Jussi Halla-ahon esittely Suomen Kuvalehdessä

PRESIDENTINVAALIT 2024 23.11.2023 Uudenvuoden­puhe on presidentin tärkein tehtävä, sanoo Jussi Halla-aho Millainen arvojohtaja olisit presidenttinä, Jussi Halla-aho? TEKSTI ILKKA HEMMILÄKUVAT MARJO TYNKKYNEN Valkokankaalle on heijastettu kirjojen kansia. Täällä Pohjantähden alla, Macchiavellin Ruhtinas, urheilulääkäri Aki Hintsan elämäkerta, muiden muassa. Kahdeksan presidenttiehdokasta istuu lavalla Helsingin kirjamessuilla lokakuun lopulla. Kukin ehdokas esittelee itselleen tärkeän kirjan vallasta ja vallankäytöstä. Jussi Halla-ahon (ps) valinta on George Orwellin Vuonna 1984. Hän analysoi, miten siinä kuvattu totalitaristinen hallinto turvaa asemansa muuttamalla kieltä ja historiaa. ”Sananvapaus, vapaus todeta itsestäänselvyydet, vaikka ne loukkaisivat jotakuta, on se kaikkein tärkein check and balance totalitaarisia, fasistisia tendenssejä vastaan”, Halla-aho sanoo. Paneelin toinen kysymys: mikä kirja on muuttanut ajatteluanne tai avannut ymmärrystänne jossain kysymyksessä? Kankaalle heijastetaan uudet kannet. Historiateos Verkottunut ihmiskunta, Ilkka Remeksen jännäri Jäätyvä helvetti – ja uudelleen Orwellin 1984. ”Kaikkien ajan säästämiseksi valitsin kummassakin kategoriassa saman kirjan”, Halla-aho aloittaa. Hän sanoo tiettyjen pessimististen kirjailijoiden varoittaneen vallankäyttöön liittyvistä riskeistä. Ne toistuvat aikakaudesta toiseen, vaikka ne käärittäisiin erilaisiin aatteisiin. Kun Halla-ahon lapset ovat kasvaneet aikuisiksi, hän on yleensä ”tyrkyttänyt” heille muutamia klassikoita: Orwellin Vuonna 1984 ja Eläinten vallankumous, William Goldingin Kärpästen herra. ”Olen sanonut heille, että jos mitään muuta ette luette elämässänne, niin lukekaa ainakin nämä.” Jussi Halla-aho nousi politiikkaan internetistä. Slaavilaisten kielten tutkija ja yliopisto-opettaja alkoi kirjoittaa monikulttuurisuutta vastustavia tekstejä 2000-luvun alussa perustamilleen kotisivuille ja siellä myöhemmin Scripta-blogiinsa. Hän irvaili suvaitsevaiselle maahanmuuttopolitiikalle, halveksi sitä edustavia poliitikkoja ja piti esillä maahanmuuttajien tekemiä rikoksia. Vuonna 2006 Halla-aho kirjoitti: ”Koska näin ollen yhä useampi nainen tulee joka tapauksessa raiskatuksi, toivon hartaasti, että uhrinsa sattumanvaraisesti valitsevien saalistajien kynsiin jäisivät oikeat naisihmiset. Vihervasemmistolaiset maailmanparantajat ja heidän äänestäjänsä. Mieluummin he kuin joku muu. Heihin ei tehoa mikään muu kuin se, että monikulttuuri osuu omaan nilkkaan.” Hän mainitsi muun muassa nykyisin eduskunnan toisena varapuhemiehenä rinnallaan toimivan Tarja Filatovin (sd), mutta on sittemmin poistanut tekstistä hänen nimensä. Kirjoitukset olivat polttoainetta maahanmuuttoa vastustavalle liikehdinnälle. Vuonna 2008 Helsingin Sanomat valitsi Halla-ahon 30 suomalaisen toisinajattelijan joukkoon, muun muassa Pentti Linkolan, Johan Bäckmanin ja Scriptassa haukutun Rosa Meriläisen (vihr) rinnalle. Nettisuosion turvin Halla-aho yritti eduskuntaan sitoutumattomana ehdokkaana vuoden 2007 vaaleissa. Hän oli jo tuolloin perussuomalaisten listan suosikki Helsingissä, mutta runsaat 2 200 ääntä eivät riittäneet valintaan. Ennen seuraavaa yritystä Halla-aho liittyi puolueeseen. Hän oli yksi tunnetuimmista jytkyvaaleissa 2011 valituista perussuomalaisista. Puolue sai 39 paikkaa aiemman viiden sijaan. Scripta nosti Halla-ahon valtakunnalliseen julkisuuteen, mutta on hetkittäin myös hidastanut hänen etenemistään politiikassa. Halla-ahoa ei nähty eurovaaleissa 2009, joiden alla apulaisvaltakunnansyyttäjä