Ben kansanedustajana vuodesta 1979, silloin minäkin tulin eduskuntaan

POLITIIKKA Mihin hävisivät konkari­poliitikot? Vain viisi kansan­edustajaa, joilla yli 25 vuotta eduskunnassa Kokoomuksen Ben Zyskowiczin lisäksi vain neljällä muulla kansanedustajalla on yli neljännesvuosisadan kokemus eduskunnasta. Ben Zyskowicz uutena kansanedustajana vuonna 1979 ja konkarikansanedustajana 2023. Zyskowicz on ollut kansanedustajana yli 44 vuotta. Seuraavaksi kokeneimmilla kansanedustajilla eduskuntavuosia on 16 vuotta vähemmän. Mika Lehto MUUTAMAN vuosikymmenen mittaiset kansanedustajaurat alkavat olla hupenevaa kansanperinnettä. Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok), 69, on nykyisen eduskunnan erilainen nuori. Zyskowicz on ollut eduskunnassa maaliskuusta 1979 lähtien ja hänellä on takanaan yli 44 vuoden ura kansanedustajana. Zyskowiczin jälkeen kansanedustajien valtiopäiväkokemuksessa tulee pitkä tauko. Eduskunnassa on tavannut olla kohtalainen määrä kokeneita lainsäätäjiä, mutta enää eduskunnasta ei löydy Zyskowiczin lisäksi yhtään kansanedustajaa, jolla olisi edes yli 30 vuoden kokemus Arkadianmäeltä. Konkariedustajaksi pääsee huomattavasti lyhyemmällä kokemuksella kuin muinoin. Zyskowiczin jälkeen seuraavaksi kokeneimmat kansanedustajat ovat ne neljä, joilla on takanaan eduskuntauraa 28 vuotta ja risat. VETERAANIEDUSTAJIEN hupenemista ei ole voinut olla huomaamatta. – Kevään vaaleissa jäi pois useampi konkariedustaja. Itselle tulee heti mieleen Erkki Tuomioja (sd) ja Jukka Gustafsson (sd) ja Toimi Kankaanniemi (ps). Tämä on ymmärrettävää, jos on 30–40 vuotta eduskuntatyötä takanaan, silloin ollaan aika lailla eläkeiässä. – Niin minäkin olen, mutta en malttanut vielä olla asettumasta ehdolle, Zyskowicz kertoi. ” Zyskowiczista tulee tällä vaalikaudella Suomen kaikkien aikojen pitkäaikaisin kansanedustaja. Zyskowicz ei osaa sanoa, että lähtevätkö poliitikot nuorempina ja vähemmillä virkavuosilla hanakammin muihin töihin kuin ennen. Tilastoja ja tutkimuksia asiasta ei ole. – Kun aloittelin kansanedustajana, silloin oli voimassa kulttuuri, että ministereitä ja kokeneimpia kansanedustajia nimitettiin virkoihin ja tehtäviin, joihin poliitikkoja ei enää nimitetä. Tarkoitan maaherran tehtäviä, Kelan ja Yleisradion johtajat, Suomen Pankin johtajat, valtion virastojen pääjohtajat, valtionyhtiöiden johtotehtävät, Zyskowicz luetteli. – En ole ihan varma, että lähdetäänkö eduskunnasta aikaisemmin lyhyemmän uran jälkeen, Zyskowicz jatkoi. SE LIENEE suhteellisen varmaa, että Zyskowiczista tulee tällä vaalikaudella Suomen kaikkien aikojen pitkäaikaisin kansanedustaja. Viime vaalikaudella kuollut Ilkka Kanerva (kok) ehti olla kansanedustajana noin 46 ja puoli vuotta, Zyskowicz ohittaa Kanervan edustajapäivissä runsaan kahden vuoden kuluttua. – Olisin suonut Kanervan kansanedustajapäivien jatkuvan. Sen olen tiennyt, että minulle kertyy enemmän edustajavuosia kuin Kanervalle, jos tämän vaalikauden pysyn elossa ja