Talvisodan alkamispäivä

Joka vuosi talvisodan alkamispäivänä käydään laskemassa seppele Niinisalossa talvisotaan lähdön muistomerkillä ja varuskunta on mukana järjestelyissä! Itse tällä kerralla en päässyt paikalle, kun samaan aikaan oli Porin Diakonialaitoksen Martintalossa Satakunnan Sotaveteraanipiirin lopettamiskokous!

Jari turvallisuustilanteestamme

Kansanedustaja Jari Koskela Kolumni Satakunnan Kansassa Turvallisuuspolitiikkaa pitää toteuttaa kokonaisvaltaisesti Perinteinen turvallisuuspolitiikka on viimeisen parin vuoden aikana noussut poliittisen keskustelun keskiöön. Se sääntöperusteinen maailmanjärjestys, jota olemme pitäneet itsestäänselvyytenä, on horjumassa. Samalla Venäjä käyttää törkeästi Suomen maahanmuuttokäytäntöjen heikkouksia hyväkseen. Suomi on sulkenut itäisiä raja-asemiaan ja tätä kirjoittaessa vain Raja-Joosepin rajanylityspaikka on avoinna. Viime viikolla apulaisoikeuskansleri keskeytti hallituksen ensimmäisen yrityksen sulkea itäraja. Tämä on herättänyt luonnollisesti paljon ärtymystä. Onhan se eriskummallista, että itärajan sulkemisesta on laaja yhteisymmärrys hallituksessa ja myös oppositiossa ja siitä huolimatta yksi virkamies voi estää kansallisen turvallisuuden kannalta välttämättömät toimet. Onneksi tarvittavia ratkaisuja on löytynyt ja lisää toimiakin on tulossa. Turvallisuustilanteen järkkyminen näkyy muuallakin kuin itärajalla. Suomenlahdella on merenalaisia kaapeleita katkottu ja vastaavaa kiusaa tehdään varmasti jatkossakin. Venäjän hallussa oleva Suursaari sijaitsee vain 40 kilometrin päästä Suomen rannikolta. Suomenlahden satamien tilanne on haastava. Venäjä kykenee aiheuttamaan meriliikenteelle kiusaa myös Kaliningradin tukikohdasta käsin. Suomi on viennin ja tuonnin osalta täysin merikuljetusten varassa. Tämä pakottaa kehittämään meriyhteyksiämme. Suomenlahden satamat ovat sijaintinsa vuoksi helpoiten häirittävissä. Turun sataman meriliikenne puolestaan kulkee valitettavan läheltä venäläisomistuksessa olevia saaria. Siksipä tarvitsemme nyt lisää panostuksia läntisen Suomen meriyhteyksiin. Rauman ja Porin satamien merkityksen pitää kasvaa. Emme tietysti saa unohtaa Itä-Suomen kehittämistä. Itä-Suomen asuttaminen ja elinvoima on turvallisuuspoliittisestikin tärkeää. Tässä ei pidä nähdä kilpailuasetelmaa lännen ja idän välillä. Satamien entistä laajempi käyttöönotto ja poikittaisyhteyksien kehittäminen auttaa koko maata. Satakunta pysyy jatkossa entistä enemmän turvallisuuspoliittisesti keskeisenä maakuntana. Naton läsnäolo Porin Prikaatin alueilla tulee lisääntymään ja maakunnan raideliikennettä pystyttäneen kehittämään sotilaallisen liikkuvuuden nimissä. Liikennepanostuksia ei pidä nähdä vain turvallisuus- ja huoltovarmuuskysymyksinä, vaan myös elinkeinopolitiikan mahdollisuuksia parantavina investointina. Vielä pari sanaa alkuvuoden presidentinvaaleista. Pitää varautua siihen, että informaatiovaikuttaminen tulee lisääntymään. Onneksi kaikki viralliset ehdokkaamme ovat sitoutuneet pääsääntöisesti samoihin turvallisuuspoliittisiin lähtökohtiin.

Itäraja suljettiin

marraskuu 28, Koko Suomen itäraja sulje­taan – sisä­mi­nis­teri Mari Rantanen: ”Päätök­sellä suojel­laan Suomen kansal­lista turval­li­suutta Venäjän hybri­dio­pe­raa­tiolta” Politiikka Valtioneuvosto tiedottaa koko itärajan sulkemisesta. Valtioneuvosto on päättänyt sulkea Raja-Joosepin rajanylityspaikan keskiviikon ja torstain välisenä yönä eli 30.11.2023 alkaen. Päätöksen myötä kaikki rajanylityspaikat Suomen ja Venäjän välisellä maarajalla ovat suljettuja 13.12. saakka. Kansainvälistä suojelua ei voi hakea Suomen ja Venäjän välisen maarajan rajanylityspaikoilla. Asiasta päätettiin 28.11. ylimääräisessä valtioneuvoston istunnossa. – Venäjä mahdollistaa tällä hetkellä ihmisten välineellistämisen ja ohjaa heitä Suomen rajalle karuihin talvisiin olosuhteisiin. Suomi toimii päättäväisesti ilmiön lopettamiseksi, kommentoi pääministeri Petteri Orpo valtioneuvoston tiedotteessa. -Koko itärajan sulkeminen on tässä tilanteessa välttämätöntä. Päätöksellä suojellaan Suomen kansallista turvallisuutta Venäjän hybridioperaatiolta, sanoo sisäministeri Mari Rantanen. Maahantulo Suomen itärajalla on jatkunut aiemmista rajoituksista huolimatta. Hallituksen ja viranomaisten arvion mukaan välineellistetty maahantulo ja uhka sen laajenemisesta aiheuttavat vakavan uhan kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle. Suomeen on elokuun alusta lähtien saapunut lähes tuhat kolmannen maan kansalaista ilman viisumia itärajan rajanylityspaikkojen kautta. Suurin osa henkilöistä on hakenut turvapaikkaa Suomesta. Nyt käsillä olevassa tilanteessa valtioneuvosto katsoo, että kyseessä ovat perustuslakivaliokunnan lausunnossa mainitut erittäin poikkeukselliset olosuhteet, joissa itärajan lyhytaikainen täyssulku on välttämätöntä ja oikeasuhtaista ilmiön pysäyttämiseksi ja ilmiöstä kansalliselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle aiheutuvien vakavien seurausten rajoittamiseksi. Kansainvälistä suojelua ei voi enää hakea itärajalla Kansainvälistä suojelua ei voi 30.11.2023 alkaen enää hakea Suomen ja Venäjän välisen maarajan rajanylityspaikoilta. Suomen ulkorajoilla kansainvälistä suojelua on mahdollista hakea vain avoinna olevilla lentoliikenteen ja vesiliikenteen rajanylityspaikoilla. Myös Suomen kansalaisen on käytettävä avoinna olevia lento- ja vesiliikenteen rajanylityspaikkoja. Päätös perustuu rajavartiolakiin Rajavartiolain 16 pykälän mukaan valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos sulkeminen on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi. Lisäksi valtioneuvosto voi keskittää kansainvälisen suojelun hakemisen yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan. Hallitus ja viranomaiset seuraavat itärajan tilanteen kehittymistä tarkasti. Suomi pitää huolta omasta rajaturvallisuudestaan, yleisestä järjestyksestä ja kansallisesta turvallisuudesta. SUOMEN UUTISET

Aluevaltuusto otti päätösvallan

Satakunta| Aluevaltuusto ”Tässä salissa ei päätetä jokaisen sairaanhoitajan tuolin väristä” Aluevaltuusto kokoontui päättämään käytännössä vain yhdestä asiasta. Aluevaltuuston kokous oli yhtä valtuutettua lukuun ottamatta täysilukuinen. Ville Hammarberg 12:50 Pori SATAKUNNAN aluevaltuusto päätti odotetusti vahvistaa valtaansa ja hyväksyi merkittävän lisäyksen hyvinvointialueen hallintosääntöön yksimielisesti. Lisäyksessä todetaan että aluevaltuusto ”päättää palveluverkosta ja siihen tehtävistä muutoksista”.

