Ari-Pekka Koivisto puhui samasta aiheesta eilen Kankaanpäässä

Sisäministeri Mari Rantanen (ps) on esittänyt tehostettuja ruumiintarkastuksia keinoksi vähentää nuorisorikollisuutta. Olli Waris SISÄMINISTERIÖ käynnistää poliisin rikostiedustelua koskevan lainsäädännön valmistelun. Tavoite on varmistaa, että poliisilla on riittävät toimivaltuudet torjua sisäisen turvallisuuden muuttuvia uhkia. – Suomessa ei ole nykyisin omaa rikostiedustelulakia. Hallitus valmistelee ja ottaa käyttöön uuden rikostiedustelusääntelyn, joka mahdollistaa nykyistä tehokkaamman puuttumisen muun muassa jengi- ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, sisäministeri Mari Rantanen (ps) kommentoi tiedotteessa. Oikeusministeriö valmistelee erillistä jengeihin liittyvää toimenpideohjelmaa. Pohdinnassa on muun muassa ampuma-aseen hallussapitoon liittyvän lainsäädännön kiristäminen sekä ruumiintarkastusten mahdollistaminen tietyn aikavälin aikana alueilla, joilla on ollut paljon ryöstöjä. Suomessa on tällä hetkellä arviolta kymmenen katujengiä, joissa on yhteensä noin 100–150 henkilöä. SISÄMINISTERIÖN mukaan rikostiedustelun keinoilla poliisi hankkii, käsittelee ja analysoi tietoa sisäistä turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta, joka voisi muodostua vakavaksi rikollisuudeksi. Hankkeessa arvioidaan poliisin salaisten tiedonhankintakeinojen riittävyys ja toimivuus. – Mitä tietoja poliisi saa käyttää ja mitä tietoja poliisi voi muualta saada torjuakseen vakavaa rikollisuutta, ministeriölähde tiivistää. Tiedonsaannin esteet voivat liittyä esimerkiksi henkilön terveystietoihin: poliisi ei saa välttämättä tietoa esimerkiksi siitä, onko kohdehenkilö sairaalahoidossa. Epäselvyyttä voi olla esimerkiksi siitä, saako somekanavien keskustelua seurata. SISÄMINISTERIÖ asettaa myös lakihankkeen, jossa valmistellaan biometristen tietojen käsittelyä koskevien säännösten muuttamista. Biometrisella tunnistamisella tarkoitetaan esimerkiksi sormenjälkitunnistusta ja kasvokuvien automaattista vertailua. Voimassa olevan lain mukaan poliisin rekisterissä olevia passien ja henkilökorttien biometrisiä tietoja voi käyttää muuhun kuin alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen vain hyvin rajatuissa tilanteissa, kuten rikoksen uhrin tunnistamiseksi. Passirekisteritietoja ei voi käyttää ministeriölähteen mukaan tällä hetkellä hyväksi edes henkirikostutkinnan yhteydessä.