nosti häntä vastaan syytteen uskonrauhan rikkomisesta ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Syyte kulki oikeusasteiden läpi ja päättyi korkeimman oikeuden tuomioon kesällä 2012. Kansanedustajaksi noussut Halla-aho erosi perussuomalaisille tärkeän hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Vanhoja kirjoituksiaan hän ei ole pahoitellut, eikä hän ole niistä irtisanoutunut. Politiikan tutkija Markku Jokisipilän kirjassa Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla (Otava, 2021) Halla-aho toteaa, että teksteissä on monenlaista materiaalia. ”Siellä on asioita, joista en ajattele samalla tavalla enää tai ehkä en ajatellut silloinkaan, kunhan sanoin jotain läpällä.” Hän myös sanoi kirjoittaneensa ”tavallisena kansalaisena”, eri ajassa ja eri roolissa. Samaan vetosi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps), kun hänen kirjoituksistaan Scriptan kommenttipalstalla keskusteltiin viime kesänä. Jussi Halla-aho ei omien sanojensa mukaan ehdi harrastaa. Intohimoisena pyöräilijänä hän polkee töihin kotoa Eirasta Eduskuntatalolle. Kohut ovat lopulta olleet Halla-ahon poliitikon uralla korkeintaan hidasteita. Hänet on äänestetty kolmesti eduskuntaan, välissä europarlamentaarikoksi ja puolueensa puheenjohtajaksi. Halla-aho on yhtä kaikki pysynyt jakavana persoonana. Hänen nousunsa puolueen johtoon repi perussuomalaisten eduskuntaryhmän kahtia kesällä 2017. Siniseksi tulevaisuudeksi irtaantunut joukko jatkoi Juha Sipilän (kesk) hallituksessa, Halla-ahon johtama perussuomalaiset putosi oppositioon. Valtiovarainministerinä toiminut Petteri Orpo (kok) totesi, ettei kokoomus hyväksy vihapuhetta, vaati sitoutumista ihmisoikeuksiin ja kritisoi Halla-ahon tyyliä arvostella maahanmuuttopolitiikkaa. ”Uudet tehtävät eivät pyyhi pois sitä, mitä aiemmin on sanonut tai kirjoittanut”, Orpo sanoi. Hajoaminen oli lopulta perussuomalaisten onni. Puolue sai oppositiosta käsin nostettua hallitusvastuussa huvennutta kannatustaan ennen seuraavia vaaleja. Halla-aho oli koko maan ääniharava ja teki Helsingin vaalipiirin ennätyksen. Näyttävästä voitosta huolimatta Halla-aho ilmoitti luopuvansa puolueen johdosta kesällä 2021. Ratkaisun kaikista taustoista hän lupasi kertoa vasta kymmenen vuotta tapahtuneen jälkeen. Julkisuudessa puheenjohtajavaihdoksen nähtiin pohjustavan puolueen hallitustietä. Politiikan tutkija Johanna Vuorelma sanoi, että vaihdoksessa merkittävintä oli se, ettei uudella puheenjohtajalla ole samanlaista menneisyyden painolastia kuin Halla-aholla kirjoitteluidensa ja tuomionsa takia. Halla-aho pudottautui taka-alalle päivänpolitiikasta. Kun vuosi päättyi, hän ei toiminut missään eduskunnan valiokunnassa edes rivijäsenenä. Eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa johtanut Mika Niikko (ps) tviittasi helmikuussa 2022, että Emmanuel Macronin tai ”jonkun muun” pitäisi sanoa, että ”Ukraina ei liity Natoon”. Nousi kohu. Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi, että linjaus sulkisi liittokunnan oven miltä tahansa toiseltakin maalta, myös Suomelta. Niikko ilmoitti erostaan vielä samana päivänä. Halla-aho nousi valiokunnan johtoon 16. helmikuuta. Seuraavalla viikolla Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Venäjää pitkään kritisoinut Halla-aho toivotti eduskunnan täysistunnossa ukrainaksi ”voimaa Ukrainan kansalle tänä kauheana päivänä”. Häntä pyydettiin kommentoimaan sotaa television ajankohtaisohjelmiin. Hänen johtamansa valiokunta oli eduskunnan keskeisin Suomen Nato-hakemuksen käsittelyssä. Kun uusi hallitus syntyi viime