Tuomiosunnuntaina

Tuomiosunnuntaina Lähestyvän kirkkovuoden päätöksen Tuomiosunnuntain tunnoissa muistuu lähtemättömästi mieleen vanhan Siionin virsien 28-säkeistöinen virsi: On tuomio täys´, mun saatanan orjan jo Jumala löys´. Mutta vastauksen tähän ongelmatilanteeseen löydän siitä, mitä vastasin haastattelussa, kun hiljan multa kysyttiin: Miten kiteyttäisit teologiasi? Sen löydän parhaiten Siionin virsien nöyristä teksteistä: "Näin olkoo tästä lähin Jumaluusoppini: Myös viimeinen ja vähin saa olla omasi". Ja: "Nöyryyden harva kalliiksi arvaa, vaikka on kalliimpi kuin koko maailma. Sua sydän janoo, sinulta anoo: Oi Jeesus, köyhälle suo rauhaa, lepoa". Edelleen Vilhelmi Mamivaaran virren sanoin: "Sinua kohti, Herra, heikkona hapuilen. Luo katse sydämeeni, sulata routa sen. Ja armon saatuani täydelleen rauhoitun". Puolestaan Antti Achreniuksen virressä: "On laupeus sanomaton. Hän, Jeesus, kun hoitanut on niin meitä kuin muitakin uskoviaan ja auttanut vaivoissa maan. On toivolla luvattu maa: kun kestämme tiellä, niin iäti siellä me kiitämme Vapahtajaa". Ja vielä Anders Odheliksen (nimi suomeksi vähäinen) virsi aina lohduttaa ja antaa uutta toivoa: Vaivaisten turva ainoa, sä kutsut syntisiä ja luokses pyydät kaikkia työn alla nääntyviä. Sä särjettyjä virvoitat ja raskautettuja, leposi heille lahjoitat ja autat vaivattuja". Olemme kyllä tuomion ansainneita, MUTTA: "Sun etees, pyhin Herra, saan näin saastaisena tulla ja, jos sun vastaanotan vaan, on aarre suuri mulla". (Odheliuksen virren lopusta)

