perjantai 5. toukokuuta 2023

Todella vaikeeta hyvinvointialueella

Pääkirjoitus: Marinin hallituksen rakentama sote-pommi on Säätytalon neuvottelijoiden sylissä Juha Ristamäki Vaihtoehdot ovat käytännössä, että tuleva hallitus osoittaa sote-palveluihin rutkasti lisää rahaa tai sitten se alkaa purkaa menneellä vaalikaudella päätettyjä tehtäviä ja velvoitteita, kirjoittaa Juha Ristamäki. Juha Ristamäki juha.ristamaki@iltalehti.fi Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta puuttuu mittava määrä rahaa. Mutta kuinka paljon, arviot siitä vaihtelevat. – Ellei lakeja muuteta eli palveluja heikennetä, on hyvinvointialueiden rahoitusvaje nykyiseen tasoon nähden vuonna 2024 vähintään 3,5 miljardia euroa, täräyttää sote-konsultti, entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Epäilemättä löytyy tahoja, jotka pitävät Korhosen arviota vahvasti yläkanttiin menevänä. Hyvinvointialueet itse ovat sanoneet kuluvan vuoden alijäämän olevan noin miljardi euroa, mutta pitää muistaa, että jatkossa tulee ottaa huomioon lisäksi monta uutta kuluerää. Korhosen laskelma on joka tapauksessa tähän mennessä paras arvio siitä, millaisessa suossa uusi hallitus tulee sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamisessa rämpimään. Tämä pommi on Säätytalolla istuvien puolueiden sylissä. Valtiontaloutta pitäisi ensi vaalikaudella sopeuttaa kuudella miljardilla eurolla, käsistä repeävät sote-menot vaikeuttavat entisestään tätä tehtävää. Soteen kuluu tällä hetkellä yli 23 miljardia euroa vuodessa. Ensi vaalikauden loppuun eli vuoteen 2027 tultaessa summa nousee valtiovarainministeriön painelaskelman mukaan jo yli 26 miljardiin euroon. Valtiovarainministeriön julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessa kuvaillaan, miten lähes kolmanneksen valtion budjetista haukkaavan sote-sektorin taakkaa entisestään lisättiin Rinteen ja Marinin hallitusten aikana. Pääministeri Sanna Marinin hallitus on lisännyt sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä ja velvoitteita mittavasti. Näitä lisäyksiä ovat muun muassa perusterveydenhuollon hoitotakuu, iäkkäiden ympärivuorokautista hoitoa koskeva henkilöstömitoitus, kotihoidon kehittäminen, lastensuojelun henkilöstömitoitus, kouluterveydenhuollon kuraattori-/ psykologimitoitus sekä vammaispalvelulaki. Nämä velvoitteet ovat kaikki hyvää tarkoittavia ja tarpeellisiakin, mutta niiden toteuttamisesta puuttuu kaksi asiaa ja sitä kautta kaikki: rahat ja henkilöstö. Hyvinvointialueiden rahoitus on kuilun reunalla monestakin syystä. Otetaan esimerkiksi kalliit kunta-alan palkkaratkaisut ja palkkaharmonisaatio. Sote-asiantuntija Korhonen laskee, että palkkaratkaisuista ja inflaatiosta johtuen hyvinvointialueiden alijäämä esimerkiksi vuonna 2023 on noin 300-500 miljoonaa euroa. Palkkojen yhteensovittamiseen menee Korhosen mukaan vuosina 2023-25 yli 500 miljoonaa euroa vuosittain. Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksen nostaminen maksaa ensi vuodesta lähtien 200-300 miljoonaa euroa vuodessa. Perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristäminen maksaa vuositasolla noin 130 miljoonaa euroa. Korhosen mukaan uusi vammaispalvelulaki lisää hyväksytyssä muodossa hyvinvointialueiden menoja tulevina vuosina miljardilla eurolla. Ja niin edelleen. Valtiovarainministeriö esittää julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessaan keinoja, joilla kustannuspaineita voitaisiin hillitä. Henkilöstömitoitusta tehostetussa palveluasumisessa voitaisiin lieventää, hoitotakuun kiristyksistä luopua, vammaispalvelulain soveltamisalaa ajata, asiakasmaksuja nostaa – tässä vain joitakin keinoja. Vaihtoehdot ovat käytännössä, että tuleva hallitus osoittaa sote-palveluihin rutkasti lisää rahaa tai sitten se alkaa purkaa menneellä vaalikaudella päätettyjä tehtäviä ja velvoitteita. Säätytalolla on pöydällä vain vaikeita vaihtoehtoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!