitä mieli tekisi. Pitää muistaa, että sitä ollaan instituutio, eikä maailman tuskan syvästi tunteva demari saati Olof Palme -oireyhtymää poteva toveri puheenjohtaja.
Jos tviitti lähtee suoraan sydämestä, se ei ehkä aina ehdi käydä editissä Kalevala-riipuksen yläpuolella.
MAINOS
IHMISOIKEUDET ovat universaaleja. Sen me tiedämme, koska YK:n ihmisoikeusjulistus tuli paukuteltua ulkoa jo peruskoulussa samassa yhteydessä kuin Jaakobin pojat.
Ihmisoikeuksien ajankohtaisuus tosin vaihtelee. Nyt, kun Suomi havittelee YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyttä, ne ovat akuutimpia kuin aikoihin.
Voiko muuten pääministerin tviitit liittää osaksi hakemusta?
HELSINGIN pormestarikisa alkaa olla ehdokasasettelun puolesta paketissa.
”Ok. Olen valmis hommiin!” kokoomuksen Kirsi Piha ilmoitti – Twitterissä.
Pihan aikaisemman poliittisen uran tarkkailijat pitävät ilmoitusta merkittävänä linjanmuutoksena, koska sekä eduskunnassa että europarlamentissa joillekin syntyi vaikutelma, ettei Piha olisi ollut erityisen hanakka hommiin. Kollegat puolustusvaliokunnasta raportoivat, että armeija-asioista Piha sisäisti parhaiten puntiksen.
Se, että maikkarin keskustelu vastaehdokas Wille Rydmanin kanssa jäi väliin, on luonnollisesti pelkkää sattumaa.
ENNEN olivat poliitikot herkkähipiäisempiä.
Anu Vehviläinen (kesk) sai puhemiesvaalissa vain 55 ääntä, mutta otti tehtävän tyynesti vastaan.
Kun Sauli Niinistö (kok) sai 2010 peräti 88 ääntä, hän uhkasi erota.
perjantai 12. helmikuuta 2021
Silmät aukenevat EU:sta
Jopa valtiovarainvaliokuntakin EU-tukipaketista: Ei Suomen kannalta paras ratkaisu. Näin siitä tehty välikysymys täyttä asiaa!!!
Kysely: Suomalaiset EU:n kielteisimpiä elvytyspakettia kohtaan
ILTALEHTI.FI
Kysely: Suomalaiset EU:n kielteisimpiä elvytyspakettia kohtaan
Vain 27 prosenttia EU-maiden kansalaisista on tyytyväisiä nykymuotoiseen EU:hun.
Blokisivultani pääsee aina katsomaa oheisen lehtiartikkelin, en tiedä, mikseivät ne enää tule tälle sivulle niin kuin joskus aiemmin?
torstai 11. helmikuuta 2021
Nyt jos koskaan aihetta välikysymykseen
VÄLIKYSYMYS (ajankohtainen nyt)
Suomen osallistumisesta EU:n elpymispakettiin
Eduskunnalle
Pääministeri hyväksyi 21.7.2020 vastaisena yönä EU:n yhteisen ja suurelta osin yhteisvastuullisen elpymispaketin. Paketti on ristiriidassa EU:n perussopimuksen 123, 125 ja 310 artiklojen kanssa. Hallitus on valmis syventämään EU:n luonnetta tulonsiirto-, velka- ja verounionina ja panemaan Suomen veronmaksajat mittavan laskun maksajaksi.
Jos elpymispaketti hyväksytään, EU muuttuu aivan toisenlaiseksi kuin se järjestö, johon Suomi liittyi vuoden 1995 alussa.
Suomi on ollut käytännössä koko 25-vuotisen jäsenyytensä ajan nettomaksaja. Tämä ei riitä, vaan hallitus haluaa lisätä Suomen rahoitusta muille jäsenmaille kerralla noin neljä miljardia euroa. Tätä ei paketin kytkeminen monivuotiseen rahoituskehykseen muuksi muuta.
Heinäkuisena viikonloppuna Hollannin pääministeri Mark Rutte taisteli tukipakettia vastaan yhtenä ns. nuukan nelikon maana. Miksi? Hollannilla ei ole lainkaan saatavia Italian pankeista. Saksa ja Ranska ajoivat pakettia, koska niiden pankeilla on valtavat saatavat Italian horjuvista pankeista.
