Humanitaarinen maahanmuutto ei suosiossa

Pääkirjoitus: Kansa karsastaa humanitaarista maahanmuuttoa – edessä on pitkä keskustelu asiasta Juha RistamäkiMeillä on edessämme pitkä ja vakava keskustelu erityisesti humanitaarisesta maahanmuutosta ja kotouttamisesta, kirjoittaa Juha Ristamäki. Syksyllä 2015 Suomeen tuli paljon turvapaikanhakijoita erityisesti Pohjois-Suomen kautta. Syksyllä 2015 Suomeen tuli paljon turvapaikanhakijoita erityisesti Pohjois-Suomen kautta. Iltalehti julkaisi viikonloppuna juttuja Taloustutkimukselta tilatusta kyselystä, jossa kartoitettiin toisaalta suomalaisten kantoja maahanmuutosta, toisaalta mahdollisia rasistisia mielipiteitä. Gallupissa kysyttiin kansalaisilta muun muassa, miten toivottavana he pitävät tietyistä maista kotoisin olevien maahanmuuttajien tuloa Suomeen. LUE MYÖSIL-kysely: Venäläisistä maahanmuuttajista tuli erittäin epätoivottuja Silmiinpistävää kyselyn tuloksissa on, että suomalaiset suhtautuvat hyvin torjuvasti maahanmuuttoon Somaliasta, Irakista, Afganistanista ja Syyriasta. Nämä ovat käytännössä samat maat, joista meille on tullut ja tulee paljon turvapaikanhakijoita, eli niin sanottua humanitaarista maahanmuuttoa. Epätoivottujen tulomaiden listalla ykköseksi oli noussut Venäjä, mutta se johtuu maan hyökkäyksestä Ukrainaan. Kolikon kääntäpuoli on, että maahanmuuttoa Ukrainasta suomalaiset katselevat hyvin myönteisin silmin. Vastaava kysely oli toteutettu Suomen Kuvalehden teettämissä kyselytutkimuksissa vuonna 2015 ja vuodenvaihteessa 2019–2020. Suomalaisten suhtautuminen somalialaisiin, irakilaisiin, afganistanilaisiin ja syyrialaisiin maahanmuuttajiin on muuttunut kielteisemmäksi aiemmista kyselyistä. Kartoitimme myös, mitä mieltä suomalaiset ovat humanitaarisesta maahanmuutosta. Sitä kysyttiin väittämällä ”Humanitaarinen maahanmuutto pitäisi lopettaa kokonaan”. LUE MYÖSIL-kysely: Yli neljännes suomalaisista haluaa lopettaa humanitaarisen maahanmuuton Kaikista vastaajista 64 prosenttia oli eri mieltä tämän väittämän kanssa. 27 prosenttia suomalaisista on kuitenkin täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa, eli käytännössä olisivat lopettamassa humanitaarisen maahanmuuton. Melkoisella varmuudella voi sanoa, että jos olisi kysytty, pitäisikö humanitaarista maahanmuuttoa kiristää, olisi samaa mieltä olleiden joukko ollut selvästi korkeampi kuin 27 prosenttia. Viime viikolla eduskuntaa myöten keskusteltiin maahanmuuttajataustaisten lasten selvästi kantaväestöä huonommasta koulumenestyksestä. Tiedämme, että tietyissä rikoksissa, esimerkiksi seksuaalirikoksissa, maahanmuuttajien osuus on reippaasti yli sen, mikä se pitäisi olla heidän väestöosuuteen nähden. Naapurimaan Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa ollaan sormi suussa pääosin maahanmuuttajataustaisten jengien väkivaltaisuuden edessä – samoja viitteitä on pienessä mittakaavassa jo Suomessakin. Turvapaikanhakijana Suomeen tulleiden työllisyys on ollut noin 40 prosentin luokkaa. Vertailun vuoksi voidaan sanoa, että työperusteisesti maahan tulleiden työllisyys on noin tuplaten isompi. Kun muun muassa nämä asiat yhdistää Iltalehden teettämän kyselyn tuloksiin, jokainen ymmärtää, että meillä on edessämme pitkä ja vakava keskustelu maahanmuutosta, erityisesti humanitaarisesta maahanmuutosta ja kotouttamisesta. Nyt keskustelua poliitisella kentällä käyvät pääosin ääripäät. Perussuomalaiset eivät oikein sulata edes työperäistä maahanmuuttoa, vihervasemmistolaiset haluaisivat pitää maassa myös täällä laittomasti oleskelevat. Keskustelua sekoittavat myös rasistiset mielipiteet ja rasistiksi leimaamiset. Iltalehden kyselyssäkin esille tullutta rasismia ei voi muuksi selittää sillä, että kansasta tuota rasistisiivua isompi osa vastustaa humanitaarista tai tietyistä maista tulevaa maahanmuuttoa. Eikä ketään pidä leimata rasistiksi vaan siksi, että hän haluaa käydä keskustelua maahanmuuton ongelmista. Tanskassa ja Ruotsissa maahanmuuttopolitiikka on jo politiikan valtavirtaa. Molemmissa maissa toteutetaan jo myös tiukentunutta maahanmuuttopolitiikkaa. Meillä myös nykyinen hallitus on tehnyt maahanmuuttopoliittisen ohjelman, joka tähtäsi työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseen. Tämä on hyvä ja sitä pitää jatkaa, mutta seuraavalla hallituskaudella pitää enemmän olla fokuksessa myös humanitaarisen maahanmuuton ongelmat ja niiden ratkaisu.