tiistai 16. helmikuuta 2021
Välikysymyksen esittäminen
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio piti ryhmäpuheenvuoron välikysymyskeskustelussa tänään. Perussuomalaiset jätti viime viikolla välikysymyksen EU:n niin sanotusta elpymisrahastosta. Perussuomalaisten mukaan välikysymyksellä nostetaan keskusteluun EU:n taloudellisen ja moraalisen rappion lisäksi Suomen itsenäisyyden tilanne.
– Perussuomalaisille Suomi ei ole kaupan, emmekä me luovu taloudellisesta suvereniteetistamme vain muutaman brysseliläisen hanhenmaksapalleron tähden, Ville Tavio aloitti.
Suuria summia lähtenyt ennenkin – kiitoksena komissaaripesti
Tavion mukaan kyseessä on ilmastonmuutosrahasto, jota markkinoidaan koronaelvytyksenä, ja joka ei ratkaise Etelä-Euroopan maiden taloudellisia ongelmia, jotka ovat olleet olemassa jo kauan ennen koronakriisiä.
– Käsillä olevassa tilanteessa ei voi olla muistelematta miten Sdp:n Jutta Urpilainen valtiovarainministerinä myönsi eurokriisiin lainatakauksia ja esiintyi täällä kotimaassaan täti tiukkana. Ja niin Urpilaisen tie vain johti EU-komissaarin pestiin. Aika suuria summia veronmaksajien rahaa lähti liikkeelle myös ennen kokoomuksen Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin komissaarinpestejä, Tavio huomautti.
Kertaluontoisuus ei pidä paikkaansa
Olemme jälleen kerran tilanteessa, jossa EU-mieliset päättäjät hokevat kuin mantraa, että kyseessä on vain väliaikainen kertaratkaisu. Miettikää, että yli kymmenen vuotta sitten Matti Vanhanen kertoi pääministerinä täällä, miten Kreikan tuet ovat vain kertaratkaisu. Ja nyt kymmenen vuotta myöhemmin Vanhanen jatkaa yhä sen selvittämistä, että ovatko nämä vain kertaratkaisu! Eivät ne näytä kertaluonteisiksi jääneen, vaikka niin olisi kuinka monta kertaa ministerinaitiosta esitetty, Tavio totesi.
– Elpymisrahasto ei ole kertaluonteinen eikä väliaikainen. Se luo vuosikymmeniksi voimassa olevan mallin, jota on helppo soveltaa uudelleen, kun toiminnan rahoittamisesta velaksi on jo aikaisemmin sovittu.
Paketti rikkoo EU:n omia sääntöjä
EU:n elpymispaketti rikkoo perussuomalaisten mukaan EU:n omia perustamissopimuksia, jotka eivät salli toiminnan rahoittamista yhteisvelalla. Tähän asti korostettu no bail-out -periaate rikotaan, jos hallituksen tavoite toteutuu ja Suomi ottaa muiden velkoja vastattavakseen. Perussuomalainen linja on, että jokaisen maan tulisi vastata omista veloistaan.
– Tahdon tässä nostaa esiin vakavan kysymyksen, mikä on EU:n oikeusvaltioperiaatteen taso jos omia lakeja ei tarvitse noudattaa silloin jos valtaapitävät niin tahtovat. EU näyttääkin brittien lähdön jälkeen Saksan johdolla siirtyvän kertaheitolla oikeusvaltiosta vahvimman oikeuteen. Saksa ja Ranskahan ovat vallanneet koko Euroopan ja suorastaan määräävät meitä, vaikkakin tekevät sen sivistyneesti pöydissä, joissa pienempien maiden johtajat istuvat kiltisti nöyryytettävänä ja sitten tulevat kotimaihinsa hokemaan, että Suomikin oli mukana päättämässä. Kansakuntana meidän olisi syytä huolestua, että olemme Brysselin eliitin talutusnuorassa.
Tavio huomautti, että EU:n perustamissopimukset ovat kuin EU:n perustuslaki, niiden asettamissa rajoissa on pitänyt toimia.
– Perussopimusten noudattamista ei kuitenkaan EU:ssa etukäteisvalvota, kuten Suomessa jossa perustuslakivaliokunta tekee ennakkovalvontaa sille, että säädettävät lait eivät riko perustuslakia. EU-tuomioistuin voi arvioida perussopimuksia, mutta elpymisvälineenkin kohdalla tämä tapahtuisi vasta jälkikäteen, tilanteessa, jossa rahat on jo ehditty jakaa.
Oikeudellinen arviointi on ulkoistettu
Hallitusta ei Tavion mukaan kuitenkaan näytä haittaavan se, että nyt mennään tilanteeseen, jossa EU:n itse sallitaan rikkovan omia perussopimuksiaan, jos valtaapitävä EU-eliitti vain tahtoo.
– Hallitus on ohittanut oikeudelliset kysymykset ulkoistamalla arvioinnin neuvoston oikeuspalvelulle. On huolestuttava oikeudellinen suunta, että kasvottomille EU:n byrokraateille onkin nyt tavallaan uskottu perustamissopimusten ylin lainvalvontavalta koko Euroopassa. On kuitenkin syytä ymmärtää, että EU:n oikeuspalvelut ajavat ensisijassa suurten jäsenvaltioiden intressejä ja EU:n institutionaalista etua.
– Perussopimusten tulkinta politisoitui, mutta varokaa Suomen perustuslain politisoitumista siinä samalla. Perustuslakivaliokunta on antanut elpymispaketista yhden historian tärkeimmistä lausunnoistaan. Perustuslakivaliokunta ei ole lausunut elvytyspaketin neuvottelujen jälkeen asiasta. Pääministeri Marinin olisikin kesällä neuvotteluissa pitänyt ilmoittaa, että Suomen tulee ensin saada perustuslakivaliokunnan hyväksyntä, ennen kuin hän voi sitouttaa Suomea sopimukseen. Marin ei kuitenkaan tehnyt näin, eikä hän ole ollut lainkaan huolissaan uuden tulonsiirtounionin perustuslainmukaisuudesta.
Ryhmäkurilla painostetaan hallitusedustajia
Tulevat äänestykset ovat historiallisia. Kansanedustajien tekemät päätökset näyttävät, tahdotaanko Suomen olevan EU:n pohjoisin osavaltio vai itsenäinen kansakunta. Perussuomalaiset pitävät huolestuttavana, että hallituspuolueet käyttävät jopa ryhmäkuria painostaessaan kansanedustajiaan äänestämään Suomen itsemääräämisoikeutta vastaan ja tulonsiirtojen aloittamisen puolesta.
– Marinin hallitus hyväksyi elpymispaketin, joka vaarantaa Suomen budjettisuvereniteetin tavalla, josta ei ole enää paluuta. Samalla hallitus antoi siunauksensa pysyville tulonsiirroille ja vastuuttomalle taloudenhoidolle. Tästä syystä esitämme, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.
SUOMEN UUTISET
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!