Ilman lahjuspakettia Italia olisi todennäköisesti jo kaatumassa. Saksan ja Ranskan luottotappiot realisoituisivat. Ne olisivat joutuneet pääomittamaan maidensa pankkeja. Se olisi ollut katastrofaalinen poliittinen tappio kotimaissaan.
Pääministeri Marin ei liittynyt ns. nuukaan nelikkoon, vaan kuittasi Suomelle esitetyn 6,6 miljardin euron laskun. Näin hallitus sitoi suomalaiset aina toiseen ja kolmanteen sukupolveen mittaviin velkavastuisiin vieraiden maiden puolesta.
Hallitus väittää miljardipakettia kertaluonteiseksi. Tätä ei Suomen valistunut kansa usko eikä ole syytäkään.
Euroopan keskuspankin nykyinen johtaja Christine Lagarde kehotti jo lokakuussa EU-maita harkitsemaan elpymisrahaston muuttamista pysyväksi. EKP:n edellinen johtaja ja Italian todennäköisesti tuleva pääministeri Mario Draghi kertoi kannattajilleen euroalueen yhteisen budjetin perustamisen olevan hänen tärkeimpiä tavoitteitaan.
Italia saa tästä 750 miljardin euron paketista noin 200 miljardia euroa. Uskooko hallitus, että Italia selviää yli 2600 miljardin euron velkataakastaan? Ei selviä. Parhaassa tapauksessa se saa jatkaa holtitonta talouspolitiikkaansa muutaman vuoden. Sitten se joutuu toteamaan, että rahat loppuvat ja vaatii uutta tukipakettia. Jos vauraammat jäsenmaat eivät siihen suostu, se uhkaa kaataa pankit ja euron. Mitä sitten? Suomi on selkä seinää vasten. Iso lasku tai vähintään euron, ehkä EU:nkin, kaatuminen.
Tällaiseen kierteeseen Marinin hallitus on valmis suomalaiset veronmaksajat sitomaan sen lisäksi, että hallitus on ottamassa viime ja tänä vuonna yhteensä reilusti yli 30 miljardia euroa uutta velkaa.
Tukipaketti ei ole Suomen etu. Ulkomaankauppamme osuus Välimeren maiden kanssa on yhteensä noin 5%. Vaikka menettäisimme sen kokonaan, ei taloutemme siitä juurikaan kärsisi. Tukipaketti hyödyttää kilpailijamaitamme meidän tappioksemme.
Suomen etu on elvyttää omaa talouttaan ja suomalaisia yrityksiä. Niin tulee tehdä jokaisen jäsenmaan. Tätä edellyttää EU:n perussopimus, jossa kielletään yhteinen velka. Kun koronakriisi joskus helpottaa, meille on ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa toimivat yritykset ovat iskussa nopeasti kasvavilla globaaleilla markkinoilla.
Tukipaketti rahoitetaan velalla. Suomen osuus velasta on 6,5 miljardia euroa. Lisäksi Suomen veronmaksajille hallitus on sälyttämässä samansuuruiset vastuut siltä varalta, että jokin jäsenmaa ei kykene tai halua maksaa velkaosuuttaan. Suomen välitön kokonaisvastuu on siten yhteensä 13 miljardia euroa. Suomikin on vastuussa yhteisvelasta jonkun maan maksukyvyttömyystilanteessa. Perustuslakivaliokunta on todennut lausunnossaan, että vastuun tarkkaa osuutta ja riskisyyttä on mahdoton arvioida, koska se pitkän kestoajan vuoksi johtuu useista tulevaisuuteen sijoittuvista epävarmoista tapahtumista.”
Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt Suomen vastuiden tarkkarajaisuutta. Kun Suomen vastuut elpymisrahastosta kasvoivat hurjiksi, ratkaisuksi keksittiin verotusoikeuden myöntäminen EU:lle. Suomen vastuut näennäisesti pienenevät, kun niitä kasvatetaan toisaalla.
Asiantuntijakuulemisissa on kannettu vakavaa huolta eri jäsenmaille, erityisesti Välimeren ja itäisten jäsenmaiden varojen käytön valvonnasta. Väärinkäytöksien riski on niissä tunnetusti suuri. Nyt ne saavat nopeasti valtavan suuren rahamäärän. Komissiolla ei ole kykyä valvoa varojen käyttöä. Massiivisen valvontakomission perustaminen EU:hun maksaa ja johtaa monenlaisiin ongelmiin.
