Halla-ahon vappupuhe

Kuntavaalit ovat hyvä tilaisuus antaa puolueille välitilinpäätös siitä, mitä ne ovat kahden vuoden aikana tehneet Politiikka Jussi Halla-aho toteaa, että koronapuhe on Suomessa jättänyt monet suuremmat ja tärkeämmät kysymykset, kuten talouden ja työllisyyden varjoonsa, ja samalla asioiden tärkeysjärjestys on vinksahtanut. – Jotta suomalaisten nylkeminen voitaisiin lopettaa, pitäisi pystyä karsimaan julkisia menoja. Pitäisi panna asioita tärkeysjärjestykseen. Pitäisi lopettaa punavihreiden lempihomma eli rahan lapioiminen ulkomaille ja ulkomaalaisille. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo vappupuheessaan, että koronasta on tullut savuverho, jonka suojissa ja varjolla punavihreä hallitus on voinut tehdä paljon sellaista, mikä normaalioloissa olisi kirvoittanut enemmän kritiikkiä ja vastarintaa. – Kaikkea voi nyt perustella sillä, että meillä on epidemia. Jopa hallituksen arvostelu itsessään on kuulemma ollut vastuutonta veneenkeikuttamista, koska meillä on epidemia. Koronapuhe on samalla jättänyt suuremmat ja tärkeämmät kysymykset varjoonsa. Tämä on sopinut mainiosti punavihreälle hallitukselle, Halla-aho sivaltaa. Tärkeitä kysymyksiä ovat erityisesti julkinen talous ja siihen liittyen yritysten toimintaedellytykset ja työpaikkojen syntyminen. – Kun UPM:n omistaman Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta kerrottiin viime vuoden syksyllä, pääministeri peräänkuulutti omistajan yhteiskuntavastuuta. Vaikutusvaltaisesta demarisuusta ehdotettiin ratkaisuksi jopa sosialismia eli tehtaan ottamista valtion haltuun. Kun tänä keväänä valtion omistama Stora Enso päätti lakkauttaa satavuotiaan Veitsiluodon tehtaan Kemissä, onkin ollut hiljaisempaa, Halla-aho sanoo. Päättäjien tehtävä on vahvistaa Suomen kilpailukykyä Halla-aho muistuttaa, että tehtaan kannattavuus ei riipu siitä, kuka sen omistaa. – Me elämme globaalissa taloudessa, ja investoinnit tehdään sinne, missä ne ovat kannattavia. Jämsä ja Kemi tarvitsevat tietysti valtiovallan tukea selvitäkseen suuren työnantajan katoamisesta, mutta ei kannattamattomia tehtaita voi pitää käynnissä pumppaamalla niihin valtion rahaa. Neuvostoliitto yritti tätä reseptiä aikansa, ja siinä kävi niin kuin kävi. Perussuomalaisten puheenjohtaja korostaa, että tässä tilanteessa päättäjien tehtävä on kaikin käytettävissään olevin keinoin tehdä Suomesta niin kilpailukykyinen ympäristö, että tehdas kannattaa rakentaa tänne eikä Kiinaan tai Indonesiaan. Kilpailukykyä voidaan vahvistaa vaikuttamalla energian hintaan ja kuljetusten hintaan. – Punavihreä ilmastopolitiikka ja muuta Eurooppaa kunnianhimoisemmat hiilineutraalisuustavoitteet heikentävät teollisuuden selviämismahdollisuuksia. Polttoaineverojen korotukset, turpeen alasajo, epävarmuus metsien käytöstä ja kilpailijamaita vähäisemmät päästökauppakompensaatiot nostavat yritysten kustannuksia. Mikään yksittäinen kustannustekijä ei ole ratkaiseva. Kyse on niiden yhteisvaikutuksesta. Kokonaisveroastetta ja palkan sivukuluja alas Toisin kuin muilla pohjoismailla, Suomella ei ole omaa valuuttaa. Tämä luo painetta sisäiseen devalvaatioon, eli palkkojen leikkaamiseen, mutta se on vaikeaa sekä poliittisesti että kasvavien elämis- ja liikkumiskustannusten vuoksi. – Yhtälö on todella vaikea: jos palkkakustannukset kasvavat, ei synny työpaikkoja. Toisaalta jos palkkatasoa leikataan, työntekijöille jää yhä vähemmän käteen ja työn vastaanottaminen