Aurinko paistaa risukasaankin

Politiikka|HS-gallup Perussuomalaiset kasvatti kaulaansa Sdp:hen – pääministeri­puolueen kannatus heikkeni alle 20 prosenttiin ensimmäisen kerran korona-aikana Kuntavaalit piti järjestää viikonloppuna, mutta nyt puolueiden loppurutistus on vasta alkamassa. Mitä tuore kysely kertoo asetelmista vaalitaiston alkaessa? Elina Kervinen HS 2:00 | Päivitetty 6:11 OPPOSITIOPUOLUE perussuomalaiset on kasvattanut kannatuseroaan pääministeripuolue Sdp:hen, kertoo huhtikuun HS-gallup. Perussuomalaiset on 21,6 prosentin kannatuksellaan edelleen suosituin puolue, kuten myös kolmessa edellisessä kyselyssä. Puolueen kannatus ei ole juurikaan muuttunut edellisestä mittauksesta. Toiseksi suosituimman puolueen Sdp:n kannatus puolestaan on heikentynyt 0,8 prosenttiyksikköä 19,7 prosenttiin. Sen kannatus on nyt alle 20 prosentissa ensimmäisen kerran sitten viime vuoden maaliskuun, jolloin koronaviruskriisi todella alkoi ravistella Suomea. Sdp:n kannatuksen supistuminen on mittauksen suurin yksittäinen muutos. Sekin mahtuu silti tutkimuksen virhemarginaaliin, joka on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla. HUHTIKUUN gallup osuu aikaan, jolloin osa kansalaisista olisi jo äänestänyt ennakkoon kuntavaaleissa, jos vaaleja ei olisi siirretty. Ne piti alun perin järjestää ensi sunnuntaina 18. huhtikuuta, mutta ne siirrettiin kesäkuun 13. päivälle koronatilanteen takia. Nyt puolueet vasta käynnistelevät kampanjoidensa loppupuristusta ja ehdokashankintakin on vielä käynnissä. Miltä kuntavaaliasetelmat näyttävät HS-gallupin valossa? HS-gallupista ei voi piirtää yhtäläisyysmerkkejä kuntavaalikannatukseen, sillä HS:n kyselyssä tiedustellaan eduskuntavaalikannatusta. Silti puoluekannatuksen suurista linjoista ja politiikan tunnelmista gallup antaa viitteitä. Yksi selkeä linja lienee, että perussuomalaisten kannalta tilanne näyttää suotuisalta. Puolueen kannatus on pysytellyt yli 21 prosentin koko alkuvuoden ajan HS-gallupissa. Kannatus on yli neljä prosenttiyksikköä suurempaa kuin viime eduskuntavaaleissa ja liki 13 prosenttiyksikköä suurempaa kuin viime kuntavaaleissa vuonna 2017. Lisäksi perussuomalaisten riveissä esimerkiksi puoluevalinnastaan varmojen äänestäjien määrä on suuri useimpiin muihin puolueisiin verrattuna. Perussuomalaiset kärsi hiukan gallupeissa, kun politiikka keskittyi koronaviruksen hoitoon viime keväänä ja kansalaiset antoivat voimakkaan tukensa hallitukselle. Nyt, politiikan päiväjärjestyksen jossain määrin normalisoiduttua, sen kannatus on taas vahvempaa. Kuntavaalien osalta perussuomalaiset on pyrkinyt julkisuudessa tekemään kuntavaaleista äänestyksen hallituksen jatkosta sen sijaan, että puolue keskittyisi puhumaan kuntapolitiikasta. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo, että tämä lähestymistapa voi palvella perussuomalaisia. Markku Jokisipilä. Markku Jokisipilä.