Eräät nettosaajamaat aikovat käyttää omasta budjetistaan tukipaketin avulla vapautuvia varojaan kasvavassa määrin mm. veronkevennyksiin, kansalaispalkkaan ja eläkeiän alentamisiin. Näitä tosiasiassa Marinin hallitus rahoittaa samanaikaisesti, kun omassa maassa työttömyys, ahdistus ja suoranainen hätä kasvaa.
Esitämme vaihtoehdoksi sen, että kukin jäsenmaa ottaa itse ja omalla vastuullaan markkinoilta lainaa tarvitsemansa määrän. Nythän sitä saa. EU:n komissio koordinoi varojen käyttöä siltä osin kuin katsotaan olevan perusteltua elvyttää yhdessä eurooppalaisia sisämarkkinoita.
Nyt EU-komissio jopa tarkoin määrää miten saamme näitä omia rahojamme käyttää. Niistä on käytettävä vähintään 37 prosenttia ilmastohankkeisiin ja 20 prosenttia digitalisaatioon.
Ilmastoinnostuksessaan Marinin hallitus on päättänyt käyttää rahoista vähintään 50 prosenttia ilmastotoimiin. Valiokunnissa ei ole käynyt ilmi, että tuo kohdennus juurikaan elvyttäisi Suomen elinkeinoelämää ja kansantaloutta.
EU asetti hiilineutraalisuustavoitteen vuodeksi 2050. Ruotsin tavoite on vuosi 2045. Marinin hallitus haluaa Suomen hiilineutraaliksi jo vuonna 2035. Tämä johtaa vanhentuvan teknologian käyttöönottoon ja tulee kalliiksi veronmaksajille. Edes ilmasto ei kiitä tästä intoilusta. Esimerkiksi turpeen alasajo johtaa lisääntyvään tuontihakkeen käyttöön energiantuotannossa.
Asiantuntijat ovat varoittaneet siitä, että hallitus antaa muille, mm. Ruotsille 10 vuoden etulyöntiaseman ilmastopolitiikallaan. Tämä on järjetöntä.
EU putosi jo pari vuosikymmentä sitten digitaalisesta kehityksestä täysin. Amerikkalaiset suuryhtiöt, kuten Google, Microsoft, Amazon, Apple ja Facebook ovat vallanneet koko maailman ja Euroopan. Kiina on kisassa mukana ja se käyttää taloutensa elvytykseen Yhdysvaltojen tavoin Eurooppaa enemmän. EU:n panostukset jäävät kauas näistä kilpailijoista. Ja vaikka puhutaan EU-solidaarisuudesta, niin on huomattava, että esimerkiksi Saksa kyllä elvyttää omaa talouttaan itsenäisesti sadoilla miljardeilla. Myös Suomea hyödyttäisi ennen kaikkea itsenäinen elvytys, mutta nyt elvytämme oman maamme sijasta muita.
Osana kokonaispakettia on oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. Sen ehdot sulkevat pois mm. tuhansien turvealan yrittäjien konkurssien estämisen ja työttömiksi hallituksen turvepolitiikan johdosta joutuvien maaseudun yrittäjien pelastamisen.
Kannatamme tervettä, avointa kansainvälisyyttä ja eurooppalaista vapaakauppaa, mutta emme hyväksy tulonsiirto-, velka- ja verounionia, jota Marinin hallitus Saksan ja Ranskan asettamilla ehdoilla rakentaa.
Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:
Miksi Suomi hyväksyy, että EU saa rikkoa perussopimuksiaan muodostamalla niistä uuden oikeudellisen tulkinnan?
Miksi Suomi on hyväksynyt paketin, jossa Suomi on nettomaksajan roolissa ja maksaa paketista enemmän kuin saa takaisin?
Miksi hallitus jakaa ensin rahat kestävän kasvun ohjelmallaan, ja vasta sen jälkeen pohtii, miten omien varojen esityksellä kerättäisiin rahat ohjelmaan?
Miksi hallitus ei ole muodostanut selkeää kantaa EU:n taloudellisen liittovaltion synnyttämiseen ja ilmaissut, mihin asti Suomi on valmis venymään yhteisvastuiden ja tulonsiirtojen tiellä?
Aikooko hallitus tehdä kattavan selvityksen EU:n elpymispaketin vaikutuksista Suomeen?
Miksi hallitus sivuuttaa taloustutkijoiden ja asiantuntijoiden esittämän kritiikin? Eikö hallitus luota suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiin?