on yhä vähemmän kannattavaa, Halla-aho sanoo. Hän toteaa, että ainoa kaikille hyvä ratkaisu on kokonaisveroasteen ja palkan sivukulujen leikkaus. – Ihmisten käteen jääviä tuloja voidaan kasvattaa ja samalla keventää yritysten henkilöstökustannuksia. Tässä kohdassa punavihreälle hallitukselle tulee kuitenkin tenkkapoo. Jotta suomalaisten nylkeminen voitaisiin lopettaa, pitäisi pystyä karsimaan julkisia menoja. Pitäisi panna asioita tärkeysjärjestykseen. Pitäisi lopettaa punavihreiden lempihomma eli rahan lapioiminen ulkomaille ja ulkomaalaisille. Sosiaalimenojen kasvu on sidoksissa maahanmuuttoon Punavihreän hallituksen aikana asioiden tärkeysjärjestys on Suomessa vinksahtanut. Halla-aho esittää asiasta konkreettisen esimerkin liittyen juuri päättyneeseen hallituksen kehysriiheen. – Hallitus, kuulemma, oli vähällä hajota muutaman sadan miljoonan euron näkemyseroon tulevien vuosien julkisista menoista. Kepu tiettävästi esitti leikkauksia jopa ammatilliseen koulutukseen, joka on muutenkin kriisissä. Sen sijaan kehitysapua maksetaan tänä vuonna 1245 miljoonaa euroa. Siis 1,25 miljardia euroa. Summa on kasvanut koko vaalikauden ajan, täysin riippumatta koronasta ja valtion räjähdysmäisestä velkaantumisesta. Kukaan ei esitä, että näistä rahoista edes nipistettäisiin. Sosiaaliturvamenot Suomessa kasvavat koko ajan. Halla-aho toteaa, että ilmiö johtuu samasta syystä kuin Suomen väestönkasvukin: maahanmuutosta. – Lisää maahanmuuttoa kiljuu vihervasemmisto, koska se haluaa uusia suojatteja, ja elinkeinoelämä, koska se haluaa halvempia työntekijöitä. Duunareille maahanmuutto tarkoittaa työttömyyttä, matalampia palkkoja, huonompia työehtoja, kalliimpaa asumista. Vähävaraisille se tarkoittaa ghettoutuvia asuinalueita ja kouluja ja heikompia julkisia palveluja. Yrittäjille ja palkansaajille se tarkoittaa kasvavaa verotaakkaa. Vähemmän ja paremmin kohdennettuja julkisia menoja Halla-aho korostaa, että Suomi ei lähde nousuun, ellei Suomesta tehdä nykyistä parempaa paikkaa suurille yrityksille, pienille yrityksille ja palkansaajille. – Kun yrittämisen ja työn edellytykset ovat kunnossa, syntyy myös jaettavaa. Vähemmän veroja, vähemmän ja paremmin kohdennettuja julkisia menoja. Tämä on perussuomalainen linja, jolle voit antaa tukesi kesäkuun vaaleissa, Halla-aho sanoo. Hän muistuttaa, että kuntavaalit ovat samalla myös yleispoliittiset vaalit. – Ei ole tosiasiassa mahdollista erottaa kunnallisia ja valtakunnallisia teemoja toisistaan. Kunnat ovat ennen kaikkea palvelujen järjestäjiä, ja palvelujen järjestämiseen tarvitaan rahaa. Rahaa saadaan pääasiassa verottamalla yrittäjiä ja palkansaajia. Se, kuinka paljon meillä on yrittäjiä ja palkansaajia, ja kuinka paljon heillä on verotettavaa, riippuu pitkälti niistä päätöksistä, joita hallitus ja eduskunta tekevät. Kun kunnat panevat terveysasemia tai kouluja kiinni, ne eivät tee sitä ilkeyttään, vaan siksi, että rahat eivät riitä. Halla-aho muistuttaa äänestäjiä, että kuntavaalit ovat hyvä tilaisuus antaa puolueille välitilinpäätös siitä, mitä ne ovat kahden vuoden aikana tehneet. Samalla palautteella on ohjaava vaikutus. – Jos äänestäjät ilmaisevat tyytymättömyytensä hallituspuolueiden toimintaan nyt, on toiveita, että ne ottavat palautteesta onkeensa ja korjaavat tyytymättömyyttä aiheuttavaa toimintaansa. Onhan selvää, että ne eivät halua uutta selkäsaunaa vuoden 23 eduskuntavaaleissa, Halla-aho toteaa. SUOMEN UUTISET