Talous tarkka vakaa markka sanottiin ennen

Pääkirjoitus: Toivottavasti hallitusneuvottelijat olivat hereillä, kun kansliapäällikkö Majanen kertoi karut luvut tulevaisuudesta Juha RistamäkiSuomen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää 100 prosenttia 13 vuoden kuluttua, jos uusia päätöksiä velkakehityksen taittamiseksi ei tehdä, kirjoittaa Juha Ristamäki. VM:n kansliapäällikkö Juha Majanen Säätytalolla tiistaina. FANNI UUSITALO / VALTIONEUVOSTON KANSLIA Hallitusneuvottelut käynnistyivät tiistaina Säätytalolla Helsingissä aloitusseminaarilla, jossa käytiin läpi ”Suomen tilannekuvaa eri yhteiskunnan osa-alueiden näkökulmasta yhteisen vision muodostamiseksi”. Tilannekuvaa oli hallitusneuvottelijoille luomassa myös valtiovarainministeriön (VM) kansliapäällikkö Juha Majanen. Puoluekentän vasemmalla puolella valtiovarainministeriön virkamiesarvioita talouden tasapainottamisen keinoista pidetään usein liian pitkälle meneviä. Osin tämänkin takia ollaan tilanteessa, jossa riski valtiontalouden haaksirikosta on kasvanut. Nyt ollaan kasaamassa kokoomuksen Petteri Orpon johdolla oikeistohallitusta, jonka pitäisi loihtia alkavan vaalikauden aikana kuuden miljardin euron sopeutustoimet. Tämän pohjan pitäisi periaatteessa pystyä tekemään myös kovia päätöksiä, eli leikkaamaan muun muassa työttömyys- ja sosiaaliturvasta, mutta kestääkö kantti kuinka pitkälle, se nähdään seuraavien viikkojen aikana. Esimerkiksi edellä mainitut leikkaukset tullaan muun muassa oppositiopuolueiden taholta leimaamaan kylmän oikeistohallituksen teoiksi, mutta lähes jokainen ymmärtää, että ne ovat olennaisia ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin valtion menoja pitää pystyä karsimaan. Toiseksi, meillä on noin 375 000 hengen laaja työttömyys, jonka pienentämiseksi, eli töihin saamiseksi, joudutaan käyttämään myös kovia keinoja. Kaikkien työkykyisten pitäisi tehdä töitä. Kansliapäällikkö Majanen kertoi hallitusneuvottelijoille, että ”pitkäaikainen talouskehityksen ja julkisen talouden heikkous asettaa nyt päätöksenteossa riman korkealle”. Majanen ei todellaan maalannut ruusuista kuvaa Suomen talouskasvusta pidemmällä aikavälillä. Lähivuosien jälkeen Suomen talouden ennustetaan kasvavan keskimäärin runsaat 1 % vuosittain. Kasvu on menneisiin vuosikymmeniin verrattuna hidasta. Kasvun edellytyksiä vaimentavat muun muassa väestön ikääntyminen ja työn tuottavuuden pitkäaikaisen vaimean trendin jatkuminen. 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa, suuret ikäluokat ovat nyt keskimäärin noin 75 vuoden iässä. Tämä tarkoittaa isoja paineita terveydenhuollon ja pitkäaikaishoivan menoihin. VM:n kansliapäällikkö Majasen esityksen mukaan velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää 100 prosenttia 13 vuoden kuluttua, jos uusia päätöksiä velkakehityksen taittamiseksi ei tehdä. Silloin Suomi kuuluisi EU:n velkaantuneimpiin maihin ja sillä olisi yli kaksi kertaa enemmän velkaa kuin pohjoismaisilla verokkimailla Ruotsilla ja Tanskalla. Valtiovarainministeriön ehdottama 6+3 miljardin euron julkisen talouden vahvistaminen kahden seuraavan vaalikauden aikana pysäyttäisi Majasen mukaan velkasuhteen kasvun runsaan 70 prosentin tasolle ja ”lähestulkoon poistaisi pitkän aikavälin kestävyysvajeen”. Julkisen talouden vahvistaminen tai sopeuttaminen ei tarkoita tietenkään pelkästään leikkauksia, vaan myös veronkorotuksia ja rakenteellisia uudistuksia. VM on esittänyt muun muassa arvonlisäverotuksen kiristämistä ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamista. Työkaluja riittää, nyt pitäisi vaan uskaltaa tehdä. Majasen yhteenvedon lopetukseen on helppo yhtyä: Julkisen talouden saattaminen kestävälle pohjalle parantaisi kykyämme panostaa menestymisemme kannalta tärkeimpiin asioihin ja antaisi tuleville sukupolville mahdollisuuden tehdä omat valintansa.