kesänä, Halla-ahosta ei tullut ministeriä vaan eduskunnan puhemies. Samaa tointa hoiti Sauli Niinistö viimeisen eduskuntakautensa ennen presidenttiyttä. Poliittisen historian yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta näkee, että puhemieheen liitetään samanlaisia piirteitä, joita pidetään toivottavana myös presidentille. Hänen odotetaan irtaantuvan puoluetaustastaan ja asettuvan päivänpoliittisen kiistojen yläpuolelle. ”Halla-aho otti etäisyyttä päivänpolitiikan kiivaimpaan arkeen osittain jo sen jälkeen, kun hän jäi pois puolueen puheenjohtajan paikalta”, Karimäki sanoo. Osittain. Vielä kesällä Halla-aho kirjoitti Twitterissä (nykyisin X), että ”joillakin tahoilla on kihisevän paha mieli”, koska hän ei puhemiehenä kutsunut eduskuntaa koolle kesken kesätauon. Uudenvuodenpuheen pitäminen on presidentin tärkein tehtävä. Näin Halla-aho kirjoitti blogissaan vuoden 2012 presidentinvaalien alla. Ilmeisesti ajatus ei ollut ”läppä”, sillä Halla-aho toisti samaa viestiä elokuussa puoluekokouksessa, jossa perussuomalaiset asetti hänet presidenttiehdokkaakseen: ”Pohtiessaan ehdokasvalintaa kansalaisen on syytä miettiä, mistä hän haluaa kuulla presidentin puhuvan esimerkiksi uudenvuodenpuheessaan.” Samasta teemasta, arvojohtajuudesta, on aikomus puhua Halla-ahon kanssa haastattelussa. Puhemies yllättää tulemalla haastatteluun vartin etuajassa, vaikka tapaamista oli vaikea sovittaa kalenteriin. Halla-aho kuvailee presidenttiä ylimmäksi kansalaiskeskustelijaksi, jolla on oikeus ja velvollisuus nostaa julkiseen keskusteluun tärkeitä kysymyksiä. ”En usko, että ihmiset ovat presidentinvaaleissa valitsemassa ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajaa, vaan kyllä he nimenomaan valitsevat sitä ylintä kansalaiskeskustelijaa”, hän sanoo. Itse hän uskoisi presidenttinä pitävänsä esillä lapsiin ja nuoriin liittyviä teemoja. Myös sisäiseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset sopisivat presidentin suuhun. Vaan missä menevät presidentille sopivien puheenaiheiden rajat? Kukaan Suomen Kuvalehden tähän asti haastattelemista presidenttiehdokkaista ei ole löytänyt moitittavaa presidentti Niinistöstä arvojohtajana. Halla-aho löytää. ”Mielestäni presidentti Niinistö on joissakin tapauksissa asettunut liian selkeästi jonkun osapuolen kannalle sisä- ja puoluepoliittisissa kiistoissa. Viittaan esimerkiksi perussuomalaisten hajoamiseen vuonna 2017.” Halla-ahon ohella puolueen johtoon valittiin Teuvo Hakkarainen, joka niin ikään oli tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Niinistö reagoi sanomalla, nimiä mainitsematta, ettei ole nähnyt ”ihmisarvoon kohdistuvasta loukkauksesta” tuomittujen osoittaneen ”tehokasta katumista”. Presidentin ei Halla-ahon mielestä tule myöskään lähteä mukaan eri intressiryhmien välisiin keskusteluihin esimerkiksi työmarkkinoista. ”Kun presidentti poistuu omien valtaoikeuksiensa alueelta, niin mielestäni hänellä on oikeus esittää näkemyksiä, mutta hänen näkemystensä ei tule nauttia immuniteettia.” Oma asiansa on ulkopolitiikka. Sitä presidentti kommentoi auktoriteettiasemasta käsin. ”Perustuslain mukaan hän johtaa ulkopolitiikkaa, ja mielestäni tähän on syytä suhtautua vakavasti.” JUSSI HALLA-AHO • SYNTYNYT TAMPEREELLA 1971, ASUU HELSINGISSÄ. FILOSOFIAN TOHTORI HELSINGIN YLIOPISTOSTA. VÄITÖSKIRJA KÄSITTELI MUINAISKIRKKOSLAAVIN KEHITYSTÄ. NAIMISISSA HILLA HALLA-AHON KANSSA. VIISI LASTA, JOISTA NELJÄ HILLA HALLA-AHON KANSSA. • KANSANEDUSTAJANA 2011–2014 JA UUDELLEEN VUODESTA 2019 ALKAEN. EUROPARLAMENTAARIKKO 2014–2019. EDUSKUNNAN PUHEMIES KESÄKUUSTA