Uutta piilopuoluetukea pukkaa

MT: Uusi ”piilopuoluetuki” jopa 5 000 euroa alue-edustajaa kohden Kokoomus, SDP ja keskusta kannattavat, PS ja KD vastustavat. KD:n puheenjohta, kansanedustaja Sari Essayah sanoo, että aluevaltuustojen valtuustoryhmille jaettavat ryhmärahat ovat piilopuoluetukea. Arkistokuva kesäkuun kuntavaalien tulosillasta, joka pidettiin Ylen Pasilan toimitiloissa. KD:n puheenjohta, kansanedustaja Sari Essayah sanoo, että aluevaltuustojen valtuustoryhmille jaettavat ryhmärahat ovat piilopuoluetukea. Arkistokuva kesäkuun kuntavaalien tulosillasta, joka pidettiin Ylen Pasilan toimitiloissa. KD:n puheenjohta, kansanedustaja Sari Essayah sanoo, että aluevaltuustojen valtuustoryhmille jaettavat ryhmärahat ovat piilopuoluetukea. Arkistokuva kesäkuun kuntavaalien tulosillasta, joka pidettiin Ylen Pasilan toimitiloissa. PETE ANIKARI Tekijän kuva Mika Koskinen ILtalehti Suomessa järjestetään 23. tammikuuta historialliset aluevaalit, ja nyt on noussut kohu vaaleissa valittavien aluevaltuustojen valtuustoryhmien rahoituksesta. Kristillisdemokraattien (KD) puheenjohtaja Sari Essayah nosti kissan pöydälle reilu viikko sitten. Hän ihmetteli Porissa pitämässään puheessa ”piilopuoluetuen” jakamista, joka on jo meneillään maakunnissa. Essayah sanoi, että useilla hyvinvointialueita valmistelevilla toimielimillä on ollut kiireellisimpien päätettävien asioiden joukossa tulevien aluevaltuustojen valtuustoryhmärahoituksen jakaminen. – Tätä piilopuoluetukivedätystä valtuustoryhmätuen varjolla on kehdattu eräälläkin alueella nimittää ”demokratiarahaksi,” Essayah arvosteli. Hänen mukaansa kaavailuissa on ollut tuhansien eurojen tuet per aluevaltuutettu. – On selvää, että suurimmissa puolueissa puhutaan hyvinvointialueella sadoista tuhansista euroista, valtakunnallisesti miljoonista euroista, Essayah summasi Porissa reilu viikkoa sitten. Essayah ihmetteli sitä, että asiaa on valmisteltu eri puolilla Suomea kaikessa hiljaisuudessa. Hänen mukaansa erityisesti keskusta on kampanjoinut aluevaltuustojen mittavan valtuustoryhmärahoituksen puolesta. Nämä rahat otettaisiin maakuntaorganisaatioille osoitettavasta rahasta ja niillä valtuustoryhmät hankkisivat Essayahin mukaan esimerkiksi toimitiloja, laitteita ja asiantuntijapalveluita. – Eivätkö sote-uudistuksen keskiössä pitäisi olla palveluiden parantaminen ja hoitoon pääsy eivätkä sulle-mulle vallan ja rahanjako? Eikö koko sote-valmistelu ole jo tarpeeksi ahtaalla taloudellisesti ilman että hallintoa aletaan paisuttamaan entisestään? Essayah ihmetteli. MT: Tuki jopa 5 000 euroa per valtuutettu vuodessa Maaseudun Tulevaisuus (MT) uutisoi maanantaina, että valtion tuki aluevaaliedustajaa kohden voisi olla jopa 5 000 euroa vuodessa. MT:n mukaan suurimmista puolueista keskustan, kokoomuksen ja SDP:n puoluesihteerit pitävät tukea perusteltuna. Kuntaliitto julkaisi elokuun lopulla laskelman siitä, miten puolueiden voimasuhteet voisivat jakautua tammikuussa 2021 järjestettävissä aluevaaleissa, jos aluevaaleissa äänestettäisiin samoin kuin kesäkuun kuntavaaleissa. Kokoomus ja keskusta saisivat eniten Keskusta olisi suurin puolue yhdeksässä, kokoomus kuudessa, SDP kolmessa ja RKP kahdessa aluevaltuustossa. Lisäksi kokoomuksella ja SDP:llä olisi jaettu ykköspaikka yhdessä aluevaltuustossa, Kuntaliitto laski. Paikkajako – yhteensä 1 369 aluevaltuutettua – menisi Kuntaliiton mukaan niin, että kokoomus saisi 278, keskusta 266, SDP 257, PS 215, vihreät 110, vasemmistoliitto 91, RKP 69, KD 47, vaaliyhdistykset 24, Liike Nyt 11 ja ryhmä muut 1 paikkaa. KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: T-MAX Entinen yleisurheilutähti Robert Kronberg, 45 testasi T-Max -ravintolisää ja huomasi huikean eron hyvinvoinnissaan Esimerkiksi kokoomuksen 278 valtuustopaikkaa tarkoittaisi 5 000 euron tuella yhteensä 1 390 000 euroa vuodessa. Koko tukipotti olisi 5 000 euron mukaan laskettuna runsaat 6,8 miljoonaa euroa vuodessa. Summaa voi suhteuttaa esimerkiksi siihen, että puoluetuki on tänä vuonna 35,5 miljoonaa euroa, minkä lisäksi eduskunta maksaa eduskuntaryhmille vuosittain 4,5 miljoonaa euroa ryhmätukea. Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen sanoi MT:lle, että laki hyvinvointialueista takaa mahdollisuuden tukea demokraattista toimintaa valtuustoryhmien taloudellisella tukemisella. – Luulen että keskustelua on siltä pohjalta käyty osana hallinnon valmistelua ympäri maan, Pirkkalainen kommentoi MT:lle. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm muistuttaa MT:n jutussa, että perustuslakivaliokunta on pitänyt hyvinvointialueiden johtamista demokraattisella toimielimellä ensiarvoisen tärkeänä. – Kun tällainen demokratian taso luodaan, niin kyllä sille jotkut resurssit on tärkeää taata, Rönnholm linjaa. PS vastustaa KD:n tapaan PS vastustaa uutta ”piilopuoluetukea”. – Hän (Essayah) on aivan oikeassa siinä, että piilopuoluetuestahan tässä on kyse. Meidän puolueemme linja on se, että vastustamme kaikenlaisia puoluetukia, PS:n puoluesihteeri Arto Luukkanen sanoo MT:lle. Hänen mielestään päätös aluevaltuustojen mahdollisesta rahoituksesta olisi pitänyt tehdä julkisemmin eduskunnassa. Historialliset vaalit Sote-uudistuksessa Suomeen perustettiin 21 hyvinvointialuetta. Ne järjestävät ja pitkälti myös tuottavat sote-palvelut jatkossa. Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta. Vaalipiirinä on hyvinvointialue ja vaaleissa valitaan jäsenet ja varajäsenet hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin. Hyvinvointialueet muodostuvat pääosin nykyisen maakuntajaon pohjalta, mutta Uudenmaan maakunnassa hyvinvointialueita on neljä. Hyvinvointialueilla on itsehallinto ja ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisestä vuodesta 2023 alkaen. Historian ensimmäiset aluevaalit toimitetaan erillisinä vaaleinaan, mutta vuodesta 2025 alkaen ne toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa.