JYTKYä pukkaa

Politiikka|Eduskuntavaalit Asiantuntijan laskelma: perussuomalaiset nousemassa suurimmaksi puolueeksi Kokoomus ja Sdp tulisivat kakkosiksi rinta rinnan. Veera Paananen HS 16:24 | Päivitetty 17:25 PERUSSUOMALAISET nousee vaalien suurimmaksi puolueeksi. Näin käy, jos vaalipiireittäin tehdyt kannatusmittaukset ja kokeneen vaalinörtin Jukka Mannisen omat ennustukset käyvät toteen. Manninen on kokoomuksen entinen suunnittelupäällikkö, joka työskentelee nykyään viestintätoimisto Ellun Kanoissa. Manninen on pitkin kevättä julkaissut Twitter-tilillään eri medioiden julkaisemia vaalipiirikohtaisia gallupeja. Gallupeja on tähän mennessä julkaistu kaikista muista vaalipiireistä, paitsi Vaasasta Oulusta ja Lapista. Niiden tuloksista Manninen on tehnyt omat ennusteensa. Kun gallupit ja Mannisen ennusteet yhdistetään, olisi eduskuntavaalien paikkajako seuraavanlainen. Perussuomalaiset 48 (+9) Kokoomus 40 (+2) Sosiaalidemokraatit 40 (0) Keskusta 23 (-8) Vasemmistoliitto 18 (+2) Vihreät 15 (-5) Ruotsalainen kansanpuolue 10 (0) Kristillisdemokraatit 5 (0) Liike Nyt 1 (0) MANNISEN laskelmien perusteella perussuomalaiset kiilaisi siis vaalien suurimmaksi, ja kasvattaisi paikkamääräänsä yhdeksällä. Kokoomus ja Sdp tulisivat kakkosiksi rinta rinnan. Ne saisivat 40 paikkaa kumpikin. Keskusta menettäisi odotetusti paikkojaan ja saisi 23 paikkaa. Mannisen mukaan vaalipiirikohtaisten gallupien tarkastelu osoittaa, että keskusta olisi menettämässä paikkoja ennen kaikkea perussuomalaisille. ”Minua on vaivannut se, että puhutaan, että keskustan lasku nostaisi demareiden paikkamäärää. Vaalipiirikohtaiset mittaukset osoittavat, että hyötyjä olisi perussuomalaiset, ei Sdp.” Tähän mennessä gallupien kärjessä on ollut kokoomus. Vaalipiirejä tarkastelemalla pääsee käsiksi siihen, miten vaalitulokseen vaikuttavat niin vaalimatematiikka kuin paikalliset tilanteet ja ehdokasasettelu. Ensinnäkin paikkamäärät ovat viime vaaleista muuttuneet niin, että Helsingin, Uudenmaan ja Pirkanmaan vaalipiirit saavat nyt kukin yhden edustajapaikan lisää. Kaakkois-Suomen vaalipiiri menettää kaksi paikkaa ja Lapin vaalipiiri yhden paikan. Mannisen mukaan muutokset näkyvät esimerkiksi Sdp:n paikkamäärissä. Kun Kaakkois-Suomi menettää kaksi paikkaa, se tarkoittaa melko varmasti yhden paikan menetystä Sdp:lle. Samoin puolue menettänee paikan Satakunnassa, sillä ääniharava Kristiina Salonen ei ole enää ehdolla. Salonen kahmi viime vaaleissa niin suuren äänipotin, että se auttoi demarit juuri ja juuri kolmeen paikkaan. Vaalipiirien jättiläinen on Uusimaa. Paikallislehti Helsingin Uutisten maanantaina julkaiseman gallupin mukaan kokoomus olisi menossa vaalipiirin voittoon ja saamassa 9 paikkaa. Perussuomalaiset ottaisi kolme paikkaa lisää, ja vihreät menettäisi kaksi paikkaa. Uudellamaalla pienetkin liikahdukset voivat kuitenkin vaikuttaa lopputulokseen, Manninen sanoo. ”Uudellamaalla ääniä annetaan niin paljon että pienetkin muutokset voivat johtaa erilaisiin paikkalukuihin. Tulos ratkeaa loppupeleissä siihen, miten liikkuvat äänestäjät saadaan haaviin.” Manninen muistuttaa, että gallup-tuloksiin liittyy muutenkin useita varaumia. ”Nämä ovat yksittäisiä otoksia, ja osa vaalipiirikohtaisista gallupeista on jo vanhoja. Osassa vaalipiireistä taistelu viimeisistä paikoista on todella tiukkaa, ja myös äänestysaktiivisuus vaikuttaa paljon.” EDUSKUNTA muodostetaan niin, että kansalaiset saavat äänestää vain oman vaalipiirinsä ehdokkaita. Suomessa on käytössä suhteellinen vaalitapa, jonka laskentamenetelmänä sovelletaan niin sanottua d´Hondtin menetelmää. Menetelmän tavoite on yksinkertaistettuna se, että puolueiden saamien paikkojen osuus olisi lähellä puolueen saaman äänimäärän osuutta. Menetelmällä on kuitenkin taipumus suosia suuria puolueita pienten kustannuksella. Laskentatavan takia eri vaalipiireissä eri puolueiden ehdokkailla on varsin erilaiset mahdollisuudet ylittää äänikynnys ja tulla valituksi eduskuntaan.