ALKAEN. PERUSSUOMALAISTEN HISTORIAN KOLMAS PUHEENJOHTAJA 2017–2021. • NOUSI JULKISUUTEEN SCRIPTA-BLOGILLAAN, JOSSA KIRJOITUKSIA 2003–2019. ”En tiedä onko tämä varsinainen tarina, mutta tutustuin YUPiin, joka on yksi Suomen musiikkihistorian aliarvostetuimpia ja ehkä vähän jonnekin katveeseen jääneitä yhtyeitä, 90-luvulla opiskeluaikanani.” Halla-aho istui pyhäinpäivänä posket punoittaen Tampereen Nokia-areenalla Elämäni biisi -ohjelman suorassa lähetyksessä. Mukana olivat myös presidenttiehdokkaat Alexander Stubb (kok), Pekka Haavisto (vihr), Olli Rehn (kesk) ja Mika Aaltola (sit). Kun muut kertoivat valitsemiinsa kappaleisiin liittyviä henkilökohtaisia tarinoita, mainitsivat perheenjäseniään ja katsomossa kyynelehtiviä puolisoitaan, Halla-aho pysytteli analyyttisellä linjalla. ”Suomen kielessä sanat taito ja taide juontuvat samasta juuresta…” ”Itseäni viehättää YUPin musiikissa ja tässä kappaleessa erityisesti sen monisäikeisyys ja monikerroksisuus…” ”Sanoituksissa on myös tällaista kerrostuneisuutta, siinä on ensin tällainen puhtaasti foneettinen pintakerros…” Hän kuitenkin jammaili hillitysti biisien mukana. Kehui esityksiä. Viestinnän professori Pekka Isotalus arvioi kahden päivän kuluttua Helsingin Sanomissa, että Halla-ahosta nähtiin hieman uusia piirteitä, kun ”hän hymyili ja hykerteli”. ”Halla-aholta löytyi pilkettä silmäkulmasta, jota harvoin nähdään julkisuudessa. Hän myös liikkui enemmän kuin koskaan aiemmin”, kehonkielikonsultti Sami Sallinen analysoi Ilta-Sanomissa. Pilke silmäkulmassa ei ole nostanut Halla-ahon asemia uusimmissa presidenttikyselyissä. Kun Maaseudun Tulevaisuus kysyi marraskuussa, keitä ehdokkaita suomalaiset eivät voisi missään tilanteessa äänestää presidentiksi, joka toinen vastaaja mainitsi Halla-ahon. Kärkiehdokkaista hän keräsi eniten ”inhokkiääniä”. Heikoista lukemista huolimatta Halla-aho näkee, että hän olisi väistämättä kaikkien suomalaisten presidentti, jos tulisi valituksi. ”Suomalaisilla yleensä on ollut tapana asettua istuvan presidentin taakse, vaikka tämä olisi ollut kuitenkin jakava persoona ennen vaaleja.” ”Muslimit loukkaantuvat herkemmin uskontoonsa kohdistuvasta kritiikistä” Suomen Kuvalehti esittää presidenttiehdokkaille joukon arvo­kysymyksiä, joihin on vastattava lyhyesti. Jos tulet valituksi presidentiksi, mikä on tärkein asia, jota pidät esillä arvojohtajana? ”Kaiken päätöksenteon ohjenuorana pitää olla Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolustaminen.” Kuka on esikuvasi arvojohtajana? ”Suomen presidenteistä olen yleensä maininnut Risto Rytin. Hän pystyi toimimaan asemansa edellyttämällä tavalla vaikeassa tilanteessa sivuuttaen oman henkilökohtaisen etunsa ja jopa omat henkilökohtaiset näkemyksensä.” Pitääkö Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuus sallia? ”Ei. Olen ollut tätä mieltä aina, ja olen puhunut tästä asiasta aina. Ja nyt se on ehkä ajankohtaisempaa kuin koskaan.” Pitäisikö turkistarhaus kieltää? ”Tämä on vaikea ja mielipiteitä jakava kysymys myös omassa poliittisessa viiteryhmässäni.” ”Itse en missään olosuhteessa oman moraalisen kompassini ohjaamana pystyisi käyttämään turkista, mutta en silti halua lähteä tuomitsemaan elinkeinoa, enkä varsinkaan siinä toimivia ihmisiä. Uskon, että se on auringonlaskun ala kaikkialla maailmassa.” THL on suosittanut, että huumeiden käytön rangaistavuudesta luovuttaisiin. Oletko samaa mieltä? ”En ole samaa mieltä. Mielestäni lainsäädännöllä on lähetettävä selkeä viesti siitä, mitä yhteiskunta pitää toivottavana ja mitä paheksuttavana. Kaikkia rikoksia tehdään