Mihin hallitus perustaa näkemyksensä, jonka mukaan hallitus väittää paketin olevan vain kertaluontoinen?
Elvytysrahaa ei jaeta suoraan koronapandemian talousvaikutuksien perusteella, vaan jakoperusteissa painotetaan jäsenmaiden taloustilannetta jo ennen koronakriisiä. Miksi hallitus silti väittää, että elvytyspaketti on tarkoitettu ainoastaan koronasta aiheutuneisiin vahinkoihin?
Onko hallituksen linja, että EU:ta tai euroaluetta on hyväksyttävää muuttaa kohti taloudellista liittovaltiota, jossa Suomen rooli on toimia muiden maiden velkojen takaajana ja tulonsiirtojen maksajana?
Aiemmin moni poliitikko on kertonut, että mikäli EU olisi muuttumassa taloudelliseksi liittovaltioksi, Suomen osallistumisesta siihen pitäisi järjestää kansanäänestys. Jos nyt ei hallituksen mielestä ole kansanäänestyksen paikka, koska se sitten olisi?
Helsingissä 10.02.2021
_______________________________
Jussi Halla-aho /PS
_______________________________
Sari Essayah /KD
_______________________________
Harry Harkimo /Liike Nyt
keskiviikko 10. helmikuuta 2021
Iltasanomat EU-tukipaketin lähetekeskustelusta
Oma kommenttini aluksi tähän EU-tukipakettikeskusteluun:Eikö olisi paljon yksinkertaisempaa, kun korotkin ovat nykyisin hyvin alhaiset, että kukin maa itse ottaisi oman velkansa!
suomalaisten Mäkelä syytti hallitusta pötypuheista ja härnäsi keskustaa – Kurvinen: ”En ole EU:n kiilusilmäinen kannattaja”
Keskustan Antti Kurvisen mukaan Suomi on oikeassa seurassa EU:n tukipaketissa. – Jos elvytyspaketti kaatuu, kaatuvat myös maataloustuet.
Keskustan Antti Kurvinen (vas.) ja perussuomalaisten Jani Mäkelä ottivat yhteen eduskunnassa.KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA
KirjoittajaHanna Vesala
Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä hyökkäsi puolueen ryhmäpuheenvuorossa odotetusti EU-tukipakettia vastaan.
– Hallitus esittää eduskunnan hyväksyttäväksi kokonaisuutta, jossa on mukana EU:n monivuotinen rahoituskehys, verotusoikeus unionille ja 750 miljardin euron lahjapaketti. Viimeinkin eduskunta pääsee keskustelemaan asiasta, josta keskustelun hallitus on yrittänyt vaientaa viime kesästä lähtien, Mäkelä näki.
Mäkelän näkemys on, että Suomen kaltaiset ”ahkerat ja rehelliset maat” joutuvat maksajan paikalle isojen maiden ajaessa etujaan. Hänen mukaansa unioni kirjoittaa sääntöjään aina jokaisessa kriisissä uusiksi.
– Puheet elvytyspaketin tarkkarajaisuudesta ovat pötyä. Pääministeri esitteli eduskunnalle 3,2 miljardin palautuksen 6,6 miljardista eurostamme ennen kuin hallitus jo muutaman kuukauden kuluttua joutui myöntämään, että saatavamme on ainakin puoli miljardia vähemmän.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Lue lisää: Kristilliset ja Liike nyt mukaan perussuomalaisten välikysymykseen EU:n elpymisvälineestä – Halla-aho: ”Suomi sahaa itseään jalkaansa”
Perussuomalaisten Jani Mäkelän näkemys on, että Suomen kaltaiset ”ahkerat ja rehelliset maat” joutuvat maksajan paikalle.
Perussuomalaisten Jani Mäkelän näkemys on, että Suomen kaltaiset ”ahkerat ja rehelliset maat” joutuvat maksajan paikalle.KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA
Mäkelän mukaan puheet tukipaketin ainutkertaisuudesta ovat myös ”pötyä”.
– EU on siirtymässä liittovaltioon ja yhteiseen velkaan. Mitä sanoo nyt keskusta? Oletteko te nyt tässäkin asiassa punavihreän hallituksen apupuolue. Perussuomalaiset ovat vaatineet kansanäänestystä tukipaketista. Lunastatteko nyt ne vai kääntyykö takki tässäkin? Mäkelä kyseli.