terveenä. En ole näitä laskenut, Zyskowicz totesi. Zyskowiczin lukemia ei tulla lähivuosikymmeninä ylittämään, eikä edes yli 30 edustajavuoden kerhoon ole tunkua. KEITÄ muita konkarikansanedustajaksi luokiteltavia eduskunnasta vielä löytyy? Zyskowiczin jälkeen seuraavaksi kokeneimmilla kansanedustajilla on eduskuntakokemusta 28 vuotta ja vajaat puoli vuotta päälle. Kansanedustajat Tarja Filatov (sd), Pia Viitanen (sd) ja Päivi Räsänen ovat istuneet eduskunnassa yhtäjakoisesti keväästä 1995 lähtien, ja myös Johannes Koskisella (sd) on yli 28 vuoden kokemus kansanedustajana. Koskinen on vuoden 1991 saapumiserää, ja hän oli yhden kauden Lontoossa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n johtajana. Eduskunnan konkareiden ykkösketju Ben Zyskowiczin jälkeen. Tarja Filatov, Pia Viitanen, Päivi Räsänen ja Johannes Koskinen ovat edustajakokemuksessa 16 vuotta ja neljä vaalikautta Zyskowicia jäljessä. KONKARIKANSANEDUSTAJIEN listalle sijoille 6–9 pääsee runsaan 24 vuoden valtiopäiväkokemuksella. Vajaan neljännesvuosisadan kokemus on neljällä kansanedustajalla. Tähän ryhmään kuuluvat keväällä 1999 kansanedustajien uransa aloittaneet Mika Lintilä (kesk) ja Sari Sarkomaa (kok). Yhtä pitkä valtiopäiväkokemus on myös Pekka Haavistolla (vihr). Haavisto oli kansanedustajana 1987–1995 ja hän palasi eduskuntaan kevään 2007 vaaleissa. Kansanedustaja Eva Biaudét (r) jää muutaman kuukauden jälkeen eduskuntapäivissä Lintilästä, Sarkomaasta ja Haavistosta. Biaudét aloitti kansanedustajana keväällä 1991, hän istui kansanedustajana vuoden 2006 loppuun asti ja palasi eduskuntaan keväällä 2015. Eduskunnan konkareiden kakkosketju. Pekka Haavisto, Eva Biaudét, Mika Lintilä ja Sari Sarkomaa. He ovat edustajavuosissa 20 vuotta Zyskowiczia jäljessä, Biaudét muutaman kuukauden enemmän. SEURAAVAKSI kokeneimmilla kansanedustajilla on takanaan reilun 20 vuoden ja viiden vaalikauden aiempi kokemus eduskunnasta. Jaetulla kymmenellä sijalla konkarikansanedustajalistalla ovat kevään 2003 saapumiserässä valtakirjansa saaneet Antti Kaikkonen (kesk), Arto Satonen (kok) ja Paula Risikko (kok) sekä myös Kimmo Kiljunen (sd), joka oli eduskunnassa 1995–2011 ja uudelleen vuodesta 2019 lähtien. Eduskunnan konkareiden kolmosketju. Antti Kaikkonen, Paula Risikko, Arto Satonen ja Kimmo Kiljunen ovat olleet eduskunnassa 24 vuotta vähemmän kuin Ben Zyskowicz. KONKAREIDEN listalla ei ole yhtään vasemmistoliiton eikä perussuomalaisten kansanedustajaa. Perussuomalaisissa on neljä kansanedustajaa, jotka ovat istuneet eduskunnassa yhtäjakoisesti jytkystä 2011 lähtien: Juho Eerola, Ritva Elomaa, Arja Juvonen ja Ville Vähämäki, joilla on siis reilun 12 vuoden edustajakokemus. Vasemmistoliiton kaksi kokeneinta valtiopäiväedustajaa ovat niin ikään keväällä 2011 eduskuntaan nousseet Anna Kontula ja Aino-Kaisa Pekonen. Nykyisillä kansanedustajilla on keskimäärin noin seitsemän vuoden kokemus, ja 56 kansanedustajaa istuu eduskunnassa ensimmäistä vuottaan.