Jussi Halla-ahon esittely Suomen Kuvalehdessä

PRESIDENTINVAALIT 2024 23.11.2023 Uudenvuoden­puhe on presidentin tärkein tehtävä, sanoo Jussi Halla-aho Millainen arvojohtaja olisit presidenttinä, Jussi Halla-aho? TEKSTI ILKKA HEMMILÄKUVAT MARJO TYNKKYNEN Valkokankaalle on heijastettu kirjojen kansia. Täällä Pohjantähden alla, Macchiavellin Ruhtinas, urheilulääkäri Aki Hintsan elämäkerta, muiden muassa. Kahdeksan presidenttiehdokasta istuu lavalla Helsingin kirjamessuilla lokakuun lopulla. Kukin ehdokas esittelee itselleen tärkeän kirjan vallasta ja vallankäytöstä. Jussi Halla-ahon (ps) valinta on George Orwellin Vuonna 1984. Hän analysoi, miten siinä kuvattu totalitaristinen hallinto turvaa asemansa muuttamalla kieltä ja historiaa. ”Sananvapaus, vapaus todeta itsestäänselvyydet, vaikka ne loukkaisivat jotakuta, on se kaikkein tärkein check and balance totalitaarisia, fasistisia tendenssejä vastaan”, Halla-aho sanoo. Paneelin toinen kysymys: mikä kirja on muuttanut ajatteluanne tai avannut ymmärrystänne jossain kysymyksessä? Kankaalle heijastetaan uudet kannet. Historiateos Verkottunut ihmiskunta, Ilkka Remeksen jännäri Jäätyvä helvetti – ja uudelleen Orwellin 1984. ”Kaikkien ajan säästämiseksi valitsin kummassakin kategoriassa saman kirjan”, Halla-aho aloittaa. Hän sanoo tiettyjen pessimististen kirjailijoiden varoittaneen vallankäyttöön liittyvistä riskeistä. Ne toistuvat aikakaudesta toiseen, vaikka ne käärittäisiin erilaisiin aatteisiin. Kun Halla-ahon lapset ovat kasvaneet aikuisiksi, hän on yleensä ”tyrkyttänyt” heille muutamia klassikoita: Orwellin Vuonna 1984 ja Eläinten vallankumous, William Goldingin Kärpästen herra. ”Olen sanonut heille, että jos mitään muuta ette luette elämässänne, niin lukekaa ainakin nämä.” Jussi Halla-aho nousi politiikkaan internetistä. Slaavilaisten kielten tutkija ja yliopisto-opettaja alkoi kirjoittaa monikulttuurisuutta vastustavia tekstejä 2000-luvun alussa perustamilleen kotisivuille ja siellä myöhemmin Scripta-blogiinsa. Hän irvaili suvaitsevaiselle maahanmuuttopolitiikalle, halveksi sitä edustavia poliitikkoja ja piti esillä maahanmuuttajien tekemiä rikoksia. Vuonna 2006 Halla-aho kirjoitti: ”Koska näin ollen yhä useampi nainen tulee joka tapauksessa raiskatuksi, toivon hartaasti, että uhrinsa sattumanvaraisesti valitsevien saalistajien kynsiin jäisivät oikeat naisihmiset. Vihervasemmistolaiset maailmanparantajat ja heidän äänestäjänsä. Mieluummin he kuin joku muu. Heihin ei tehoa mikään muu kuin se, että monikulttuuri osuu omaan nilkkaan.” Hän mainitsi muun muassa nykyisin eduskunnan toisena varapuhemiehenä rinnallaan toimivan Tarja Filatovin (sd), mutta on sittemmin poistanut tekstistä hänen nimensä. Kirjoitukset olivat polttoainetta maahanmuuttoa vastustavalle liikehdinnälle. Vuonna 2008 Helsingin Sanomat valitsi Halla-ahon 30 suomalaisen toisinajattelijan joukkoon, muun muassa Pentti Linkolan, Johan Bäckmanin ja Scriptassa haukutun Rosa Meriläisen (vihr) rinnalle. Nettisuosion turvin Halla-aho yritti eduskuntaan sitoutumattomana ehdokkaana vuoden 2007 vaaleissa. Hän oli jo tuolloin perussuomalaisten listan suosikki Helsingissä, mutta runsaat 2 200 ääntä eivät riittäneet valintaan. Ennen seuraavaa yritystä Halla-aho liittyi puolueeseen. Hän oli yksi tunnetuimmista jytkyvaaleissa 2011 valituista perussuomalaisista. Puolue sai 39 paikkaa aiemman viiden sijaan. Scripta nosti Halla-ahon valtakunnalliseen julkisuuteen, mutta on hetkittäin myös hidastanut hänen etenemistään politiikassa. Halla-ahoa ei nähty eurovaaleissa 2009, joiden alla apulaisvaltakunnansyyttäjä nosti häntä vastaan syytteen uskonrauhan rikkomisesta ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Syyte kulki oikeusasteiden läpi ja päättyi korkeimman oikeuden tuomioon kesällä 2012. Kansanedustajaksi noussut Halla-aho erosi perussuomalaisille tärkeän hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Vanhoja kirjoituksiaan hän ei ole pahoitellut, eikä hän ole niistä irtisanoutunut. Politiikan tutkija Markku Jokisipilän kirjassa Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla (Otava, 2021) Halla-aho toteaa, että teksteissä on monenlaista materiaalia. ”Siellä on asioita, joista en ajattele samalla tavalla enää tai ehkä en ajatellut silloinkaan, kunhan sanoin jotain läpällä.” Hän myös sanoi kirjoittaneensa ”tavallisena kansalaisena”, eri ajassa ja eri roolissa. Samaan vetosi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps), kun hänen kirjoituksistaan Scriptan kommenttipalstalla keskusteltiin viime kesänä. Jussi Halla-aho ei omien sanojensa mukaan ehdi harrastaa. Intohimoisena pyöräilijänä hän polkee töihin kotoa Eirasta Eduskuntatalolle. Kohut ovat lopulta olleet Halla-ahon poliitikon uralla korkeintaan hidasteita. Hänet on äänestetty kolmesti eduskuntaan, välissä europarlamentaarikoksi ja puolueensa puheenjohtajaksi. Halla-aho on yhtä kaikki pysynyt jakavana persoonana. Hänen nousunsa puolueen johtoon repi perussuomalaisten eduskuntaryhmän kahtia kesällä 2017. Siniseksi tulevaisuudeksi irtaantunut joukko jatkoi Juha Sipilän (kesk) hallituksessa, Halla-ahon johtama perussuomalaiset putosi oppositioon. Valtiovarainministerinä toiminut Petteri Orpo (kok) totesi, ettei kokoomus hyväksy vihapuhetta, vaati sitoutumista ihmisoikeuksiin ja kritisoi Halla-ahon tyyliä arvostella maahanmuuttopolitiikkaa. ”Uudet tehtävät eivät pyyhi pois sitä, mitä aiemmin on sanonut tai kirjoittanut”, Orpo sanoi. Hajoaminen oli lopulta perussuomalaisten onni. Puolue sai oppositiosta käsin nostettua hallitusvastuussa huvennutta kannatustaan ennen seuraavia vaaleja. Halla-aho oli koko maan ääniharava ja teki Helsingin vaalipiirin ennätyksen. Näyttävästä voitosta huolimatta Halla-aho ilmoitti luopuvansa puolueen johdosta kesällä 2021. Ratkaisun kaikista taustoista hän lupasi kertoa vasta kymmenen vuotta tapahtuneen jälkeen. Julkisuudessa puheenjohtajavaihdoksen nähtiin pohjustavan puolueen hallitustietä. Politiikan tutkija Johanna Vuorelma sanoi, että vaihdoksessa merkittävintä oli se, ettei uudella puheenjohtajalla ole samanlaista menneisyyden painolastia kuin Halla-aholla kirjoitteluidensa ja tuomionsa takia. Halla-aho pudottautui taka-alalle päivänpolitiikasta. Kun vuosi päättyi, hän ei toiminut missään eduskunnan valiokunnassa edes rivijäsenenä. Eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa johtanut Mika Niikko (ps) tviittasi helmikuussa 2022, että Emmanuel Macronin tai ”jonkun muun” pitäisi sanoa, että ”Ukraina ei liity Natoon”. Nousi kohu. Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi, että linjaus sulkisi liittokunnan oven miltä tahansa toiseltakin maalta, myös Suomelta. Niikko ilmoitti erostaan vielä samana päivänä. Halla-aho nousi valiokunnan johtoon 16. helmikuuta. Seuraavalla viikolla Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Venäjää pitkään kritisoinut Halla-aho toivotti eduskunnan täysistunnossa ukrainaksi ”voimaa Ukrainan kansalle tänä kauheana päivänä”. Häntä pyydettiin kommentoimaan sotaa television ajankohtaisohjelmiin. Hänen johtamansa valiokunta oli eduskunnan keskeisin Suomen Nato-hakemuksen käsittelyssä. Kun uusi hallitus syntyi viime kesänä, Halla-ahosta ei tullut ministeriä vaan eduskunnan puhemies. Samaa tointa hoiti Sauli Niinistö viimeisen eduskuntakautensa ennen presidenttiyttä. Poliittisen historian yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta näkee, että puhemieheen liitetään samanlaisia piirteitä, joita pidetään toivottavana myös presidentille. Hänen odotetaan irtaantuvan puoluetaustastaan ja asettuvan päivänpoliittisen kiistojen yläpuolelle. ”Halla-aho otti etäisyyttä päivänpolitiikan kiivaimpaan arkeen osittain jo sen jälkeen, kun hän jäi pois puolueen puheenjohtajan paikalta”, Karimäki sanoo. Osittain. Vielä kesällä Halla-aho kirjoitti Twitterissä (nykyisin X), että ”joillakin tahoilla on kihisevän paha mieli”, koska hän ei puhemiehenä kutsunut eduskuntaa koolle kesken kesätauon. Uudenvuodenpuheen pitäminen on presidentin tärkein tehtävä. Näin Halla-aho kirjoitti blogissaan vuoden 2012 presidentinvaalien alla. Ilmeisesti ajatus ei ollut ”läppä”, sillä Halla-aho toisti samaa viestiä elokuussa puoluekokouksessa, jossa perussuomalaiset asetti hänet presidenttiehdokkaakseen: ”Pohtiessaan ehdokasvalintaa kansalaisen on syytä miettiä, mistä hän haluaa kuulla presidentin puhuvan esimerkiksi uudenvuodenpuheessaan.” Samasta teemasta, arvojohtajuudesta, on aikomus puhua Halla-ahon kanssa haastattelussa. Puhemies yllättää tulemalla haastatteluun vartin etuajassa, vaikka tapaamista oli vaikea sovittaa kalenteriin. Halla-aho kuvailee presidenttiä ylimmäksi kansalaiskeskustelijaksi, jolla on oikeus ja velvollisuus nostaa julkiseen keskusteluun tärkeitä kysymyksiä. ”En usko, että ihmiset ovat presidentinvaaleissa valitsemassa ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajaa, vaan kyllä he nimenomaan valitsevat sitä ylintä kansalaiskeskustelijaa”, hän sanoo. Itse hän uskoisi presidenttinä pitävänsä esillä lapsiin ja nuoriin liittyviä teemoja. Myös sisäiseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset sopisivat presidentin suuhun. Vaan missä menevät presidentille sopivien puheenaiheiden rajat? Kukaan Suomen Kuvalehden tähän asti haastattelemista presidenttiehdokkaista ei ole löytänyt moitittavaa presidentti Niinistöstä arvojohtajana. Halla-aho löytää. ”Mielestäni presidentti Niinistö on joissakin tapauksissa asettunut liian selkeästi jonkun osapuolen kannalle sisä- ja puoluepoliittisissa kiistoissa. Viittaan esimerkiksi perussuomalaisten hajoamiseen vuonna 2017.” Halla-ahon ohella puolueen johtoon valittiin Teuvo Hakkarainen, joka niin ikään oli tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Niinistö reagoi sanomalla, nimiä mainitsematta, ettei ole nähnyt ”ihmisarvoon kohdistuvasta loukkauksesta” tuomittujen osoittaneen ”tehokasta katumista”. Presidentin ei Halla-ahon mielestä tule myöskään lähteä mukaan eri intressiryhmien välisiin keskusteluihin esimerkiksi työmarkkinoista. ”Kun presidentti poistuu omien valtaoikeuksiensa alueelta, niin mielestäni hänellä on oikeus esittää näkemyksiä, mutta hänen näkemystensä ei tule nauttia immuniteettia.” Oma asiansa on ulkopolitiikka. Sitä presidentti kommentoi auktoriteettiasemasta käsin. ”Perustuslain mukaan hän johtaa ulkopolitiikkaa, ja mielestäni tähän on syytä suhtautua vakavasti.” JUSSI HALLA-AHO • SYNTYNYT TAMPEREELLA 1971, ASUU HELSINGISSÄ. FILOSOFIAN TOHTORI HELSINGIN YLIOPISTOSTA. VÄITÖSKIRJA KÄSITTELI MUINAISKIRKKOSLAAVIN KEHITYSTÄ. NAIMISISSA HILLA HALLA-AHON KANSSA. VIISI LASTA, JOISTA NELJÄ HILLA HALLA-AHON KANSSA. • KANSANEDUSTAJANA 2011–2014 JA UUDELLEEN VUODESTA 2019 ALKAEN. EUROPARLAMENTAARIKKO 2014–2019. EDUSKUNNAN PUHEMIES KESÄKUUSTA ALKAEN. PERUSSUOMALAISTEN HISTORIAN KOLMAS PUHEENJOHTAJA 2017–2021. • NOUSI JULKISUUTEEN SCRIPTA-BLOGILLAAN, JOSSA KIRJOITUKSIA 2003–2019. ”En tiedä onko tämä varsinainen tarina, mutta tutustuin YUPiin, joka on yksi Suomen musiikkihistorian aliarvostetuimpia ja ehkä vähän jonnekin katveeseen jääneitä yhtyeitä, 90-luvulla opiskeluaikanani.” Halla-aho istui pyhäinpäivänä posket punoittaen Tampereen Nokia-areenalla Elämäni biisi -ohjelman suorassa lähetyksessä. Mukana olivat myös presidenttiehdokkaat Alexander Stubb (kok), Pekka Haavisto (vihr), Olli Rehn (kesk) ja Mika Aaltola (sit). Kun muut kertoivat valitsemiinsa kappaleisiin liittyviä henkilökohtaisia tarinoita, mainitsivat perheenjäseniään ja katsomossa kyynelehtiviä puolisoitaan, Halla-aho pysytteli analyyttisellä linjalla. ”Suomen kielessä sanat taito ja taide juontuvat samasta juuresta…” ”Itseäni viehättää YUPin musiikissa ja tässä kappaleessa erityisesti sen monisäikeisyys ja monikerroksisuus…” ”Sanoituksissa on myös tällaista kerrostuneisuutta, siinä on ensin tällainen puhtaasti foneettinen pintakerros…” Hän kuitenkin jammaili hillitysti biisien mukana. Kehui esityksiä. Viestinnän professori Pekka Isotalus arvioi kahden päivän kuluttua Helsingin Sanomissa, että Halla-ahosta nähtiin hieman uusia piirteitä, kun ”hän hymyili ja hykerteli”. ”Halla-aholta löytyi pilkettä silmäkulmasta, jota harvoin nähdään julkisuudessa. Hän myös liikkui enemmän kuin koskaan aiemmin”, kehonkielikonsultti Sami Sallinen analysoi Ilta-Sanomissa. Pilke silmäkulmassa ei ole nostanut Halla-ahon asemia uusimmissa presidenttikyselyissä. Kun Maaseudun Tulevaisuus kysyi marraskuussa, keitä ehdokkaita suomalaiset eivät voisi missään tilanteessa äänestää presidentiksi, joka toinen vastaaja mainitsi Halla-ahon. Kärkiehdokkaista hän keräsi eniten ”inhokkiääniä”. Heikoista lukemista huolimatta Halla-aho näkee, että hän olisi väistämättä kaikkien suomalaisten presidentti, jos tulisi valituksi. ”Suomalaisilla yleensä on ollut tapana asettua istuvan presidentin taakse, vaikka tämä olisi ollut kuitenkin jakava persoona ennen vaaleja.” ”Muslimit loukkaantuvat herkemmin uskontoonsa kohdistuvasta kritiikistä” Suomen Kuvalehti esittää presidenttiehdokkaille joukon arvo­kysymyksiä, joihin on vastattava lyhyesti. Jos tulet valituksi presidentiksi, mikä on tärkein asia, jota pidät esillä arvojohtajana? ”Kaiken päätöksenteon ohjenuorana pitää olla Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolustaminen.” Kuka on esikuvasi arvojohtajana? ”Suomen presidenteistä olen yleensä maininnut Risto Rytin. Hän pystyi toimimaan asemansa edellyttämällä tavalla vaikeassa tilanteessa sivuuttaen oman henkilökohtaisen etunsa ja jopa omat henkilökohtaiset näkemyksensä.” Pitääkö Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuus sallia? ”Ei. Olen ollut tätä mieltä aina, ja olen puhunut tästä asiasta aina. Ja nyt se on ehkä ajankohtaisempaa kuin koskaan.” Pitäisikö turkistarhaus kieltää? ”Tämä on vaikea ja mielipiteitä jakava kysymys myös omassa poliittisessa viiteryhmässäni.” ”Itse en missään olosuhteessa oman moraalisen kompassini ohjaamana pystyisi käyttämään turkista, mutta en silti halua lähteä tuomitsemaan elinkeinoa, enkä varsinkaan siinä toimivia ihmisiä. Uskon, että se on auringonlaskun ala kaikkialla maailmassa.” THL on suosittanut, että huumeiden käytön rangaistavuudesta luovuttaisiin. Oletko samaa mieltä? ”En ole samaa mieltä. Mielestäni lainsäädännöllä on lähetettävä selkeä viesti siitä, mitä yhteiskunta pitää toivottavana ja mitä paheksuttavana. Kaikkia rikoksia tehdään siitä huolimatta, että ne on kriminalisoitu ja niistä rangaistaan, joten tämä argumentti on mielestäni huono.” THL on suosittanut myös huumeiden käyttöhuoneiden kokeilua. Kannatatko tätä ideaa? ”Kannatan nollatoleranssia kaikkien tällä hetkellä laittomien päihteiden osalta.” Tulisiko naisille säätää vastaava asevelvollisuus kuin miehille? ”Periaatteessa kyllä. Perustuslaki kieltää asettamasta ihmisiä eriarvoiseen asemaan ilman pätevää perustetta. Naiset voivat suorittaa asepalveluksen siinä kuin miehetkin, mikä osoittaa, että naiset pystyvät siihen, joten mitään varsinaista perustetta nykyiselle menettelylle ei ole.” ”Toisaalta nykyinen järjestelmä nauttii mitä ilmeisemmin kansan laajan enemmistön tukea ja demokratiassa enemmistö päättää.” Mikä on oma näkemyksesi asiassa? ”Oma näkemykseni on juuri tämä, jonka kerroin. Minä uskon vakaasti demokratiaan ja siihen, että enemmistö päättää.” Äsken taisit sanoa oman mielipiteesi päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä, et kansalaisten mielipidettä. ”Tässä on se ero, että huumeet aiheuttavat määrättömän määrän henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia tragedioita, kun taas nykyisellä asevelvollisuusjärjestelmällä ei ole vastaavanlaisia varjopuolia.” Pitäisikö Suomen luopua uskonrauhan rikkomista koskevasta lakipykälästä? ”Kyllä pitäisi. Nykyinen pykälä kriminalisoi sen, mitä joku pitää loukkaavana, mutta tosiasia on, että eri uskontoihin kuuluvat ihmiset keskimäärin suhtautuvat erilaisella herkkyydellä omaan uskontoonsa kohdistuvaan arvosteluun.” ”Koska muslimit loukkaantuvat herkemmin uskontoonsa kohdistuvasta kritiikistä kuin vaikka kristityt, niin tästä seuraa, että laki asettaa eri uskontokuntiin kuuluvat ihmiset eriarvoiseen asemaan.” Pitäisikö eutanasia laillistaa Suomessa? ”Kyllä mielestäni pitäisi, kun kyse on tilanteesta, jossa henkilöllä joko ei ole kognitiivista toimintaa eikä ole toivoa, että hän toipuisi tilastaan, tai jos hän on itse ilmaissut selkeästi tahtonsa kuolla.” Millaisissa tapauksissa käyttäisit presidentin armahdusoikeutta? ”Voin kuvitella tilanteen, jossa laillisuusperiaatteen noudattaminen edellyttää ankaran rangaistuksen antamista jostakin teosta, joka kuitenkin eettiseltä ja moraaliselta kantilta on jollain tavalla ymmärrettävissä paremmin kuin jokin toinen vastaava teko.” Tekisitkö vienninedistämismatkoja Kiinaan, Saudi-Arabiaan tai muihin maihin, jotka polkevat ihmisoikeuksia? ”Tämä ei ole täysin mustavalkoinen kysymys. On tilanteita, joissa eettiset tekijät ovat niin painavia, että kaupankäyntiä ei ole syytä harjoittaa. Esimerkkinä Venäjän imperialistinen sota Ukrainassa.” ”Kannatan ulkopolitiikassa rauhanomaisen rinnakkaiselon mallia, jossa vältämme strategisten riippuvuuksien luomista totalitarisiin valtioihin mutta hyväksymme, että kukin kansa päättää itse, miten se haluaa yhteiskuntansa järjestää.” Pitäisikö koko maa pitää asuttuna, vaikka palveluiden ylläpitäminen maksaa? ”Koko maa täytyy pitää asumiskelpoisena. Se edellyttää sitä, että tietyt peruspalvelut turvataan kohtuullisesti kaikilla seuduilla, vaikka se aiheuttaisi ylimääräisiä kustannuksia.” Pitäisikö seksuaalirikoslainsäädäntöä kiristää? ”Ylipäätään rangaistuksia ihmisen terveyteen ja henkeen kohdistuvissa rikoksissa pitäisi kiristää.” Minkä yhden asian uudistaisit Linnan juhlissa? ”Ehkä kutsuisin hieman vähemmän vieraita. Kaipaan hieman fyysistä tilaa ympärilleni ja olen kokenut juhlat aika täyteen pakatuiksi.” Mihin tervehdykseen lopettaisit uudenvuodenpuheen? ”Toivottaisin kansalaisille onnea, menestystä ja siunausta.” 

