PS uhkaa kärkeä

Junkkari|Junkkari Perussuomalaisilla on tapana ottaa kova loppukiri – Onko se nousemassa suurimmaksi puolueeksi? Perussuomalaiset on tehnyt nousujohteisen kampanjan kolmissa viimeisissä eduskuntavaaleissa. Miten käy nyt? Riikka Purra (ps), Sanna Marin (sd) ja Petteri Orpo (kok) HS:n luontotentissä Sanomatalon Mediatorilla keskiviikkona. KUVA: MIKA RANTA / HS Marko Junkkari HS KISA eduskuntavaalien ykköspaikasta kiristyy. Se oli keskeisin uutinen torstaina julkistetusta HS-gallupista. Kokoomus, perussuomalaiset ja Sdp ovat nyt kahden prosenttiyksikön sisällä. Kokoomuksen kannatus on laskusuunnassa – se on tullut marraskuun kyselystä alas 2,9 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan perussuomalaisten kannatus on noussut 2,6 prosenttiyksikköä. Lue lisää: Kokoomuksen etumatka hupenee Näin ollen kokoomuksen ero perussuomalaisiin on kutistunut kolmessa kuukaudessa 6,8 prosenttiyksiköstä 1,3 prosenttiyksikköön. Tasaisen vauhdin taulukolla perussuomalaiset nousisi huhtikuun vaaleihin mennessä suurimmaksi puolueeksi kokoomuksen ohi. Moni politiikan spekulantti onkin jo veikkaillut perussuomalaisten olevan eduskuntavaalien ykkönen – onhan puolueella maine nousujohteisten kampanjoiden tekijänä. Katsotaanpa, mihin se maine perustuu. ENNEN huhtikuun 2019 eduskuntavaaleja kyselyissä kärkipaikkaa piti Sdp. Joulukuussa 2018 Sdp:n kannatus oli HS-gallupissa 21,4 prosenttia. Samaisessa kyselyssä perussuomalaisten luku oli 8,6 prosenttia. Vaalien alla perussuomalaisten kannatus lähti kuitenkin reippaaseen nousuun. Vaaleissa se nousi aivan Sdp:n kantaan. Sdp oli suurin, mutta se sai vain 7 666 ääntä enemmän kuin perussuomalaiset. Sdp:n kannatus oli vuoden 2019 vaaleissa 17,7 prosenttia, perussuomalaisten 17,5. Joulukuun 2018 gallupiin verrattuna perussuomalaisten kannatus nousi vaaleissa siis liki yhdeksän prosenttiyksikköä. Myös vuoden 2015 vaalien alla nähtiin perussuomalaisten kannatusnousu. Marras–joulukuussa 2014 tehdyssä HS-gallupissa perussuomalaisten kannatus oli 14,2 prosenttia. Vaaleissa se sai 17,7 prosentin kannatuksen. Gallup-lukuihin verrattuna nousua nähtiin siis 3,5 prosenttiyksikköä. Ja sama nähtiin myös ennen vuoden 2011 vaaleja – siis ennen sitä perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin jytkyksi nimeämää vaalitulosta. Joulukuussa 2010 perussuomalaisten kannatus oli 15,4 prosenttia. Vuoden 2011 vaaleissa se sai 19 prosentin kannatuksen. Nousua oli siis 3,6 prosenttiyksikköä. Toistaako perussuomalaiset saman loppukirin jälleen kerran? SITÄ ei kukaan tietenkään vielä tiedä. Onhan ennakkoäänestyksenkin alkuun vielä kuukausi aikaa. Vaalit eivät kuitenkaan ole veljiä keskenään. Kullakin vaalilla on omat erityispiirteensä. Esimerkiksi vuoden 2019 vaaleissa perussuomalaisten hyvän tuloksen avain oli Oulun vaalipiiri. Oulussa tuli vaalien alla julki useita maahanmuuttajien tekemiä seksuaalirikoksia, mikä siivitti maahanmuuttovastaisten perussuomalaisten menestystä kyseisessä vaalipiirissä. Perussuomalaisten vaalitulos nousi 2019 vaaleissa Oulun vaalipiirissä peräti 4,2 prosenttiyksikköä verrattuna vuoden 2015 vaaleihin. Vuoden 2019 vaalit olivat perussuomalaisten osalta muutenkin poikkeukselliset. Osallistuminen Juha Sipilän (kesk) hallitukseen romahdutti puolueen kannatuksen, ja se alkoi korjaantua vasta sen jälkeen, kun puolueesta loikkasi 2017 sen ministeriryhmä ja perusti oman puolueensa. Perussuomalaiset oli vaalikauden loppuosan oppositiossa ja alkoi nostaa kannatustaan. Tulkitaan vuoden 2019 vaalit siis perussuomalaisten osalta poikkeukseksi. VUOSIEN 2011 ja 2015 vaaleissa perussuomalaiset nosti kannatustaan vaalien alla noin kolmella ja puolella prosenttiyksiköllä. Kuvitellaan sitten, että tuo 3,5 prosenttiyksikköä olisi perussuomalaisten “normaali” loppukiri. Marraskuuhun 2022 verrattuna puolueen kannatus on tuoreimman HS-gallupin mukaan noussut 2,6 prosenttiyksikköä, joten näin ollen se olisi jo ottanut valtaosan kiristään. Toisaalta perussuomalaiset on vain prosenttiyksikön päässä ykköspaikkaa pitävästä kokoomuksesta. Eli “normaali” 3,5 prosenttiyksikön kiri riittäisi viemään sen hyvin lähelle ykköspaikkaa. Mutta kuten sanottua: vaalit eivät ole veljiä keskenään. Eikä ole mitään takuuta, että puolueiden kannatukset kehittyisivät mitenkään samalla tavalla kuin aiemmissa vaaleissa. JOKA tapauksessa yksi toistuva trendi on se, että ykköspaikkaa muutamaa kuukautta ennen vaaleja kyselyissä pitävän puolueen kannatus on yleensä laskenut vaalien lähestyessä. Näin kävi keskustalle vuoden 2015 vaaleissa sekä Sdp:lle 2019 vaaleissa. Keskustan kannatus oli helmikuussa 2015, siis kaksi kuukautta ennen vaaleja vielä 26,2 prosenttia. Vaaleissa se sai 21,1 prosentin ääniosuuden. Vuoden 2019 vaalien alla Sdp:n kannatus laski 3,5 prosenttiyksikköä – kun siis katsoo HS-gallupia joulukuussa 2018 suhteessa huhtikuun 2019 vaalitulokseen. Näin ollen kokoomuksen kannatuksen lasku ei ole yllätys. Niin gallupkärjelle tuppaa usein käymään. Kokoomuksessa ollaan tietysti hyvin huolissaan kiristyvästä tilanteesta ja monen kokoomuslaisen jo varmana pitämän vaalivoiton vaarantumisesta. Ja ykköspaikka voi hyvin mennäkin sivu suun. Pientä lohtua kokoomuslaiset voivat hakea siitä, että vaikka gallupykkösen etumatka on vaalien alla usein kaventunut, silti se on yleensä tullut ykkösenä maaliin. Viimeksi kärkipaikan menetti Sdp vuoden 2007 vaaleissa. Silloin se oli gallupkärjessä vielä joulukuussa 2006, mutta keskusta nousi lopulta vaaleissa suurimmaksi.