Maaseudun Tulevaisuus iskee ajan hermoon

Pääkirjoitus|Politiikka10.8.202204:00 MaaseudunTulevaisuus toimitus Tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti maanantaina tämän lehden haastattelussa aiheellisia varoituksia maailman tilanteesta (MT 8.8.). Niinistön mukaan huoli siitä, että Venäjän Ukrainassa käymässä sodassa tapahtuu jonkinlaista laajenemista, kasvaa. Toisaalta presidentti puhuu painokkaasti omavaraisuuden säilyttämisen puolesta ruuassa, energiassa ja terveydenhuollossa. Hänen mukaansa ollaan menossa suuntaan, jossa jokaisen kansakunnan on nostettava omavaraisuus hyvin laajasti käsitettynä keskeiseksi. Niinistön mielestä ruuantuotantoa ja ilmastonmuutoksen torjuntaa ei kannata asettaa vastakkain. Ilmastoimet eivät kuitenkaan saa presidentin mukaan haitata ruuan tuotantoa, sillä ”nälkä vaikuttaa nopeammin. ”Nälän vaikutukset näkyvät parhaillaan karmealla tavalla esimerkiksi Afrikan sarven valtioissa, jotka ovat ajautuneet pahimpaan nälänhätään vuosikymmeniin.” Presidentin varoituksiin on helppo yhtyä. Maailmassa eletään poikkeuksellisen epävarmaa ja vaarallista aikaa. Sota Euroopassa, heikentyvä taloustilanne, ruokakriisi ja jännitteiden kiristyminen Kiinan ja Taiwanin välillä ovat kaikki osaa samaa kriisien vyyhtiä. Kehityskuluissa on paljon yhtäläisyyksiä 1900-luvun maailmansotia edeltäneisiin vuosiin. Asevarustelu kiihtyy, suurvaltojen suhteet kiristyvät ja taloustilanne ruokkii tyytymättömyyttä. Monesti konfliktit kärjistyvät vahingossa. YK:n pääsihteri António Guterres varoittikin viime viikolla, että maailma on vain yhden väärinkäsityksen päässä ydintuhosta. Erityisen vaarallinen tilanne on tällä hetkellä Tyynellämerellä, jossa Kiina yrittää pelotella Taiwania ja Yhdysvaltoja jatkuvilla massiivisilla sotaharjoituksilla. Pohjimmiltaan kriiseissä on kyse maailmanjärjestyksen muutoksesta, jossa autoritääriset valtiot pyrkivät haastamaan kylmän sodan jälkeistä vapaakauppaan ja liberaaliin demokratiaan perustuvaa mallia. Samaa haastamista tapahtuu demokraattisten maiden sisällä. Tilanne voi ratketa konfliktin tai neuvotteluiden kautta. Juuri nyt neuvotteluhaluja ei ole oikein kellään. Tärkeää on kuitenkin säilyttää valmiudet siihen. Kyselytutkimusten mukaan sodat ja maailman poliittinen tilanne huolettavat suomalaisia nyt todella. Ylen kyselyn mukaan alle 30-vuotiaiden suurin huoli liittyy hintojen nousuun. Huolien keskellä on hyvä pitä mielessä, että myönteisiäkin asioita tapahtuu. Esimerkiksi työttömyys on historiallisen alhaisella tasolla ja koronan aiheuttamat rajoitukset ovat jääneet taakse. Polttoaineen hintakin on alkanut laskea. Uhkaavalta aika tuntuu ennen kaikkia siksi, että yksittäisen ihmisen tai edes maan mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen on pieni. Suomalaisen yhteiskunnan kriisinsietokyky on kuitenkin asia johon voimme vaikuttaa. Keskeinen tekijä siinä on presidentinkin korostama ruokaomavaraisuus. Se edellyttää kannattavasti toimivaa kotimaista maataloustuotantoa ja elintarviketeollisuutta. Vapaakauppaan perustuvassa maailmassa tuotteiden hinnat usein halpenevat. Halpojen hintojen kääntöpuolena ovat ympäristö- ja ihmisoikeusongelmat sekä heikentyvä omavaraisuus. Kun omavaraisuudesta halutaan pitää huolta, tarkoittaa se halvan ruuan loppua. Sama koskee energiaa ja oikeastaan kaikkia elämän perustarpeita. Niille, joille se on mahdollista, tarkoittaa uusi tilanne luopumista vähemmän tärkeästä kuluttamisesta. Vähävaraisille valtiovallan täytyy kehittää tukitoimia, jotta kukaan ei joudu kohtuuttomaan tilanteeseen. Samalla katse on hyvä pitää tulevaisuudessa. Nämäkin kriisit ratkeavat aikanaan. Nämäkin kriisit ratkeavat aikanaan.