Saunalenkki

Tunnin lenkki oli tänään saunalenkkinä. Saunalenkille saatiin vain viisi mukaan, keli -6 ja viimaa. Saunaan sitten uskaltautui yksi enemmän eli kuusi. Hannu tarjosi makoisat löylyt!

Lumisateita maan eniten

Kankaanpäässä maan suurin sade, meillä ainakin 20 cm, lumitöitä heti yöllä klo 24, päivällä jatkui. Illalla Porissa siioninviriseuroissa Porin todella melkoista pröpelikköä ja maantie pimeä Noormarkusta tänne Kpäähän päin, helpompi ajaa toisen auton takana, mutta ei liian lähellä, kun silloin tuulilasi peittyi edellisen auton heittämästä ravasta.

Nousua ja laskua HS:n presidentti-gallupissa

| HS-gallup Stubb nousi Haavistoa suositummaksi, Urpilaisen kannatus kasvussa Sunnuntaina presidenttikisaan ilmoittautuneen Jutta Urpilaisen (sd) kannatus on noussut neljä prosenttiyksikköä. Tutkimus tehtiin ilmoituksen jälkeen maanantaina ja tiistaina. Alexander Stubb ja Pekka Haavisto ovat presidenttiehdokkaiden kärjessä. Anni Keski-Heikkilä HS KOKOOMUKSEN Alexander Stubb on noussut suosikiksi seuraavaksi presidentiksi. Tämä selviää HS:n tuoreesta presidentinvaaligallupista. Stubbia äänestäisi 24 prosenttia, jos presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestettäisiin nyt. Toiseksi suosituin on Pekka Haavisto (vihr), jota äänestäisi ensimmäisellä kierroksella 20 prosenttia. Jaetulla seuraavalla sijalla ovat Olli Rehn (kesk) ja Jussi Halla-aho (ps), joita kumpaakin äänestäisi 10 prosenttia. Vielä lokakuussa Haavisto johti HS:n gallupia selvästi. Nyt hänen kannatuksensa on laskenut 8 prosenttiyksikköä ja Stubbin noussut 7 prosenttiyksikköä. Tulosten perusteella vaalien toinen kierros näyttää todennäköiseltä. Myös toisella kierroksella kannatus on kääntynyt Stubbin hyväksi. Stubbia äänestäisi 55 prosenttia ja Haavistoa 42 prosenttia. Tulokset ovat samansuuntaisia Ylen mittauksen kanssa, joka julkaistiin viime viikolla. Tuolloin Stubb nousi Ylelläkin ensimmäistä kertaa Haaviston ohi. MUISTA ehdokkaista Sdp:n Jutta Urpilaisen kannatus on noussut selvästi. Häntä äänestäisi nyt 7 prosenttia. Tuore gallup on tehty 20.–21. marraskuuta eli alkuviikon aikana sen jälkeen, kun Urpilaisen ehdokkuus varmistui sunnuntaina. Urpilaisen on katsottu lähtevän presidenttikisaan takamatkalta, sillä muut kärkiehdokkaat ilmoittivat ehdokkuuksistaan jo paljon aiemmin. Urpilainen ja vasemmistoliiton Li Andersson ovat nyt tasalukemissa 7 prosentissa. Mika Aaltola on sen sijaan menettänyt kannatustaan selvästi. Häntä äänestäisi 5 prosenttia. TOISEN kierroksen tilannetta testattiin HS:n mittauksessa 21 erilaisella yhdistelmällä. Stubb voittaisi kaikki mukana olleet kuusi vastustajaansa. Kisa olisi tiukin juuri Haavistoa vastaan, 55 prosenttia vastaan 42 prosenttia. Kolmella prosentilla ei ole mielipidettä. Vielä lokakuussa Haavisto olisi voittanut Stubbin. Silloin Haavistoa olisi äänestänyt 51 prosenttia ja Stubbia 46 prosenttia toisella kierroksella. Selvimmin Stubb voittaisi toisella kierroksella perussuomalaisten Halla-ahon. Stubbia äänestäisi tässä asetelmassa 74 prosenttia ja Halla-ahoa 24 prosenttia. Haavistolla olisi erittäin tiukkaa toisella kierroksella myös Olli Rehniä vastaan. Haavistoa äänestäisi 50 prosenttia ja Rehniä 47 prosenttia. Muut neljä kärkiehdokasta Haavisto voittaisi selvästi. KYSELYN tausta-aineistosta selviää kaksi seikkaa, jotka voivat selittää Haaviston ja Stubbin kannatusten muutoksia. Haavistoa aikoo äänestää varsin suuri osa Sdp:n ja vasemmistoliiton kannattajista. Näin ajattelevia on kuitenkin selvästi vähemmän kuin vielä lokakuussa. Toisekseen Stubbin asema kokoomuksen kannattajien joukossa on vahvistunut. Häntä äänestäisi nyt useampi kokoomuslainen kuin lokakuussa. Haavisto saa ääniä enemmän itsensä vasemmistolaisiksi kokevilta. Stubbia tukevat erityisesti oikeistolaiseksi itsensä kokevat.