Hän viittasi esiin nostamiinsa Juha Sipilän keskustan puheenjohtajana 2012 antamiin lausuntoihin kansanäänestyksestä liittyen EU:n siirtymisestä yhteiseen velkaan ja myöhemmin liittovaltioon.
Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt Antti Kurvinen kuvasi aluksi omia tuntojaan EU:sta.
– En ole kiilusilmäinen EU:n kannattaja. Unionissa on valtavasti korjattavaa. Ja Brysselissä herrojen ja rouvien pitää katsoa pitkään ja hartaasti peiliin. Silti olen sitä mieltä, että Suomi on oikeassa seurassa. Olen sitä mieltä, että eurooppalainen elvyttäminen on nyt paikallaan.
Lue lisää: IS kävi läpi perussuomalaisten väitteitä EU:n elpymisvälineestä – kaikki eivät kestä päivänvaloa: ”On enemmän myytti”
Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt Antti Kurvinen kuvasi aluksi omia tuntojaan EU:sta.
Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt Antti Kurvinen kuvasi aluksi omia tuntojaan EU:sta.KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA
Kurvisen mukaan asianlaita on näin, koska Suomen ja muun Euroopan talous ovat yhtä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
– Maakuntien työpaikat ovat kiinni siitä, vetääkö markkina Euroopassa. Markkina pitää saada vetämään. Talous ensin elpymään, sitten nousuun. Siitä tässä on kyse.
Kurvisen mukaan jättiläismäisesti elvyttävät Yhdysvallat ja Kiina kahmaloivat rahat ja työpaikat Suomesta, jos täällä jäädään seisomaan tumput suorana.
– Tämä elvyttäminen on kertaluontoista, sanovat ”lagardet” ja muut mitä hyvänsä. Kesto ja käyttötarkoitus ovat selkeästi rajatut, Kurvinen vakuuttaa.
Kurvisen mukaan perussuomalaiset jättävät sanomatta, että ilman yhteistä sopua elvytyspaketista kriisipuheet olisivat pulpahtaneet pintaan.
– Tämä olisi vääjäämättömästi edessä, mikäli elpymiskokonaisuudesta ei olisi löytynyt yksimielisyyttä pitkien neuvottelujen jälkeen. Ilman kaikkia jäsenmaita koskevaa elvytystä edessä olisi ajautuminen yksittäisten jäsenmaiden tukipakettikierteeseen. Sitä emme hyväksy. Emme kaipaa uutta eurokriisiä. Kyse on vakaudesta ja turvallisuudesta.
Kurvisen mukaan sanomatta perussuomalaisissa jätetään myös se, että elvyttäminen ja EU:n monivuotinen budjetti ovat kokonaisuus.
– Jos elvytyspaketti kaatuu, kaatuvat myös maataloustuet.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Anne-Mari Virolainen katsoi hallituksen EU-tukipakettiin jääneen perustavaa laatua olevia valuvikoja.
– Siksi suhtaudumme varauksellisesti elpymispakettiin sekä päätökseen EU:n omista varoista. Emme hyväksy, että hallitus ei ole ottanut tavoitteekseen edistää tiukkaa ehdollisuutta, selkeitä kriteereitä, vastuita omista veloistaan ja suunnitelmaa velkajärjestelymekanismista, joita kokoomuksen eduskuntaryhmä on toistuvasti peräänkuuluttanut.
Virolainen muistuttaa, että EU-tasolla on käyty keskusteluja siitä, että vastaavanlainen paketti jäisi ainutkertaiseksi.
– Kokoomuksen eduskuntaryhmä painottaa, että elpymisratkaisun on oltava kertaluonteinen. Kehitys kohti syvempää tulonsiirtounionia ei ole Suomen edun mukaista, emmekä hyväksy sitä.
tiistai 9. helmikuuta 2021
Halla-aho ottaa korona-rokotteen
Etusivulle
JÄÄKIEKKO: Yllätysratkaisu: Leijonien vuoden 2011 MM-kultajoukkueen kapteeni Mikko Koivu lopettaa pelaajauransa
PÄIVÄN TIMANTTI: Väärään aikaan syöminen haittaa elimistömme toimintaa ja vaikeuttaa painonhallintaa
MAINOS: Aloita aamusi Hesarilla. Tutustu nyt 2 viikkoa maksutta!
Politiikka|Koronarokote
Jussi Halla-aho Ylelle: ”Otan varmasti koronarokotteen, kun vuoroni tulee”
Tähän asti Halla-aho ei ole itse halunnut kertoa, aikooko hän ottaa rokotteen.
