Paremmaksi kaikki muuttua voi sanoo Lauri Nurmi

Näkökulma: Gallupeihin on kätketty perussuomalaisten nousu ohi SDP:n Lauri Nurmi Näillä luvuilla perussuomalaiset nousee vaaleissa todennäköisesti SDP:n edelle, kirjoittaa Lauri Nurmi. Riikka Purra on saanut pikku hiljaa perussuomalaisten käyrän käännettyä ylöspäin.Riikka Purra on saanut pikku hiljaa perussuomalaisten käyrän käännettyä ylöspäin. IL Lauri Nurmi lauri.nurmi@iltalehti.fi Eilen klo 12:39 Suosiokyselyt kätkevät sisäänsä paljon muutakin kuin sen, mikä puolue on piikkipaikalla ja millä lukemalla. Taloustutkimuksen Ylelle tekemään gallupiin on kätketty asetelma, joka ennakoi sitä, että perussuomalaiset nousee eduskuntavaaleissa nykyistä pääministeripuoluetta SDP:tä suuremmaksi. Kyselyssä Sanna Marinin demareiden suosio on 18,2 prosentissa, Riikka Purran perussuomalaisten 16,7:ssä. Kakkosen ja kolmosen välinen ero on 1,5 prosenttiyksikköä. LUE MYÖSYlen kysely: Kokoomuksen ja SDP:n kannatusero kasvoi – suurin sitten kesäkuun On paikallaan kerrata poliittista lähihistoriaa ja tehdä aikamatka joulukuulle 2014. Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho vaati maahanmuuton ongelmien nostamista yhdeksi perussuomalaisten kärkiteemaksi. Kritiikille oli syynsä. Yleisradion joulukuun 2014 gallupissa silloinen oppositiopuolue perussuomalaiset kirjautti 13,3 prosentin suosion, vaalikauden alhaisimman lukemansa. Halla-aho lausui perussuomalaisten kenttäväkeä jakaneet kuuluisat sanansa: ”Se ei ole äänestäjillemme marginaalinen kysymys. Puoluejohdossa aihe on koettu ikäväksi. Esimerkiksi puheenjohtaja Timo Soini on sanonut, että maahanmuutto ei häntä henkilökohtaisesti kiinnosta. Koen, että kenttämme on asiasta vahvasti eri mieltä kuin Soini.” SDP:n suosio oli vuoden 2014 joulukuussa 15,3 prosenttiyksikköä. Demarit johtivat mittauksessa perussuomalaisia tasan kahdella prosenttiyksiköllä. Perussuomalaiset teki voimakkaita tunteita herättäneen tv-mainoksen: ”Itsenäinen kansakunta… vai Euroopan unionin pohjoisin osavaltio. Päätös on sinun käsissäsi.” Slogan oli taattua EU-kriittistä Soinia, mutta taustalla vilahtivat hunnutettu nainen ja betoniseinä, johon oli spraymaalilla kirjoitettu ”Al-Shabaab”. Se on somalialainen terroristijärjestö ja islamistinen ääriliike. Kolmeenkymmeneen sekuntiin oli ahdettu myös hyvinvointivaltioon liittyviä välähdyskuvia ja Naton tunnus. Eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa johtanut Soini ja puolustusvaliokuntaa johtanut Jussi Niinistö olivat alkaneet kannattaa voimakkaan länsisuuntautunutta turvallisuuspolitiikkaa. Antti Rinteen johtama SDP hävisi huhtikuun 2015 eduskuntavaalien loppusuoralla perussuomalaisille. Ennakkoäänien perusteella perussuomalaiset oli jäämässä neljänneksi 16,0 prosentin saaliilla. Juha Sipilän tähdittämä keskusta keräsi ennakkoäänistä 23,6 prosenttia. SDP oli siinä vaiheessa toisena (17,9 %) ja kokoomus kolmantena (17,6 %). Demareiden kannatus suli vaalisunnuntaina: SDP sai vain 34 kansanedustajaa (16,5 % äänistä). Perussuomalaisten äänestäjät lähtivät liikkeelle vaalipäivänä. Puolue keräsi eduskuntavaaleissa 17,7 prosenttia äänistä ja sai neljä kansanedustajaa enemmän kuin SDP. Tämä ratkaisi hallitustunnusteluiden asetelman: Sipilä halusi perussuomalaiset hallitukseensa ohi demareiden. ”Soini oli päättänyt