Uskomatonta: Suomi neljän joukossa tenniksessä

Tennissensaatio Davis cupissa – Harri Heliövaara paljasti hätkähdyttävän faktan Ylen haastattelussa Suomi selvitti tiensä Davis cupin välieriin. Suomi löi Kanadan ratkaisevassa nelinpelissä. Ismo Uusitupa 23:13 SUOMEN tennismaajoukkue teki sensaation tiistaina Malagassa pelatussa Davis cupin puolivälierässä. Suomi löi hallitsevan mestarin Kanadan voitoin 2–1 ja selvitti ensi kertaa historiassa tiensä Davis cupin välieriin. IS seurasi puolivälierää hetki hetkeltä. Seuranta löytyy alta. Päätapahtumat 22:56 Suomi pelaa Davis Cupin välierissä 22:53 Suomi murtaa Kanadan syötön: nyt on voitto lähellä 22:13 Suomi voittaa avauserän 7-5 21:43 Heliövaara menetti syöttönsä: 4-3 21:29 Suomi murtaa Kanadan syötön 20:32 Yllätys: Otto Virtanen pelaa myös nelinpelissä 20:25 Otto Virtanen jyräsi voittoon: nelinpeli ratkaisee 19:29 Otto Virtanen voittaa avauserän 18:24 Raonic jyräsi syötöillään Kaukovallan 17:40 Kanada voittaa avauserän 6-3 Uusin ensin Vanhin ensin 23:12 Tennisseuranta päättyy tältä päivältä tähän. Kiitoksia seurasta jännittävien otteluiden parissa! Ismo Uusitupa, toimittaja 23.13

Rise kuntoutumassa

Etusivulle Kankaanpään terveyskeskuksessa siirrytään virka-aikaan – ilta-aikainen kiirevastaanotto päättyy vuoden vaihteessa Venesjärvelle uusi koulu joko vuokraamalla tai omaksi rakentaen – yli kahden miljoonan investointi Urheilu| Hiihto Hakola ja Vuorela kahmivat JäJälle podiumsijat – Lepistö kahdeksas Jämin Jänteen Lauri Lepistö täydensi seuran menestystä sijoittumalla kahdeksanneksi. Iivo Niskanen voitti, mutta oli tyytymätön. Kommentoi Rukan Suomen Cupissa sunnuntain 10 kilometrin perinteisellä Iivo Niskanen sai podiumilla seuraa JäJän kaksikosta Markus Vuorelasta, joka oli kolmas ja Ristomatti Hakolasta joka nousi kakkoskorokkeelle. Niskanen oli pettynyt, koska olisi halunnut olla ihan omalla minuuttiluvulla. Marjo Keski-Heikkilä 19.11. RUKAN maailmancupin kisoihin ensi viikonloppuna 24.–26. marraskuuta kohdistuu jälleen suuria odotuksia myös pohjoissatakuntalaisittain. Sunnuntaina Suomen cupin Rukan kilpailuissa Jämin Jänteen Ristomatti Hakola lunasti podiumilta sijan kaksi ja saman seuran Markus Vuorela sijan kolme. Nelossijaa kolkutteli pitkään miesten 10 kilometrin perinteisellä myös JäJän Lauri Lepistö, jonka sijoitus oli lopulta tiukassa kisassa 8. Niko Husu seuran neljäntenä edustajana oli 26, vajaa 2 minuuttia voittajaa Iivo Niskasta perässä. Sijoille 4.–10. ylsivät myös Miro Karppanen, Lauri Vuorinen, Ville Ahonen, Emil Liekari ja Perttu Hyvärinen. Niskanen hiihti Hakolaa 17,5 sekuntia nopeammin. Vuorela puolestaan jäi Hakolasta 24 sekuntia. Hakola ilmaisi tyytyväisyytensä palattuaan kärkikastiin. Selkeästä voitostaan huolimatta Iivo Niskanen kuvasi suoritustaan luokattomaksi ViaPlayn haastattelussa. Hakola kehui suksihuoltoa menestyksensä yhtenä syynä. Ristomatti Hakolalla silmätkin oli vanhaan malliin sirkeinä. Ristomatti Hakolalla silmätkin oli vanhaan malliin sirkeinä. KUVA: ASKO UURASJÄRVI ”Vaikka puuhun olisi näillä suksilla kiivennyt”, Hakola kommentoi sohjolumessa tarpomista. Vertailussa hänellä oli lauantain sprintti, jossa oli ollut pito-ongelmia. Sijoitus oli Hakolalla lopulta 10. Lauri Lepistö oli 26. ja Niko Husu 28. Hakola oli lauantain sprintissä ainoa, joka selvisi välieriin. Lepistö karsiutui jo alkuerissä, kun sauva katkesi loppusuoralle tultaessa. Samoin Husu karsiutui. Vuorela ei sprintannut. NUHAISUUDESTA kärsinyt Vuorela kertoi asettaneensa ensi viikonlopun Rukan maailman Cupissa tavoitteeksi hivuttautumisen lähemmäksi 10 parhaan kastia. Viime vuonna sijoitus oli 16. Paikan päällä sauvahuollossa ollut Jouni Vuorela oli ylpeä Jänteen menestyksestä, kun kaksi oranssipukuista nousi palkintopallille. Hyvä taisi olla Markuksen kakkossuksiparikin – ykköspari kun oli jäänyt Rovaniemelle. ”Hieno suoritus koko nelikolta”, Vuorela tuumi. NAISTEN perinteisellä 10 kilometrillä Krista Pärmäkoski osoitti ylivoimaa. Toiseksi sijoittui Kerttu Niskanen ja kolmanneksi Jasmi Joensuu. Neljännen sijan otti kaatumisestaan huolimatta Johanna Matintalo, eli sijoitus oli sama kuin puolisolla Lauri Vuorisella. Lauantaina pariskunta kahmi sprintissä ykkössijat. Rukan 21. maailmancupissa perjantaina hiihdetään sprintit, lauantaina miesten ja naisten 10 km perinteisellä. Sunnuntaina molemmilla on lajina 20 kilometrin vapaa. Cupissa käydään myös mäkihyppy- ja yhdistetyn kisa. Vaikka puuhun olisi näillä suksilla kiivennyt.

Pappina Jämijärven messussa

‹SUNNUNTAI 19.11.2023› Valvomisen sunnuntai Valvokaa! Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai. Tämän sunnuntain sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Väsymisen ja välinpitämättömyyden vaara on suuri. Ihminen kotiutuu helposti tähän maailmaan ja unohtaa, ettei hän elä täällä pysyvästi. Kristityn tulisi olla joka hetki valmis lähtemään tästä elämästä. Valvominen ei kuitenkaan ole voimia kuluttavaa jännitystä vaan turvallista luottamusta siihen, että Jumala vie meissä aloittamansa hyvän työn päätökseen. Jumalan lupauksen mukaisesti kristityt odottavat ”uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee” (2. Piet. 3:13). Raamatun tekstit Avaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukoukset 1 Pyhä Jumala. Olet luvannut, että Kristus saapuu kaikkien pyhiensä kanssa. Varjele meitä pahasta, niin että olemme silloin pyhät ja nuhteettomat. Auta meitä ankkuroitumaan yhä syvemmin sanasi lupauksiin ja kannustamaan toisiamme uskoon ja hyviin tekoihin. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Herra, meidän Jumalamme. Sinä olet ilmoittanut meille Raamatussa myös lopun ajan tapahtumista. Vahvista meitä Hengelläsi, niin ettei Kristuksen tulon odotus herätä meissä pelkoa tai kahlitse toivottomuuteen. Lahjoita meille luja usko siihen, ettei mikään voi erottaa meitä rakkaudestasi, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa. Tätä rukoilemme hänen nimessään. 3 Kaikkivaltias, pyhä Jumala. Sinä olet ajan ja ikuisuuden Herra, sinun tiedossasi ovat elämämme päivät. Opeta meitä käyttämään oikein tämä lyhyt aika, jonka olet antanut elettäväksemme. Auta valvomaan, rohkaise rukoilemaan. Anna kestävyyttä, ettemme lakkaisi odottamasta, vaan olisimme valmiina, kun Herramme Jeesus Kristus saapuu kirkkaudessaan. Tätä rukoilemme hänen nimessään. 4 Sinä tulet, Herra Kristus, hetkenä, jota emme tiedä. Sinä olet jo läsnä, kun me vielä odotamme. Sinä tulet kerran – ja tulet joka päivä, Herra Kristus. Tulet kohti ja yllätät meidät, sinä köyhä, nälkäinen, sairas ja koditon. Anna meidän havahtua, Herra Kristus, anna havaita, että olet keskellämme ja että siksi jokainen päivä on tuomion päivä ja armon päivä. Tule, Herra Jeesus. 5 Pyhä Jumala. Sinä loit kerran tämän maailman. Sinun käsissäsi on myös maailman tulevaisuus. Auta meitä valvomaan ja elämään aina sinun lähelläsi. Kiitos, ettei meidän tarvitse pelätä mitään, kun sinä olet meidän kanssamme. Ohjaa meitä ymmärtämään oma paikkamme maailmassa, niin että voimme palvella sinua niin kauan kuin elämme. Kiitos, että olet valmistanut meille kodin, jossa saamme tämän elämän jälkeen elää luonasi ikuisesti.