Jussi Halla-aho
Jussi Halla-ahoKUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA
HS
PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja Jussi Halla-aho aikoo ottaa koronavirusrokotteen. Hän kertoi asiasta Yle Newsin eli Ylen englanninkielisten uutisten haastattelussa.
”Otan varmasti koronarokotteen, kun minun vuoroni tulee”, hän sanoi.
Tähän asti Halla-aho ei ole itse halunnut kertoa, aikooko hän ottaa rokotteen. Viimeksi hän kieltäytyi kertomasta asiaa HS:n haastattelussa maanantaina.
”Minulla on sellainen ikävä tapa, että kun vastaan jollakin tavalla, niin minä sitten pitäydyn siinä vastauksessa, jos en koe, että sitä olisi tarpeellista muuttaa”, hän sanoi.
HS:N maanantaina julkaiseman gallupin mukaan perussuomalaisten kannattajien joukossa rokotuksiin suhtaudutaan selvästi penseämmin kuin muiden puolueiden kannattajakunnissa.
Perussuomalaisia tukevista 30 prosenttia sanoo, ettei ottaisi rokotetta. Muiden puolueiden kannattajien joukossa lukema on 3–11 prosenttia.
Halla-aho arvioi maanantaina HS:lle, että selityksenä on perussuomalaisten kriittisempi suhde auktoriteetteihin yleisemminkin. yse on kriittisestä suhtautumisesta auktoriteetteihin yleisemmin.
”Yleisesti suhtaudun rokotteisiin myönteisesti ja pidän huolestuttavana sellaista periaatteellista rokotekriittisyyttä, koska siinä tavallaan sysätään vastuu omastakin terveydestä muille ihmisille ja luotetaan siihen, että muut ihmiset ottavat rokotteen”, hän sanoi.
”Ei tämä tietenkään muuta sitä, että on tärkeää saada lisää tietoa näistä rokotteista, jotta ei pääse tapahtumaan vahinkoja.”
maanantai 8. helmikuuta 2021
Välikysymystä pukkaa
Perussuomalaiset tekee tällä viikolla välikysymyksen EU:n elpymispaketista – Tavio: ”Kansanedustajat laitetaan äänestämään kaikkien aikojen huonoimman diilin puolesta”
Perussuomalaisten ryhmäjohtajan Ville Tavion mukaan hallituksen kaataminen olisi keino saada kansanedustajille vapaat kädet äänestää EU-paketista.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio.KUVA: ELLA KIVINIEMI / HS
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä aikoo jättää tällä viikolla välikysymyksen EU:n 750 miljardin euron elpymisvälineestä.
Ryhmäjohtaja Ville Tavion mukaan välikysymys jätettäneen keskiviikkona tai torstaina. Keskiviikkona eduskunta käy myös lähetekeskustelun hallituksen EU-pakettia koskevasta esityksestä.
– Tässä on hallitus saatava ulos ja kansanedustajille aidosti vapaat kädet äänestää tuhoisaa EU-pakettia vastaan. Hallituspuolueiden kansanedustajat laitetaan äänestämään tämän kaikkien aikojen huonoimman diilin puolesta, Tavio sanoo.
– Itse koen, että hallituksen kaataminen olisi keino saada kansanedustajille aidosti vapaat kädet äänestää EU-paketista, kun se tulee äänestykseen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi jo viime viikon torstaina, että välikysymys tulee, jos hallitus on sitoutunut Suomen maksuosuuteen ja osallistumiseen elvytyspakettiin.
Hallituksen ministerit kuitenkin vakuuttivat, että Suomi on paketissa mukana. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd) kertoi, että EU:n päämiehet sopivat paketista yksimielisesti, se noudattaa unionin sääntöjä ja on kertaluonteinen.
Lue lisää: EU:n elvytyspaketti nostatti tunteita eduskunnassa: ”Onko hallitus sitoutunut tähän pakettiin, vaikka se muuttuu Suomen kannalta koko ajan kalliimmaksi?”
Suomi maksaa elvytyspakettiin 6,6 miljardia euroa. Perussuomalaiset muistuttivat, että Suomen saatavat paketista ovat kuitenkin pienentymässä puolella miljardilla eurolla. Vielä viime vuonna Suomen arvioitiin saavan elpymispaketista avustuksia noin 3,2 miljardia euroa.
Syynä on se, että Suomen talousluvut eivät ole olleet yhtä huonot kuin aiemmin on arvioitu.
Hallituksen on vastattava välikysymykseen täysistunnossa 15 päivän kuluessa. Saatuaan vastauksen välikysymykseen eduskunta käy asiasta keskustelun, jonka päätteeksi äänestetään valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta.
LUE LISÄÄ KIRJOITTAJALTA
Päivi Lakka
sunnuntai 7. helmikuuta 2021
Kynttilänpäivä
Tänään Mari Leppäsen vihkiminen piispaksi Turun tuomiokirkon messussa.
Sunnuntai 7.2.2021 - Kynttilänpäivä - Kirkkovuosikalenteri
KIRKKOVUOSIKALENTERI.FI
Sunnuntai 7.2.2021 - Kynttilänpäivä - Kirkkovuosikalenteri
Kristus, Jumalan kirkkauden säteily – Nimitys kynttilänpäivä juontaa siitä keskiaikaisesta tavasta, että tänä sunnuntaina vihittiin vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Juhlan raamatullisena aiheena on Jeesus-lapsen tuominen temppeliin ja jumalallinen kirkkaus, joka hänessä ...
lauantai 6. helmikuuta 2021
Juoksi-lehti 50 vuotta
Juoksija-lehden vuoden ensimmäinen numero kertoo tänä vuonna täyttyvästä 50-vuotistaipaleesta. Mukana olen ollut tilaajana ensimmäisestä numerosta lähtien. Perustaja ja päätoimittaja Tapio Pekola oli hyvä tuttu ja asuin jopa hyyryläisenä hänen asunnossaan Tehtaankadulla jonkin aikaa. Muistoja riittää 50-vuoden ajalta🥰Lehden kolumnistina lupaa jatkaa jo vuosikymmenien ajan mielilukemisena olleiden kirjoitusten tekijänä Matti Hannus, vaikka joutuukin toteamaan kestävyysjuoksumme huippuajan olevan takanapäin, päättäen tämänkertaisen kolumninsa toivoa sentään antavan Topi Raitasen, Sara Kuiviston ja Joonas Rinteen kaltaiset upeat urheilijat!
perjantai 5. helmikuuta 2021
Turpeen alasajo ei järkevää
Aluksi oma kommenttini, sitten Jarin kirjoitus: On todella kaksinaamaista, että varsinkin hallituspuolueiden edustajat täällä maakunnassa ovat mitä kovimpia turpeen puolustajia, mutta kuitenkin heidän puolueensa Helsingissä ja hallituksessa ovat ajamassa yksimielisesti turpeen käytön alas kasvavilla veroilla. Ja sitten turve korvataan tätä nykyä paljolti ulkomailta tuotetulla hakkeella!
Puheenvuoro|Mielipide Kankaanpään Seudussa 4.2.
Energiaturpeen saanti on varmistettava – kyse on huoltovarmuudesta
Jari Koskelan mukaan turvetuotanto vähenee nopeammin kuin edes hallitusohjelmassa on kirjattu. Toistaiseksi turvetta on korvattu lähinnä ulkomaisella hakkeella.
Jari Koskelan mukaan turvetuotanto vähenee nopeammin kuin edes hallitusohjelmassa on kirjattu. Toistaiseksi turvetta on korvattu lähinnä ulkomaisella hakkeella. KUVA: KAISA RAUTAHEIMO/ARKISTO
Energiaturpeen verotus kaksinkertaistui vuoden alussa. Ensi vuonna voimaan tulee lisäksi lattiahintamekanismi, joka sekin nostaa verotusta, jos päästöoikeuksien hinnat ovat matalia. Turvetuotannon kannattavuus laskee jatkossa entisestään. Kaiken tämän takia turvetuotanto vähenee nopeammin kuin edes hallitusohjelmassa on kirjattu. Toistaiseksi turvetta on korvattu lähinnä ulkomaisella hakkeella.
On ollut hämmentävää huomata, miten jopa hallituspuolueista on kuulunut turvetuotantoa puolustavia puheenvuoroja. Sanat ja teot eivät kuitenkaan kohtaa. Toisaalla on nostettu käsiä pystyyn ja todetaan ettei mitään voisi enää tehdä.
TURVETUOTANNON alasajo alkoi viimeistään vuonna 2000, kun suuri valiokunta päätti arvalla, että turve on uusiutumaton luonnonvara. Ruotsissa päätettiin toisin ja verotuksen sijaan siellä turvetuotantoa jopa tuetaan sähkösertifikaateilla.
