Yksimielinen tuomio Venäjän sotatoimille

 

PÄÄKIRJOITUS

Pääkirjoitus: Nato-jäsenyys nousi esille eduskunnan haudanvakavassa Ukraina-keskustelussa – Venäjän rikollinen toiminta sai edustajilta täystuomion

Eduskunta kävi yhtenäisyyttä ja synkkää huolta huokuvan keskustelun turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Useimmissa puheenvuoroissa esille nousi Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys, mutta kukaan ei kiirehtinyt jäsenyyden hakemista juuri nyt.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) esitteli eduskunnalle pääministerin ilmoituksen turvallisuustilanteesta. KUVA: MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

IS

17:04

Turvallisuustilanne on vakava ja voi pahentua vielä lähipäivinä nopeastikin, totesi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) tiedotustilaisuudessaan viisitoista minuuttia ennen kuin eduskunta aloitti keskustelun Ukrainasta ja ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Kun ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) toisti saman esitellessään pääministerin ilmoituksen, eduskunnan ilmapiiri oli haudanvakava.

Kun kumpikin ministeri korosti vielä myös sitä, että vaikka sotilaallista uhkaa ei Suomea kohtaan tällä hetkellä ole, sotilaalliseen voimankäyttöönkin Suomea kohtaan on varauduttava, moni kuulija joutui nipistämään itseään:

Käydäänkö tällaista keskustelua todellakin Suomen eduskunnassa ja Euroopassa nyt, kun toisen maailmasodan päättymisestä tulee kuluneeksi 77 vuotta? Tilanne on synkkä, vakava ja vaarallinen, toisti Kaikkonen vielä eduskunnalle.

”

Venäjän ala-arvoinen ja brutaali toiminta Ukrainaa kohtaan sai kaikkien tahojen yksimielisen tuomion.

VENÄJÄN ALA-ARVOINEN ja brutaali toiminta Ukrainaa kohtaan sai kaikkien tahojen yksimielisen tuomion. Venäjä jää yksin, sen toimille ei ole ymmärrystä – ei Suomessa, eikä missään. Venäjä toimii rikollisesti.

Ulkoministeri Haavisto korosti moneenkin otteeseen, että Suomi vastaa Venäjän toimiin yhdessä EU:n kanssa, sen jäsenenä. Ensi vaiheessa kyseessä ovat talouspakotteet.

YKSI TEEMA NOUSI yli muiden: Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys eli ns. Nato-optio, joka on kirjattu sekä hallituksen ohjelmaan että eduskunnan hyväksymään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon. Keskustelu Natostakin oli nyt leimallisen yksimielinen eri pohjanäkemyksistä huolimatta.

Yksikään eduskuntapuolue ei ole hakeutumassa Natoon juuri nyt. Natoon myönteisimmin suhtautuvan kokoomuksen kannan esitti Elina Valtonen, jonka mukaan jäsenyys vahvistaisi sekä Suomen että lähialueidemme turvallisuutta, mutta hötkyilyyn ei ole syytä, eikä Natoon ole pikatietä.

Sdp:n Erkki Tuomioja piti tärkeänä, ettemme keskenämme lietso vastakkaisuutta, jota voidaan käyttää meitä vastaan. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) varoitti asettamasta kenenkään motiiveja Nato-jäsenyyden suhteen kyseenalaiseksi. Samalla hän muistutti, että jonkin on muutettava mieltään, jotta mahdollinen jäsenyysratkaisu voidaan joskus tehdä. Halla-ahon mukaan Suomella on sekin vaara, että se joutuu osaksi Venäjän suunnitelmaa, ellei Suomella ole omaa.

 Eduskunta kantoi huolta myös Suomen huoltovarmuudesta ja energiaomavaraisuudesta. EU:n talouspakotteiden ja vallitsevan tilanteen edessä eteen tullee väistämättä ratkaisu myös Fennovoiman ja Rosatomin Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen keskeyttämiseksi – olletikin kun Saksa pysäyttää Nord Stream 2:n kaasuputken.

Mutta mikä tärkeintä, turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuminen uhkaavaksi näkyy eduskunnassakin korostettuna yhtenäisyytenä. Yhtenäisyyden nimiin vannoivat kaikki.