Pappina Jämijärven messussa

Toimin pappina pyhän messussa Jämijärven kirkossa klo 10. Aihe: VALVOMISEN SUNNUNTAI! Tervetuloa!

Rajansulkemista kiitellään yli puoluerajojen

Eduskunnan kyselytunnilla hallituksen raja­päätöksiä kiiteltiin yli puolue­rajojen Sdp kuitenkin tarrasi kiinni huoleen siitä, riittävätkö Rajavartiolaitoksen rahat tulevaisuudessa. Eduskunnan suullinen kyselytunti Helsingissä 16. marraskuuta 2023. Eduskunnan suullinen kyselytunti Helsingissä 16. marraskuuta 2023. KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA STT, Tapio Pellinen 16.11. 22:42 | Päivitetty 9:34 EDUSKUNNAN torstaista kyselytuntia hallitsi suvereenisti keskustelu hallituksen pari tuntia aiemmin kertomista päätöksistä sulkea Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran ja Niiralan rajanylityspaikat. Kyselytunnin lopulla keskustan Hannu Hoskonen aloitti keskustelua kuljetusalan kuluja pienentävästä ammattidieselistä ja vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta hallituksen leikkausten vaikutuksesta lapsiköyhyyden lisääntymiseen, mutta nämä jäivät sivujuonteiksi. Kuten turvallisuuspoliittisissa aiheissa on tapana, istuntosalista löytyi puoluekantaan katsomatta poikkeuksellista yksimielisyyttä itärajan tilanteesta. Niin hallituspuolueiden kuin oppositionkin riveistä puhuja toisensa jälkeen kiitteli hallitusta ripeistä toimista ja muistutti tarpeesta yhtenäiselle linjalle. – Tästä salista pitää lähteä viesti Venäjälle, että tällainen peli ei vetele, summasi esimerkiksi Joona Räsänen (sd). Suomen itärajan yli on pyrkinyt poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita, joiden matkustusasiakirjat eivät ole kunnossa. Tavallisesti Venäjän viranomaiset eivät päästä ihmisiä omalta puoleltaan Suomen rajalle ilman oikeita asiakirjoja. Rahaa rajalle Kritisoitavaa kuitenkin löytyi. Useat Sdp:n kansanedustajat nostivat esiin Rajavartiolaitoksen rahoitushuolet. Rajavartiolaitoksesta on aiemmin kerrottu STT:lle perusrahoituksen vajeen olevan 28 miljoonaa euroa vuonna 2027, jos lisärahoitusta ei myönnetä. – Ministeri Rantanen, onko juuri tämä oikea hetki kääntää rajavartijoiden määrä laskuun? kysyi Sdp:n Seppo Eskelinen. Sekä sisäministeri Mari Rantanen (ps) että pääministeri Petteri Orpo (kok) vakuuttivat, että Rajavartiolaitos saa sellaisen rahoituksen kuin se tarvitsee. – Tällä hetkellä Rajavartiolaitos pystyy erinomaisella tavalla vastaamaan siihen, mitä meillä on edessämme, mutta voin vakuuttaa, että jos tilanne sitä vaatii, niin hallitus toimii ja Rajavartiolaitosta resursoidaan, Orpo sanoi. Eemeli Peltonen (sd) kysyi, millaisena Orpo ja Rantanen näkevät eurooppalaisen tuen roolin, jos tilanne Suomen itärajalla huononee. Hänen mukaansa Euroopan raja- ja merivartiosto Frontex ja EU:n turvapaikkavirasto voisivat auttaa tarvittaessa. Sisäministeri Rantanen vastasi, että apua ei tällä hetkellä tarvita, koska tarkoitus on hallituksen toimin lopettaa tällainen rajalle tulo. Apua Euroopasta kuitenkin voidaan pyytää ja saada, jos tilanne pahenee, mutta nyt kumppanit on vain pidetty tietoisina tilanteesta.

Rajaa kiinni

Suomi sulkee rajanylityspaikkoja – sisäministeri Rantanen: Tämä maahantulo on saatava loppumaan Suomi sulkee Vaalimaan, Nuijalan, Imatran ja Niiralan rajanylityspaikat kaikelta liikenteeltä. Näin tiedotettiin tänään pääministeri Petteri Orpon (kok) ja sisäministeri Mari Rantasen (ps) tiedotustilaisuudessa. Raja-asemien sulkemiseen lähdettiin, koska Venäjän rajaviranomaisten toiminta on muuttunut ja Suomeen lähetetään pääministerin mukaan järjestetysti turvapaikanhakijoina kolmansien maiden kansalaisia. Kaakkois-Suomen raja-asemien sulkeuduttua kansainvälisen suojelun hakeminen keskitetään Sallan ja Vartiuksen rajanylityspaikoille. Päätös on voimassa 18. helmikuuta 2024 asti. – Päätös tehtiin, koska rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten tekemien havaintojen ja saamien tietojen perusteella, on olemassa selviä viitteitä siitä, että vieraan valtion viranomaisilla on ollut osuus rajan laittomasti ylittäneiden Suomeen saapumisessa, sisäministeri Mari Rantanen sanoi. – Tärkeintä on nyt viesti, että tämä toiminta, tämä maahantulo tällä tavalla on saatava loppumaan, hän summasi. Valtionvarainministeri Riikka Purra (ps) kirjoitti viestipalvelu X:ssä hallituksella olevan valmius myös kireämpiin toimiin.

Tukea Israeliin

Suomelta tukea Israe­liin – Tavio: Hamasin tulee vapauttaa pant­ti­vangit Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio myönsi Israeliin Magen David Adom -järjestölle miljoonan euron valtionavustuksen sekä neljä miljoonaa euroa humanitaarista apua Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle ICRC:lle, jonka apuvetoomus kattaa sekä Israelin että palestiinalaisalueet. Suora tuki Israeliin on poikkeuksellista, koska mikään muu EU-maa ole tehnyt vastaavaa päätöstä myöskään terroristijärjestö Hamasin viimekuisen iskun jälkeen. MDA on akkreditoitu ja vakiintunut, luotettava toimija Israelissa. – Pidän tärkeänä, että Suomi on Israelin tukena terrorismia vastaan. Hamasin terroristi-isku, jossa murhattiin tarkoituksella siviilejä ja kokonaisia perheitä koteihinsa, oli raakalaismaisimpia, mitä ihmiskunta on nähnyt. Hamasin julmuudelta ei pidä tässä kokonaisuudessa sulkea silmiä. Hamas ei ole Gazassa asuvien puolella, ja se vähät välittää heidän oikeudestaan elää rauhassa, Ville Tavio sanoo. – Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeää suojella koko alueen siviilejä, ja autamme tässä omalta osaltamme. Tuki annetaan olemassa olevan budjetin sisältä ja luotettavan väylän kautta, Tavio korostaa hallituksen kehitysyhteistyöbudjetin säästölinjaa. Panttivankien ottaminen kansainvälisen oikeuden vastaista Tavio painottaa, että panttivankien ottaminen on kansainvälisen oikeuden vastaista ja Hamasin tulee vapauttaa panttivangit. Vaatimusta panttivankien vapauttamisesta ovat pitäneet esillä myös Punaisen Ristin liikkeen järjestöt, joiden kautta Suomen tukea nyt suunnataan. Ministeri Tavio on käynnistänyt myös selvityksen palestiinalaisalueiden kehitystuesta, jotta varmistetaan tuen oikea kohdistuminen. Selvitys valmistuu joulukuussa, ja se tulee olemaan julkinen. SUOMEN UUTISET

Kuvia veteraanikansanedustajien kokouksesta

Veteraanikansanedustajien syyskokouksen kuvia fb-sivullani: Puhemies Jussi Halla-aho tarjosi päivällisen, PS:n ryhmähuoneessa veteraani- ja istuvia kansanedustajia, kolmantena kuvana ministeri Jaakko Iloniemi (91-vuotta) piti juhlaesitelmän Maailman muutosvoimat.

