Jussi nousee

HS-gallup Stubb johdossa, Aaltolan kannatus puolittui Pekka Haavisto on toisena ja Jussi Halla-aho kolmantena HS:n joulukuun kannatustutkimuksessa. Jutta Urpilaisen kannatus on lähtenyt laskuun. Alexander Stubb ja Pekka Haavisto jatkavat presidenttikilvan kärjessä. Teemu Luukka HS 15:51 KOKOOMUKSEN presidenttiehdokas Alexander Stubb (kok) on suosituin presidenttiehdokas HS:n joulukuun kannatusmittauksessa. Hän johtaa parilla prosenttiyksiköllä valitsijayhdistyksen ehdokasta Pekka Haavistoa (vihr). Stubbia äänestäisi 24 prosenttia tutkimukseen osallistuneista, jos presidentinvaalit järjestettäisiin nyt. Pekka Haaviston kannatus on 22 prosenttia. Stubbin tilanne on pysynyt jokseenkin muuttumattomana marraskuun mittauksesta. Haaviston kannatus on noussut kaksi prosenttiyksikköä. Haavisto on saanut lisää kannattajia Sdp:tä äänestäviltä. Haavistoa äänestäisi 38 prosenttia Sdp:n äänestäjistä. Marraskuussa määrä oli 29 prosenttia. Tutkimusaineiston on koonnut Verian 20.–21.12.2023. ALEXANDER STUBB voittaisi kaikki kuusi vastustajaansa toisella kierroksella. Tiukinta olisi Pekka Haavistoa vastaan. Stubb saisi 55 prosenttia ja Haavisto 43 prosenttia. Tilanne oli jokseenkin sama marraskuussa. Presidenttiehdokkaiden kannatukset ovat muuttuneet muutenkin vähän marraskuusta. Perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho (ps) on noussut suosiossa kolmanneksi. Häntä äänestäisi nyt 13 prosenttia kyselyyn osallistuneista, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin marraskuussa. Tutkimuksesta näkyy, että perussuomalaiset äänestäjät ovat aktivoituneet aikaisempaa enemmän. Perussuomalaisia kannattavista 69 prosenttia äänestäisi Halla-ahoa, kun määrä oli 54 prosenttia marraskuussa. Halla-aho meni selvästi ohi valitsijayhdistyksen ja keskustan ehdokas Olli Rehnistä (kesk), jonka marraskuun 10 prosenttia muuttui yhdeksäksi prosentiksi. TUTKIMUKSEN yksi odotetuimmista tuloksista koskee Sdp:n ehdokas Jutta Urpilaista, joka ilmoittautui virallisesti presidenttiehdokkaaksi vasta joulukuun alussa. Tuolloin Sdp:n joukoissa odotettiin, että Urpilaisen suosion lähtee nousuun. Onkin käynyt päinvastoin. Urpilaista kannatti marraskuussa seitsemän prosenttia tutkimukseen osallistuneista, mutta joulukuussa enää viisi prosenttia. Hänen joukoistaan on lähtenyt ennen kaikkea Sdp:tä äänestäviä. Vasemmistoliiton ehdokas Li Andersson (vas) on pysynyt seitsemän prosentin sarjassa. Valitsijayhdistyksen ehdokas Mika Aaltolan suosio jatkaa laskuaan. Se on puolittunut sitten lokakuun. Nyt häntä kannattaa enää neljä prosenttia, mikä on vain hiukan enemmän kuin kristillisdemokraattien ehdokas Sari Essayahin (2 prosenttia) ja Liike Nytin ehdokas Harry Harkimon (1 prosentti) kannatus. Valtaenemmistö arvelee (89 prosenttia), että luultavasti äänestää presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella nyt valitsemaansa ehdokasta. Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan noin 2,6 prosenttiyksikköä suuntaansa. KANNATUSLUVUT muuttuvat hiukan, kun kannatusta kysyttiin niiltä, jotka aikovat varmasti äänestää seuraavissa presidentinvaaleissa. Tässä joukossa Stubb sai 27, Haavisto 23, Halla-aho 14 ja Rehn 10 prosentin kannatuksen. Muiden suosio jää alle kymmenen prosentin. TOISELLA kierroksella miehistä selvästi suurempi osa äänestäisi Stubbia, naisista Haavistoa. Kuitenkin joka kolmas mies äänestäisi Haavistoa ja useampi kuin kaksi naista viidestä Stubbia. Mitä parempituloiseen talouteen kuuluvasta henkilöstä on kyse, sitä todennäköisemmin hän äänestäisi Stubbia. Kuitenkin 38 prosenttia vähiten ansaitsevista tukisi vaalin toisella kierroksella Stubbia. Vastaavasti useampi kuin joka kolmas eniten ansaitseva päätyisi Haavistoon. Toisella kierroksella Haavisto keräisi ääniä sosiaalidemokraateilta, vihreiltä ja vasemmistoliittolaisilta. Stubb puolestaan saisi valtaosan kokoomuslaisten, perussuomalaisten ja keskustalaisten äänistä. Toisella kierroksella sanoo varmasti äänestävänsä 69 prosenttia tutkimukseen osallistuneista. Eniten toisen kierroksen äänestysaktiivisuus putoaa perussuomalaisten keskuudessa, jos vastakkain ovat Stubb ja Haavisto. Vain 55 prosenttia perussuomalaisista sanoo äänestävänsä varmasti toisella kierroksella tässä tapauksessa. TUTKIMUKSEN mukaan 73 prosenttia aikoo varmasti äänestää tulevissa presidentinvaaleissa ensimmäisellä kierroksella. Todennäköisesti äänestäisi 19 prosenttia. Edellisissä presidentinvaaleissa ensimmäisen kierroksen äänestysaktiivisuus oli noin 67 prosenttia. Tämän mukaan äänestysaktiivisuus saattaisi olla nousemassa.