tehdä erittäin lyhyen mutta aggressiivisen kampanjan. Mainoksessa tankit vyöryivät ja huivipäinen nainen kulki kadulla. Hän sai leijonariipusporukan liikkeelle”, Rinne arvioi. Ulkoministeriksi noussut Soini kertasi pari vuotta myöhemmin uransa suurinta hetkeä. ”En tehnyt vaalivoittoa, mutta organisoin sen. Sain porukan vielä kerran hirvittävään työhön. Väen työ teki vaalivoiton, mutta sain ihmiset innostumaan, kun ruoskin joka piiriä. Ennakkoäänistä saimme 16,0 prosenttia, ja muistan punavihreiden toimittajien ’ne eivät pärjänneet’ -ilmeet”, Soini muisteli nautinnollista vaali-iltaa. Hallituspaineessa perussuomalaisten eduskuntaryhmä hajosi kesällä 2017.. Marraskuussa 2018 perussuomalaiset majaili Halla-ahon johdolla oppositiossa. Puoluetta kannatti Taloustutkimuksen mittauksessa 8,1 prosenttia äänestäjistä. Väkevää ay-politiikkaa oppositiojohtajana tehnyt Rinne oli osunut kultasuoneen moukaroidessaan Sipilän hallituksen työttömyysturvan aktiivimallia. Rinne kritisoi hallituksen ihmiskäsitystä ja syytti ministereitä työttömien kyykyttämisestä. Demariäänestäjiin se vetosi: viisi kuukautta ennen vuoden 2019 vaaleja puolueen kannatus oli 21,5 prosentissa. Sen jälkeen tapahtui paljon. Salama iski joulukuun ensimmäisenä päivänä, kun poliisi tiedotti, että Oulun käräjäoikeus oli vanginnut seitsemän miestä epäiltyinä törkeistä lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista. Turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden miesten törkeitä rikoksia nousi julkisuuteen lisää. Poliisi varoitti perheitä raiskaajista ja hyväksikäyttäjistä, jotka saalistavat potentiaalisia uhreja lasten ja nuorten suosimilla verkon keskustelupalstoilla. Suomalaisten suuttumus oli käsinkosketeltavaa. Se muutti poliittisen asetelman täysin. Oulun seksuaalirikossarjasta alkoi perussuomalaisten kannatuksen nousu. Vaaliviiva tuli SDP:n kannalta vastaan juuri ennen kuin oli myöhäistä. Huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa annettiin hiukan yli kolme miljoonaa ääntä. Vain 7 666 ääntä jäi erottamaan SDP:tä (17,7 %) ja kakkoseksi kiilannutta perussuomalaisia (17,5 %). SDP sai yhden kansanedustajan enemmän kuin perussuomalaiset, mutta niinkin olisi voinut käydä, että demarit olisi hävinnyt vaalit paikkamäärässä. Se oli pieni suuri ero. Se teki ensin Rinteestä pääministerin ja saman vuoden joulukuussa Sanna Marinista pääministerin. Vuonna 2022 Marin on profiloitunut vahvasti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja kansainvälisissä kysymyksissä. Tuorein puoluebarometri kuitenkin kertoo Iltalehden tietojen mukaan, että turvallisuus ja Nato eivät ole SDP:n perinteisessä kannattajakunnassa vaalien tärkeimpiä teemoja. Terveyspalveluiden ongelmat, työllisyys ja tasa-arvo saavat demareita liikkeelle. Marinia on kehuttu johtajuudesta – osin myös aiheesta – mutta se ei välttämättä auta sosialidemokraatteja vaaleissa. Gallupero perussuomalaisiin on niin pieni, että näillä luvuilla perussuomalaiset nousee vaaleissa todennäköisesti SDP:n edelle. Silloin todennäköisen hallitustunnustelijan eli kokoomuksen Petteri Orpon olisi vaikea ohittaa perussuomalaisia, vaikka hän poliitikkona saattaisi arvojensa puolesta lämmetä sinipunalle. Kilpailu vaalien kakkossijasta saattaa ratkaista seuraavan hallituksen toisen pääpuolueen värin.