Juoksuennätyksiäni

Kun kerran oltiin aluevaltuutettujen kokouksessa Loimaalla Varsinais-Suomessa, täytyy kertoa neljä juoksumuistoa alueelta, kun vielä olen siellä tehnyt kolme ennätystänikin. 20.7.1971 Loimaalla 3.000m 8.43,2. Turun Urheilupuistossa 23.7.1968 5.000m piiriottelussa 14.56,2. Ja Turun maratonin 2.26.23,8 ja voitto v.1968. Myös maratonin ennätykseni olen juossut Turussa 2.4.1972 Artturin maratonilla 2.23.23.

Kahden maan kansalaisia

‹SUNNUNTAI 12.11.2023› 2. vuosikerta 24. sunnuntai helluntaista Näytä virsisuositukset Päivän tunnuskuva Kahden valtakunnan kansalaisena Kristityn oikea isänmaa on taivaassa. Kuitenkin hän on samalla maallisen yhteiskunnan jäsen ja vastuussa siitä. Kristityt rukoilevat valtiovallan puolesta ja noudattavat sen lakeja ja velvoitteita. Yhteiskunta kuuluu Jumalan asettamaan elämänjärjestykseen, joka suojelee ja palvelee ihmiselämää. Maallinen esivalta saattaa kuitenkin irtaantua Jumalasta. Silloin syntyy tilanteita, jolloin se toimii Jumalan tahtoa vastaan loukkaamalla ihmisarvoa tai estämällä evankeliumin vapautta. Tällöin kristittyjen pitää sekä yksilöinä että yhteisönä seurata Jumalan sanaan sidotun omantunnon ääntä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi Päivän rukouksetPiilota rukoukset 1 Kaikkivaltias Jumala, taivaan ja maan Herra. Sinä olet antanut meille maallisen esivallan turvaamaan järjestystä ja hoitamaan yhteisiä asioita. Muistuta meitä siitä, että se on tehtävissään sinun palvelijasi. Auta meitä noudattamaan lakia ja oikeutta. Sido omatuntomme sanaasi, niin että sinun tahtosi olisi kaikissa tilanteissa ylimpänä lakinamme. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. 2 Rakas taivaallinen Isä. Me kiitämme sinua siitä, että olet tehnyt meistä taivaan kansalaisia ja kirjoittanut lakisi sydämiimme. Anna sen ohjata meitä niin, ettei mikään elämämme alue jäisi pimentoon, valheen ja vääryyden sitomaksi. Varjele meitä käyttämästä asemaamme toisten alistamiseen tai nöyryyttämiseen. Ohjaa totuudellasi ja rakkaudellasi kaikkea vallankäyttöä, ja auta meitä toimimaan yhteisissä asioissa lähimmäistemme ja koko yhteiskunnan parhaaksi. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. 3 Pyhä Jumala. Esivalta on sinulta, ja sinulle vallankäyttäjätkin ovat vastuussa. Auta heitä toimimaan parhaaksemme, niin että lain suoja ja oikeudenmukaisuus tekisivät elämämme turvalliseksi. Auta meitä olemaan esivallalle kuuliaisia kaikessa, mikä ei ole sanaasi vastaan. Me ylistämme sinua rakkaudestasi, siitä että olet luonut meidät kuvaksesi ja tarkoittanut elämään yhteydessäsi. Opeta meitä noudattamaan tahtoasi ja toteuttamaan rakkautta ja totuutta kaikissa tehtävissä, jotka olet meille uskonut. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden.

Hukkuuko palo- ja pelastustoimi hyvinvointialueilla

Palo- ja pelastustoimen asiantuntijan näkemys toimialueen resulsseista yhteensä kaikissa hyvinvointilalueissa. Näin Loimalla aluevaltuutettujen neuvonpidossa. Luennon sivusta kuvä fb-sivullani, en saanut siirretyksi tänne!

Pahvi-Jussi

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho mukana Kankaanpään perussuomalaisten syyskokouksessa Peruspesällä - tosin pahvisena. Osa porukasta ehti jo lähteä, kun kuva otettiin lopuksi: ainakin Tarmo, Teuvo, Rami ja Erkki!

Facebook esittää vaatimuksia

Ennen kuin tänään pääsi facebook-sivulle täytyi sopia joko kuukausimaksusta tai suostua vastaanottamaan mainoksia. Tuntuu, että maku menee koko facebookista. Kuinka kauan tätä enää viitsii päivitellä näiden uusien vaatimusten takia? Kuitenkin voi kertoa tämän viikon ajan menemisistä, viime viikonvaihde kului siis körttikodin 95-vuotisjuhlissa Helsingissä. Maanantaina olin 2,5 tuntia Hyvinvointialueen hallituksen kokouksessa teamsin kautta, tiistaina edelleen HVA:n hallituksen iltakoulussa 4 tuntia paikan päällä, sitä ennen oli Satakunnan Sotaveteraanien hallitus ja illalla Vatajankosken kl:n hallitus. Keskiviikko oli kolmas päivä Porissa, kun johdin HVA:n yksilöasian jaostoa. Ja tänään torstaina neljättä päivää peräkkäin Porin kaupungissa siioninvirsiseuroissa, joissa puhui mm. Simo Juntunen. Aamusta heti kokousti kaupungin tarkastuslautakunta ja heti sieltä Wanhoihin valokuviin pariksi tunniksi, nähtiin mm. säästöpankin viimeisiä kuvia ennen lopettamista. Perjantaina vuorossa hautaansiunaaminen Jämijärvellä ja illalla tunnin lenkin jälkeen PS:n Kankaanpään syyskokous. Ja lauantaina Tapio Laurilan kanssa Loimaalle, jossa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on puhumassa kolmen piirin Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Satakunnan hyvinvointialueiden PS:n valtuutetuille. Ja vielä pyhällekin riittää toimituskeskustelu. Eipä turhaa 80-vuotispäiväkseni julkistetun kirjoituksiani sisältävän kirjan otsakkeena ollut: Vierivä kivi ei sammaloidu!

Purra: Heinäsirkat, jotka eivät tulekaan

Purra: Heinäsirkat, jotka eivät tulekaan Heikot työnteon kannustimet tunnustetaan juhlapuheissa melkeinpä koko puoluekentän läpi. Juhlapuheiden lisäksi tämä hallitus tekee ongelmalle jotakin, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa. Rakennusala on nyt syväjäässä. Yleinen työllisyys on kuitenkin edelleen hyvissä lukemissa, Riikka Purra huomauttaa. Kolumni Riikka Purra Hallitus tarttuu määrätietoisesti julkisen talouden ja yhteiskunnan ongelmiin. Olemme vakuuttuneita siitä, että se on juuri se, mitä Suomi tarvitsee. Hallituksella on kovaääniset vastustajansa niin eduskunnassa kuin muuallakin yhteiskunnassa. Kritiikki on sallittua, mutta vedenpaisumusten ja heinäsirkkojen kanssa on välillä vedetty myös täysin yli. Julkaisimme budjettiesityksen yhteydessä hallituksen vuoden 2024 sosiaaliturva- ja veromuutosten yhteisvaikutusten arvioinnin, jota oppositio oli pitkään vaatinut. Julkaisu ei kuitenkaan lopulta juuri jaksanut kiinnostaa sen paremmin parlamentaarista kuin sen ulkopuolistakaan oppositiota. Otaksun, että juuri siksi, että heinäsirkkoja ei tullut. Kunnianhimoisista toimista ja etenkin niistä kuukausitolkulla manatuista kauheuksista huolimatta vaikutukset ovat varsin maltillisia. Koko väestöstä puolet kuuluu kotitalouksiin, joiden käytettävissä olevat tulot itse asiassa nousevat. Runsaalla kolmanneksella tulot eivät juuri muutu. Tulonmenetyksiä (1 % tai enemmän) kokee 14 prosenttia väestöstä. Yli 10 prosentin tulonmenetyksiä seuraa alle 3 prosentille väestöstä. Ehkä vielä joskus pääsemme taas oikeaksi pohjoismaaksi, talouden, työmarkkinoiden ja kasvun osalta, Riikka Purra pohdiskelee. Ehkä vielä joskus pääsemme taas oikeaksi pohjoismaaksi, talouden, työmarkkinoiden ja kasvun osalta, Riikka Purra pohdiskelee. Kuva: Rami Marjamäki Arviot ovat staattisia. Ne eivät huomioi käyttäytymisvaikutuksia ja esimerkiksi sitä, että työtön työllistyy ja siten hänen tulonsa nousevat. Ja tämähän totta kai on monien hallituksen toimien tarkoituksena. Hallitus haluaa paitsi vahvistaa julkista taloutta, myös purkaa työnteon kannustinloukkuja ja lisätä työllisyyttä. Pelkästään ensi vuoden budjettikirjausten ja lainsäädäntömuutosten arvioidaan vahvistavan työnteon kannustimia ja keskipitkän aikavälin rakenteellista työllisyyttä noin 60 000 – 65 000 työllisellä. Väestöryhmät, joihin muutokset koskevat eniten, ovat ansioturvaa saavat työttömät ja opiskelijat. Opiskeleminen on investointi omaan tulevaisuuteen, joten opiskelijoiden työllistyminen viimeistään valmistumisen myötä näyttää todennäköiseltä. Myös ansioturvan saajat ovat muita työttömiä selvästi paremmassa tilanteessa työllistyä nopeasti uudelleen. Vaikka suhdanne on vaikea ja tietyillä aloilla on erityisen heikko tilanne, on yleinen työllisyys edelleen hyvissä lukemissa. Lisää aiheesta:Hyvä veronmaksaja ei lannistu, vaikka talousuutiset näyttävät synkiltä – päätin syödä vain ravintoloissa Vaikutusarviossa mukana olevien toimien lisäksi ensi vuonna toteutuu myös työttömyysvakuutusmaksujen merkittävä aleneminen. Kuussa 3600 euroa tienaavalle tämä tietää vuodessa yli 300 euroa pienempiä maksuja. Käteen jäävät tulot nousevat palkansaajalla selvästi, ja ostovoima vahvistuu. Samaan aikaan inflaatio näyttää viimein hellittävän. Heikot työnteon kannustimet tunnustetaan juhlapuheissa melkeinpä koko puoluekentän läpi. Juhlapuheiden lisäksi tämä hallitus tekee ongelmalle jotakin. Hallituksen toimien myötä Suomi pääsee lähemmäksi sitä pohjoismaista viiteryhmää, jonka kelkasta se on aikaa sitten pudonnut. Ehkä vielä joskus pääsemme taas oikeaksi pohjoismaaksi, talouden, työmarkkinoiden ja kasvun osalta.