­KUVA: JOEL MAISALMI ”Sikäli kuin tällainen kehystäminen perus­suomalaisilta onnistuu [...] niin kyllä se saattaa luoda kannatus­potentiaalia lisää. ” Hän arvioi, että perus­suomalaisten suhteen epävarmuus kuntavaaleissa liittyy ennen muuta siihen, missä määrin se saa realisoitua tämän hetken suuret kannatuslukunsa kunnissa, missä se on selvästi gallupkannatustaan pienempi puolue. Ehdokasasettelun lisäksi yksi ratkaiseva tekijä voi olla, minkälaiseksi äänestysaktiivisuus muodostuu. Puolue on houkutellut kannattajia paitsi muista puolueista myös nukkuvien joukoista, ja tämä joukon saaminen uurnille on sille tärkeää. Toistaiseksi voi vain arvailla, missä määrin vaalipäivän siirto kesäkuulle vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen. Koronatilanne olisi voinut rokottaa äänestysaktiivisuutta, jos vaalit olisi pidetty huhtikuussa. Toisaalta taas esimerkiksi äänestyspäivän osuminen jo lomakauteen voi hillitä joidenkin äänestyshaluja. ”Se pääoma alkaa olla syöty, mikä tuoreista kasvoista ja siitä aika laajalle levinneestä tyytyväisyydestä hallituksen koronatoimiin on saatu.” TOINEN suuri linja on, ettei Sdp voi gallupin valossa enää luottaa siihen, että koronavirus ja pääministeri Sanna Marinin henkilökohtainen suosio pitävät sen kannatusta kovissa luvuissa. ”Voi nähdä, että se pääoma alkaa olla syöty, mikä tuoreista kasvoista ja siitä aika laajalle levinneestä tyytyväisyydestä hallituksen koronatoimiin on saatu”, Jokisipilä sanoo. Lisäksi oppositio on kritisoinut hallituksen toimia aktiivisemmin kuin koronakriisin alussa, mikä niin ikään heijastunee kannatuslukuihin. Jokisipilä huomauttaa, että Marinille ja hallitukselle näkyvä epäonnistuminen oli liikkumisrajoituksia koskeva laki, joka jouduttiin vetämään pois eduskunnasta. Laki henkilöityi paljon juuri pääministeriin. Pääministeri Sanna Marin (sd) Säätytalon portailla maaliskuun 31. päivän illalla. Pääministeri Sanna Marin (sd) Säätytalon portailla maaliskuun 31. päivän illalla.­KUVA: KALLE KOPONEN / HS Sdp:n kannatuksessa Marinin henkilökohtaisella suosiolla on ollut vaikutusta. Hän on yhä poikkeuksellisen arvostettu poliitikko, mutta tuki on nyt heikentynyt esimerkiksi viime aikaisissa HS-gallupeissa. HS-GALLUPIN toteuttaneen Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela toteaa, että muutoksia on nähtävissä myös punavihreiden puolueiden välisessä dynamiikassa. Ennen kuin Marinista tuli pääministeri, Sdp:stä vuoti jonkin verran kannatusta vihreisiin ja vasemmistoliittoon. Marinin kaudella puolue on saanut kannatusta näistä puolueista. ”Spekulaationi on, että tämä ei ehkä yhtä paljon toteudu nyt. Siitä kertoisi se, että vasemmistoliitto saa nyt pikkuisen paremman kannatuksen.” Mitä kuntavaaleihin tulee, on Sdp:n kuten muidenkin puolueiden kannalta paljon merkitystä esimerkiksi sillä, miten hyvin puolue saa hyödynnettyä ehdokashankinnan pidentyneen ajan kuntavaalien siirryttyä. KOKOOMUS on HS-gallupissa edelleen kolmanneksi suurin puolue 16,2 prosentin kannatuksella. Luku on yli neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin viime kuntavaaleissa, joissa kokoomus oli suurin puolue. Se on myös hiukan pienempi kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Kuntavaaleja ajatellen tilanne ei silti välttämättä ole niin heikko kuin luvuista voisi päätellä, arvioi Nurmela. Kokoomuslaiset ovat näet perinteisesti erittäin tunnollisia äänestäjiä. Nurmela laskee, että jos kokoomus saisi kuntavaaleissa äänestäjikseen kaikki ne, jotka nyt sanovat äänestävänsä puoluetta eduskuntavaaleissa – joissa äänestäjien määrä on tavallisesti suurempi – voisi puolueen kannatus olla kuntavaaleissa noin 19 prosenttia. Sekin olisi edelleen heikompi luku kuin viime kuntavaalien vajaat 21 prosenttia. Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) ilmoittautui kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaaksi Helsingin pormestarikisaan sen jälkeen, kun Kirsi Piha oli yllättäen vetäytynyt ehdokkuudesta aivan viime metreillä. Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) ilmoittautui kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaaksi Helsingin pormestarikisaan sen jälkeen, kun Kirsi Piha oli yllättäen vetäytynyt ehdokkuudesta aivan viime metreillä.­KUVA: KAISA RAUTAHEIMO / HS Kuntavaaliasetelmia mietittäessä puolueiden ehdokasmäärät ovat vähintään yhtä kiinnostavia kuin mielipidekyselyt. Ehdokashankinnan onnistuminen vaikuttaa paljon myös vaalitulokseen. Kuntavaalien siirtämisen vuoksi puolueilla on nyt enemmän aikaa ehdokashankinnalle. Ehdokasasettelu päättyy 4. toukokuuta sen sijaan, että se olisi päättynyt 9. maaliskuuta. Toistaiseksi on vaikeaa sanoa, missä määrin tämä vaikuttaa eri puolueiden mahdollisuuksiin vaalipäivänä. HS:n tämän viikon soittokierros eduskuntapuolueiden puoluesihteereille kertoo, että ehdokasmäärät ovat muuttuneet sitten maaliskuun useimmissa puolueissa maltillisesti, eikä kaikilla ole tarkkoja lukuja laskettuna. Tältä pohjalta ei siis kannata tehdä suuria johtopäätöksiä asetelmien muutoksesta. Kun ehdokasasettelu päättyi alkuperäisen kuntavaalien aikataulun mukaan, suurimman ehdokasmäärän oli kerännyt viime vaalien tapaan keskusta. Se oli kuitenkin selvästi jäljessä viime vaalien luvuista. Sama tilanne oli Sdp:llä, jonka ehdokasmäärä oli vasta neljänneksi suurin. Kokoomus oli yltänyt liki viime vaalien ehdokaslukemiin. Perussuomalaisilla ehdokkaita oli jo huomattavasti enemmän kuin viime vaaleissa, mutta se ei vielä yltänyt tavoitteeseensa. Perussuomalaisten lisäksi vihreät oli ainoa puolue, joka oli ylittänyt viime kuntavaalien ehdokasmäärän. Tältä osin sen lähtöasetelmat vaaleihin ovat suotuisat, vaikka gallup-kannatus on nyt hiukan sekä viime eduskuntavaaleja että kuntavaaleja alhaisemmalla tasolla. KESKUSTA ylsi viime kuntavaaleissa selvästi suurimmalla ehdokasmäärällään, liki 7 500 ehdokkaalla, ylivoimaisesti suurimmaksi kuntapuolueeksi valtuustopaikoilla mitattuna. Se istuukin nyt vallassa suuressa osassa Suomen kuntia, ja sillä on vaaleissa hyvin paljon pelissä. Lue lisää: Suomen kartta on vielä apilanvihreä, mutta keskustan kannatus on 2000-luvulla luisunut vaali vaalilta. Kunnat ovat sen viimeinen vallan linnake. Tuoreet HS gallup-luvut eivät tuo keskustan vaalikevääseen suurta valoa. 11,4 prosentin kannatus on kaukana viime kuntavaalien 17,5 prosentin kannatuksesta ja myös viime eduskuntavaalien 13,8 prosentin lukemasta. Ehdokashankinnassakin keskustalla on vielä petrattavaa, mikäli se haluaisi saada torjuntavoiton vaaleissa.