siitä huolimatta, että ne on kriminalisoitu ja niistä rangaistaan, joten tämä argumentti on mielestäni huono.” THL on suosittanut myös huumeiden käyttöhuoneiden kokeilua. Kannatatko tätä ideaa? ”Kannatan nollatoleranssia kaikkien tällä hetkellä laittomien päihteiden osalta.” Tulisiko naisille säätää vastaava asevelvollisuus kuin miehille? ”Periaatteessa kyllä. Perustuslaki kieltää asettamasta ihmisiä eriarvoiseen asemaan ilman pätevää perustetta. Naiset voivat suorittaa asepalveluksen siinä kuin miehetkin, mikä osoittaa, että naiset pystyvät siihen, joten mitään varsinaista perustetta nykyiselle menettelylle ei ole.” ”Toisaalta nykyinen järjestelmä nauttii mitä ilmeisemmin kansan laajan enemmistön tukea ja demokratiassa enemmistö päättää.” Mikä on oma näkemyksesi asiassa? ”Oma näkemykseni on juuri tämä, jonka kerroin. Minä uskon vakaasti demokratiaan ja siihen, että enemmistö päättää.” Äsken taisit sanoa oman mielipiteesi päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä, et kansalaisten mielipidettä. ”Tässä on se ero, että huumeet aiheuttavat määrättömän määrän henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia tragedioita, kun taas nykyisellä asevelvollisuusjärjestelmällä ei ole vastaavanlaisia varjopuolia.” Pitäisikö Suomen luopua uskonrauhan rikkomista koskevasta lakipykälästä? ”Kyllä pitäisi. Nykyinen pykälä kriminalisoi sen, mitä joku pitää loukkaavana, mutta tosiasia on, että eri uskontoihin kuuluvat ihmiset keskimäärin suhtautuvat erilaisella herkkyydellä omaan uskontoonsa kohdistuvaan arvosteluun.” ”Koska muslimit loukkaantuvat herkemmin uskontoonsa kohdistuvasta kritiikistä kuin vaikka kristityt, niin tästä seuraa, että laki asettaa eri uskontokuntiin kuuluvat ihmiset eriarvoiseen asemaan.” Pitäisikö eutanasia laillistaa Suomessa? ”Kyllä mielestäni pitäisi, kun kyse on tilanteesta, jossa henkilöllä joko ei ole kognitiivista toimintaa eikä ole toivoa, että hän toipuisi tilastaan, tai jos hän on itse ilmaissut selkeästi tahtonsa kuolla.” Millaisissa tapauksissa käyttäisit presidentin armahdusoikeutta? ”Voin kuvitella tilanteen, jossa laillisuusperiaatteen noudattaminen edellyttää ankaran rangaistuksen antamista jostakin teosta, joka kuitenkin eettiseltä ja moraaliselta kantilta on jollain tavalla ymmärrettävissä paremmin kuin jokin toinen vastaava teko.” Tekisitkö vienninedistämismatkoja Kiinaan, Saudi-Arabiaan tai muihin maihin, jotka polkevat ihmisoikeuksia? ”Tämä ei ole täysin mustavalkoinen kysymys. On tilanteita, joissa eettiset tekijät ovat niin painavia, että kaupankäyntiä ei ole syytä harjoittaa. Esimerkkinä Venäjän imperialistinen sota Ukrainassa.” ”Kannatan ulkopolitiikassa rauhanomaisen rinnakkaiselon mallia, jossa vältämme strategisten riippuvuuksien luomista totalitarisiin valtioihin mutta hyväksymme, että kukin kansa päättää itse, miten se haluaa yhteiskuntansa järjestää.” Pitäisikö koko maa pitää asuttuna, vaikka palveluiden ylläpitäminen maksaa? ”Koko maa täytyy pitää asumiskelpoisena. Se edellyttää sitä, että tietyt peruspalvelut turvataan kohtuullisesti kaikilla seuduilla, vaikka se aiheuttaisi ylimääräisiä kustannuksia.” Pitäisikö seksuaalirikoslainsäädäntöä kiristää? ”Ylipäätään rangaistuksia ihmisen terveyteen ja henkeen kohdistuvissa rikoksissa pitäisi kiristää.” Minkä yhden asian uudistaisit Linnan juhlissa? ”Ehkä kutsuisin hieman vähemmän vieraita. Kaipaan hieman fyysistä tilaa ympärilleni ja olen kokenut juhlat aika täyteen pakatuiksi.” Mihin tervehdykseen lopettaisit uudenvuodenpuheen? ”Toivottaisin kansalaisille onnea, menestystä ja siunausta.”