Kuvia Körttiksestä v.1964

Kaksi kuvaa fb-sivullani Körttikodin elämää 1964: Yläkuva Ylätorpasta, fuksien piti huolehtia kahviyhtiöstä, joten kaadoin kahvia, oikealla Muilun Elias ja Routasalon Esko, vasemmalla Myllylän Juha-Heikki ja Suutalan Sakari, elossa olemme vain me kaksi Juha-Heikin kanssa. Alakuvassa Alatalossa vasemmalta mä, Ilmari Ylä-Autio, Erkki Huhta ja Viitala Joukon veli.

Körttis 95 vuotta

Körttikodin 95-vuotisviikonloppu seuraväkeä Ratakatu 1. Kuva fb.sivullani, paljon kuvia Herättäjä-Yhdistyksen sivulla. Kyllä kannatti olla mukana näissä juhlissa, itse olin Heränneiden ylioppilaskodissa 1964-68 ylätorpassa, sen ajan ylätorppareista mukana oli kolme lisäkseni emerituspiispa Mikko Heikka ja kirkkoherra evp Erkki Lepistö Körttikodissa on ylätalo, alatalo, ylä- ja alatorpat Ratakatu 1 ja Pikku Ropa eli Pieni Roobertinkatu

Lunta tuli riittämiin

Kahden päivän lumisateiden tulos, nyt sitten on taas sulamisen vuoro! Lumikasakuva facebookin sivullani!

Ylen gallup 2.11.

Kannatusluvut eivät näy, kun taulukot eivät jäljenny: Sdp 23,5%, kok 20,2%, PS 17,3%, kesk 10,4%, vihr 8,7%, vas 8,5%, rkp 4,2%, KD 3,4% Politiikka Ylen kannatusmittaus: SDP karkasi kokoomukselta SDP nousi selvästi suosituimmaksi puolueeksi Taloustutkimuksen Ylelle tekemässä kannatusmittauksessa. Eniten kannatustaan menettivät kokoomus ja vasemmistoliitto. SDP nousi Ylen kannatusmittauksessa suosituimmaksi puolueeksi. PEKKA KINNUNEN, NANNA SÄRKKÄ 6:00 Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla. Taistelu suosituimman puolueen asemasta kääntyi lokakuussa sosiaalidemokraattien eduksi. SDP nosti kannatustaan syyskuusta lähes kolme prosenttiyksikköä ja ohitti kärkipaikkaa pitäneen kokoomuksen. – SDP on saanut nyt kokoomukselta kannatusta selkeästi enemmän kuin aikaisempina kuukausina. SDP kerää kannatusta myös muilta niin sanotuilta punavihreiltä puolueilta ja tällä kertaa selvästi enemmän nukkuvien puolueesta ja pienpuolueita äänestäneiltä, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja kertoo. Taloustutkimuksen Ylelle tekemässä kannatusmittauksessa pääministeripuolue kokoomuksen suosio putosi kuukaudessa 1,3 prosenttiyksikköä. Kokoomusta äänestäisi nyt hieman yli 20 prosenttia, mikä merkitsee pientä laskua eduskuntavaalien lähes 21 prosentin tuloksesta. Sosiaalidemokraateille mitattiin lokakuussa 23,5 prosentin kannatus, joka on huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen SDP:n korkein lukema. Suurin oppositiopuolue on nostanut kannatustaan eduskuntavaaleista runsaat kolme prosenttiyksikköä. Syyskuussa SDP:n puheenjohtajaksi valittu Antti Lindtman on saanut lentävän lähdön. Oppositiossa SDP on arvostellut tiukasti hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Vasemmistoliiton kannatus pomppasi syyskuussa selvästi ylöspäin, mutta lokakuussa tuli korjausliike takaisin tutulle 8,5 prosentin tasolle. Sekä vasemmistoliiton että vihreiden kannatus on tällä hetkellä kuitenkin selvästi eduskuntavaalituloksen yläpuolella. Perussuomalaisten syöksy alaspäin pysähtyi Hallitukselle ensimmäisen välikysymyksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tehnyt keskusta ei ole onnistunut nostamaan kannatustaan. Hallituspuolue perussuomalaisten kannatuksen lasku tasaantui lokakuussa. Perussuomalaisia äänestäisi mittauksen mukaan 17,3 prosenttia, joka on hieman vähemmän kuin syyskuussa. Eduskuntavaaleista puolueen suosio on syöksynyt alaspäin lähes kolme prosenttiyksikköä. Puolueiden kannatuksen kehitys viime vuosi­kymmeninä – vertaa puolueita itse Valitse näytettävät puolueet SDP KESK PS KOK VIHR VAS RKP KD LIIK MUUT EI MITÄÄN Yllä oleva kuvio näyttää puolueiden kannatuksen kehityksen valitsemastasi vuodesta lähtien. Pisimmillään näet kehityksen vuodesta 1994 lähtien. Voit valita tarkasteluun myös vain osan puolueista. Valitse alkukohta 2019 · 2011 · 2003 · Koko aineisto Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra voi huokaista helpotuksesta, jos hallitusvastuu ei paina puolueen kannatusta jyrkempään pudotukseen. – Jos karkeasti ajatellaan, niin perussuomalaisten kannatus on lasketellut alaspäin melkein prosenttiyksikön kuukaudessa. Nyt voi sanoa, että tätä kannatuslaskua ei juurikaan ole, kuvailee Taloustutkimuksen Tuomo Turja. Pienistä puolueista Liike Nyt lähes tuplasi kannatuksensa lokakuussa. Puolueen kannatus on lähes samoissa lukemissa kuin eduskuntavaaleissa. Tutkimusjohtaja Turjan mukaan Liike Nyt näyttäisi saaneen tässä mittauksessa vakiokannattajansa aikaisempaa paremmin taakseen. Puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo on näkynyt sekä eduskuntakeskustelussa että presidenttiehdokkaana. Budjetti ja työmarkkinariidat syksyn aiheita Pääministeri Petteri Orpolla (kok.) riittää huolia sekä kokoomuksen että koko hallituksen yhteisen suosion laskusta. Hallitus esitteli lokakuussa ensimmäisen budjettiesityksensä eduskunnalle. Säästötoimista huolimatta valtion menojen ja tulojen välinen kuilu kasvoi 11,5 miljardiin euroon. Eduskunnan budjettikeskustelussa oppositio moitti hallituksen leikkaavan köyhiltä ja keventävän eniten hyvätuloisten verotusta. Oppositio muistutti kokoomuksen luvanneen vaalikampanjassaan, että valtion velkaantuminen pysähtyy. Kannatusmittauksen mukaan talouskeskustelu näyttäisi heikentäneen neljän hallituspuolueen yhteistä kannatusta. Eduskuntavaaleissa kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit keräsivät yhteensä 49,4 prosentin kannatuksen. Orpo ja työministeri Arto Satonen (kok.) joutuvat myös miettimään, mikä vaikutus hallituksen työelämän uudistushankkeilla on poliittiseen ilmapiiriin. Palkansaajajärjestöt ovat SAK:n johdolla protestoineet hallituksen työelämäuudistuksia vastaan ja marraskuussa on luvassa kovempia vastatoimia. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen, työrauhalainsäädännön kiristämisaikeet ja paikallisen sopimisen lisäämissuunnitelmat ovat ammattiyhdistysliikkeen tulilinjalla. SAK:n toimet näyttävät aktivoivan myös sosiaalidemokraattien äänestäjäkuntaa.

Lunta tulvillaan

Kyllä kertaheitolla lunta on tullutkin 10-20-30 cm tiistain vastaisesta yöstä alaken ja näiden kahden päivän aikana! Lumitöitä on riittänyt, miten sitten lienee lumen pysyvyyden laita!