Anssin blogi

Venäläisten kiinteistökauppojen kiristämisestä puhuttiin eduskunnassa – ”Miten puututaan haamuostajien tekemiin kauppoihin” Puolustusministeri Antti Kaikkoselta (kesk) kysyttiin, miksi hallituksen tuoreessa lakiesityksessä ei puututtu vuokra-asuntojen, asunto-osakkeiden ja liikehuoneistojen kauppaan. Seuraa tästä eduskunnan kyselytuntia klo 16 alkaen. EDUSKUNTA Hallitus toi torstaina eduskuntaan lakiesityksen, jolla kiristetään EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten tahojen kiinteistökauppoja, jos se on turvallisuuden kannalta tärkeää. Käytännössä halutaan siis kiristää venäläisten tekemiä kiinteistökauppoja Suomessa. Lakiesityksestä tulikin erityisen ajankohtainen, sillä keskiviikkona uutisoitiin, että venäläinen ostaja on ostanut entisen vanhainkodin Kankaanpäästä läheltä Niinisalon varuskuntaa ja eteläisen Suomen suurinta ampuma-aluetta. Lakiesitykseen jääneistä puutteista keskusteltiin eduskunnan kyselytunnilla, kun oppositio tivasi hallitukselta vastauksia. Kokoomuksen Pia Kauma kysyi puolustusministeri Antti Kaikkoselta (kesk), miksi lakiesitykseen ei sisällytetty myös asunto-osakkeiden ja vuokra-asuntojen. Kauma kysyi, miten myös niiden kauppa saataisiin luvanvaraiseksi ja mahdollisesti estettyä. – Suurin asunto-osakkeiden ulkomaalainen ostajaryhmä ovat venäläiset. Turvallisuusviranomaisten mukaan esimerkiksi laitonta tiedustelua voidaan aivan yhtä helposti suorittaa myös asunnoista kuin kiinteistöistä, Kauma sanoi. Myös liikehuoneistojen kauppa puuttui lakiesityksestä. Kiireellisin esitys tällä kaudella Kaikkonen vastasi, että hänen piti tehdä valinta, että kiireellisin lakiesitys kiinteistökauppojen kiristämisestä saadaan mahdollisimman pian eduskuntaan ja hyväksyttyä jo tällä vaalikaudella. Jos lakiesitys olisi haluttu laajemmaksi, sen valmistelu olisi kestänyt pitempään ja olisi siirtynyt vasta seuraavalle hallituskaudelle. Kaikkonen lupasi, että työ jatkuu kyllä eteenpäin. Kaikkonen sanoi suhtautuvansa positiivisesti siihen, että eduskunta voi asiantuntijoiden kuulemisen jälkeen tehdä parannuksia lakiesitykseen. Kaikkosen mukaan turvallisuutta koskevat lakiesitykset pitää valmistella erityisen huolellisesti, siksi laajaa kokonaisuutta ei olisi ehditty saada valmiiksi tälle hallituskaudelle. ”Epäilyttäviä kiinteistöjä seurataan” Kankaanpääläinen kansanedustaja Jari Koskela (ps) kysyi, miten Suomen viranomaiset pystyvät seulomaan turvallisuuden kannalta kriittisistä kiinteistökaupoista bulvaanit eli haamuostajat, joissa todellinen ostajataho onkin joku muu kuin virallisesti kerrottu. – Uusi laki tuo parempia työkaluja myös sen selvittämiseen, ketkä ovat todellisuudessa kauppojen takana. Rehellisesti täytyy sanoa, että se on vaikea tehtävä. Valmistelussa on käynyt selville, että juuri bulvaanien selvittäminen on vaikeaa, Kaikkonen vastasi. Kaikkosen mukaan viranomaiset seuraavat tarkasti niitä kiinteistöjä, joissa jotakin epäilyttävää toimintaa on ja tarvittaessa viranomaiset myöskin puuttuvat. – Onhan tästä ihan julkisia esimerkkejäkin, miten on puututtu, vaikkapa Airiston helmi -tapaus. Miten jo myydyt kohteet? Sofia Vikmania (kok) kiinnosti, mitä tehdään sellaisille kohteille, jotka ovat jo päätyneet epäilyttäviin käsiin. – Näitä kohteita on onneksi aika vähän, joista viranomaisilla on epäilyjä. On siellä kuitenkin jotakin, jota seurataan. Jos on todisteet, että on syytä epäillä lainvastaista tai turvallisuutemme vastaista toimintaa, siihen voidaan jo nykylain perusteella puuttua. Uusi laki antaa siihen lisää työkaluja, Kaikkonen vastasi. Huoneistotietojärjestelmä auttaa Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen mukaan asunto-osakkeiden kaupoissa pystyttäisiin nykyistä parempaan turvallisuusvalvontaan. – Olen ymmärtänyt, että asunto-osakkeiden kaupoista on muodostettava rekisteri, josta viranomainen voi seurata kauppoja. Mutta rekisteri on pitkällä siirtymäajalla. Onko hallitus tarkastellut, voidaanko suunnitelmaa nopeuttaa? Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) vastasi, että digitaalisesta huoneistotietojärjestelmästä tulee samankaltainen kuin Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteristä. Maanmittauslaitos on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Rekisteri on tehty helpottamaan asukkaiden arkea, mutta sitä voidaan mahdollisesti käyttää myös kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. – Meillä on valmiuksia tehdä lakimuutoksia, jos eduskunta niin haluaa. Maanmittauslaitos tekee erittäin tiivistä yhteistyötä meidän turvallisuusviranomaistemme kanssa, Kurvinen kertoi.