Turpeen demonisointi on saanut Suomessa liian suuret mittasuhteet. Sitä ajetaan alas nopeammin kuin pystytään esittämään korvaavia vaihtoehtoja ja alasajon seurauksena myös turpeen muut tärkeät käyttötarkoitukset kuten kasvuturve ja kuiviketurve ovat uhattuna. Nyt tarvitaan ratkaisuja, joilla näitä lyhytnäköisen politiikan haittoja saadaan minimoitua.
ENERGIATURPEEN saanti on huoltovarmuuskysymys. Ei ole järkevää tehdä poliittisia valintoja, jotka tekevät meidät riippuvaisiksi ulkovalloista. Kylmiä talvia on edessä jatkossakin. Tammikuun kovina pakkaspäivinä saimme havaita, kuinka riippuvaisia olemme Venäjältä tuodusta energiasta.
On toivottavaa, että energiaturvetta olisi saatavilla myös jatkossa, vaikka sen tuotanto vähenee. Turve toimii hyvänä sidosaineena kattiloissa, kun haketta poltetaan. Sen ansiosta polttokattilat pysyvät myös puhtaampina.
YHTENÄ ratkaisuna turvata polttoturpeen varmistava tuotanto olisi myöntää turpeelle verovapaus, jos polttokattiloissa poltetaan turvetta 10–20 prosentin edestä. Näin varmistettaisiin muun aineksen tehokas palaminen ja vähennettäisiin tarvetta puhdistaa polttokattiloita.
Suomalaisessa energiapolitiikassa tarvitaan nyt ryhtiliike. Lyhytnäköisille ja harkitsemattomille päätöksille ei enää ole varaa.
Jari Koskela
Kansanedustaja (ps.)
YTT
keskiviikko 3. helmikuuta 2021
Asian ytimessä
Perussuomalaisilla tuhannen taalan paikka Asian ytimessä Loikkasenkin ohjelman mukaan Timo Haapalan (IS) ja Juha Ristamäki (IL) korkean tason asiantuntijoina eilisiltana!
Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen: Kuka nousee kokoomuksen pormestariehdokkaaksi Helsingissä, mitkä ovat keskustan mahdollisuudet menestyä kuntavaaleissa? Asian ytimessä perehtyy politiikan kuumiin puheenaiheisiin - Katso ilmaiseksi mtv-palveluss
MTV.FI
Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen: Kuka nousee kokoomuksen pormestariehdokkaaksi
tiistai 2. helmikuuta 2021
Eduskunta aloittaa
Politiikan kentällä kuhisee koko ajan, kunnallisvaalit painavat päälle, vaikka eduskunta vasta on palailemassa joulutauolta. Tänään valittiin entinen puhemiehistö jatkamaan, niin kuin aina on vaalikauden alussa puhemiehistö sovittu koko vaalikaudeksi. Itse omalta osaltani muistan, miten kepu naiskansanedustajiensa vaatimuksesta yritti pudottaa allekirjoittaneen pois puhemiehistöstä kesken vaalikauden siinä kuitenkaan ja tietenkään onnistumatta. Ei turhaan ole lentävänä lauseena: kepu pettää aina! Huomenna eduskunnan avajaisissa Presidentti puhuu tyhjälle salille, kun kansanedustajatkaan eivät saa olla paikoillaan täysistuntosalissa ja avajaisjumalanpalveluskin on vain netissä ilman läsnäolevaa yleisöä.
Kommentti: Kunnallisvaalit pistää politiikan kentän uusiksi – sitten vasta alkaa kova peli
IS.FI
Kommentti: Kunnallisvaalit pistää politiikan kentän uusiksi – sitten vasta alkaa kova peli
maanantai 1. helmikuuta 2021
Ehdokasmäärä kasvaa
Tänään saatiin kolme uutta ehdokasta, joista kaksi ei ole ollut aiemmin ehdokkaana ja nyt kokonaisehdokasmäärä on jo yli kolmenkymmenen. Ja tänään tulleista kaksi on jopa nuoria ehdokkaita. Hyvältä siis näyttää😘😍🥰😊
Satakunnan Perussuomalaiset
Satakunnan jokaisessa kunnassa on oma puolueyhdistys. Ota yhteyttä, yhteystietoja löydät täältä: https://www.perussuomalaiset.fi/yhteystie…/piiriyhdistykset/