tiistai 11. toukokuuta 2021
750 miljardin EU-tukipaketti loppukäsittelyssä
POLITIIKKA
Kommentti: Päivän kiusalliset kysymykset: onko EU:n elpymispaketti kertarysäys ja onko EU pelotellut Suomea?
Eduskunta aloittaa iltapäivällä keskustelun EU:n elpymispaketista ja äänestää siitä huomenna. Viime hetkillä esiin on noussut kiusallisia kysymyksiä, jotka hallitus olisi voinut väistää realistisemmalla otteella, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala Ilta-Sanomat.
Eduskunta kokoontuu iltäpäivällä käsittelemään EU:n elpymispakettia ja äänestää siitä huomenna. Paketti on hyväksyttävä kahden kolmasosan enemmistöllä.
Kiusallisia kysymyksiä on paljonkin, mutta elpymispakettikeskustelun ja -päätöksen alla esille nousee ainakin kaksi:
1. Onko kyseessä kertaluonteinen ratkaisu, vai siirtyminen pysyvään EU-malliin, jossa jäsenmaat vastaavat koko unionin veloista?
2. Onko EU-pelotellut Suomen esityksen kaatamisen seurauksilla? Onko Suomen mainehaitta ja poliittinen paine ”ennennäkemätön”, mikäli eduskunta kaataisi paketin? Onko hallitus turvautunut pelotteluaseeseen ajaessaan sopimusta eduskunnassa läpi?
KESKUSTELUA PAKETIN kertaluonteisuudesta on käyty koko ajan, mutta nyt äänestyksen aattona kiusallinen teema nousi vahvasti pinnalle uudestaan.
EU:n taloudesta vastaavat komissaarit kertoivat maanantaina, että elpymispaketista voisi tulla pysyvämpi ratkaisu, jos se onnistuu vauhdittamaan talouskasvua ja lisäämään digitalisaatiota.
Suomen hallitus on kiistänyt jyrkästi, että elpymispaketti olisi jotakin muuta kuin kertaratkaisu, tai että se veisi Suomen EU:n yhteistalouteen, velkaunioniin, jossa maat eivät enää vastaisikaan vain omista veloistaan.
Epäilijät uskovat, että nyt avataan Pandoran lipas, minkä jälkeen Suomi on mukana kattamassa Itä- ja Etelä-Euroopan EU-maiden kansantalouden vajeita.
– Komissaarit edustavat omia byroitaan (toimistojaan), kuittasi kiusaantuneen oloinen valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) talouskomissaarien näkemykset Ylen Ykkösaamussa aamulla ja lisäsi, etteivät komissaarit päätä asiasta.
Vanhanen myös korosti, että paketti liittyy EU:n seitsenvuotiseen budjettiin, joka on esimerkiksi keskustalle maatalous- ja aluerahojen takia tärkeä.
TOINEN KIUSALLINEN kysymys koskee siis sitä, onko EU pelotellut Suomea kovilla seurauksilla, mikäli Suomi kaataa paketin.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta sai 5. toukokuuta käsittelyynsä EU-elpymispakettiin liittyvän, valtioneuvoston kansliassa laaditun muistion, joka oli vuodettu Ylelle jo reilua viikkoa aikaisemmin 26. huhtikuuta. Ylen jutussa kerrottiin valtioneuvostolähteisiin vedoten, että Suomen mainehaitta ja poliittinen paine on ”ennennäkemätön”, jos eduskunta kaataa paketin.
Muistion tiedot olivat tiettävästi tulleet EU:n oikeuspalvelun kautta, mutta tietopyynnöistä huolimatta valtioneuvoston kanslia ei ole julkistanut muistiotaan, jonka vuotamisella saattoi olla poliittisia tarkoitusperiä.
Oppositio ottaa tämän pomminvarmasti esille eduskuntakeskustelussa tänään. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho paasasi asiasta jo eilen puolueensa tilaisuudessa Työmiehen tuumaustunnilla.
Muistiosta, jos sellainen on, pitäisikin saada tarkempaa tietoa, sikäli mikäli hallitus haluaa itsestään rehdin kuvan.
ELPYMISPAKETIN LÄPIMENOSTA on silti tuskin mitään epäselvyyttä.
Esitys vaatii kahden kolmasosan enemmistön, mutta se löytynee kirkkaasti keskiviikon äänestyksessä.
Asian varmisti kokoomus, joka viime viikolla luopui puolueen kansanedustajat naurunalaiseen asemaan asettaneesta ”äänestämme tyhjää” -linjasta ja antoi edustajilleen vapaat kädet.
Osa kokoomuksesta äänestää yhä esitystä vastaan, mutta suurempi osa sen puolesta – varsinkin, kun kokoomus on selittänyt saaneensa niin paljon muutoksia valtiovarainvaliokunnan mietintöön, että puolue voi sitä tukea.
Valiokunnan mukaan elpymispakettiin osallistuminen on Suomen edun mukaista.
Hallituspuolueista keskustasta ja vasemmistoliitosta odotetaan pientä repeämää.
Hallituksen esitys ja valtiovarainvaliokunnan mietintö voisi kaatua, jos 67 kansanedustajaa äänestäisi sitä vastaan.
Tätä tuskin nähdään.
EU:N OIKEUSPALVELUSTA kantautuneen pelotteluvaroituksen lisäksi julkisuuteen on tuotu tietoa, ettei missään muussa EU-maassa käydä vastaavaa keskustelua elpymispaketista kuin Suomessa.
Niinpä.
Hallitus olisi voinut jossain määrin välttää kiusallisen keskustelun, jos se olisi ottanut alusta alkaen siihen edes hiukan realistisemman asenteen, eikä yrittänyt ajaa asiaansa paikoin läpinäkyvällä propagandallaan.
Kun pääministeri Sanna Marin (sd) neuvotteli heinäkuussa 750 miljardin paketin EU-kollegojensa kanssa – josta Suomi maksaa 6,6 miljardia ja saa takaisin reilut 2 miljardia, summa täsmentyy koko ajan – sitä kehuttiin Suomen kannalta ”loistodiiliksi”.
Nyt se on esimerkiksi EU- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisenkin (sd) tunnustuksen mukaan ”välttämätön paha”, joka tulee vain hyväksyä.
Paketin kertaluonteisuutta on epäilty siis niin ikään koko ajan.
YHTÄ LAILLA KOOMISTA on ollut esimerkiksi oppositiokokoomuksen toilailu asian ympärillä. EU-myönteisen kokoomuksen rahkeet eivät olisi riittäneet paketin kaatamiseen.
Jos kokoomus olisi hallituksessa, se olisi tehnyt saman kuin nykyhallitus. Tyylipisteistä voi keskustella.
Tiivistäen voisi sanoa, että olipa Suomi mukana esimerkiksi EU:n nuivassa nelikossa (Ruotsi, Tanska, Hollanti, Itävalta) tai ei, Suomi menee EU:ssa sinne, minne Saksan sormi näyttää tien.
Sattuvasti kokoomuskin muutti linjaansa, kun talouden ykkösnimet vetosivat elpymispaketin hyväksymisen puolesta Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) kasaamassa vetoomuksessa.
Ja tämäkin tänään kuullaan:
EU:n elvytys on pientä verrattuna Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, jotka pumppaavat talouteen tuhansia miljardeja dollareita. Menossa on pakko olla mukana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!