Jussi nousee

KIRJAUDU Kommentti: Gallupeissa saattaa muhia yllätys Jussi Halla-ahon suosio on nousussa, ja se sähköistää kisaa kakkoskierroksen asetelmasta, kirjoittavat Iltalehden Elli Harju ja Juha Ristamäki. Perussuomalaiset näyttää tekevän sen taas: puolue onnistuu nostamaan kannatustaan vaalien viime metreillä. Kuvassa Jussi Halla-aho ja Riikka Purra. Juha Ristamäki Tänään klo 16:44 Keskustelu sosiaalisessa mediassa käy vilkkaana siitä, missä Ylen ja Helsingin Sanomien kyselyt viipyvät. Viimeksi ne ovat julkaisseet presidenttikisan kannatusmittauksensa joulukuussa. Ennakkoäänestys alkoi keskiviikkona ja varsinaiseen vaalipäivään on puolitoista viikkoa. Erityisesti meteliä gallupeista pitävät perussuomalaiset, jotka ovat sitä mieltä, että nyt kansalta piilotellaan PS:n presidenttiehdokkaan Jussi Halla-ahon nousua. Sen väitteen, että gallupien julkaisuaikatauluissa olisi kyse jonkinlaisesta salaliitosta, voi jättää omaan arvoonsa. Mutta se pitänee paikkansa, että Halla-aho on nousussa. Kuinka vahvassa, se nähdään pian. PS:n sisällä ajatellaan, että Halla-ahon kannatus voisi olla nyt jotain 15–18 prosentin välillä. Se tarkoittaisi, että Halla-aho voisi teoriassa olla vielä iskuetäisyydellä pääsystä toiselle kierrokselle, jos Pekka Haaviston (valitsijayhdistys, vihr) suosio olisi vahvasti laskussa ja perussuomalaisten kannattajat lähtisivät sankoin joukoin uurnille, eivätkä jäisi kotiin. Joka tapauksessa perussuomalaiset näyttää tekevän sen taas: puolue onnistuu nostamaan kannatustaan, tässä tapauksessa presidenttiehdokkaansa, aivan vaalikampanjan viime metreillä. Temppu on onnistunut neljä kertaa putkeen eduskuntavaaleissa. PS ja Halla-aho ovat tehneet nousun vanhan toimivan pelikirjansa mukaisesti. Puolue on hallinnut julkista keskustelua viime viikot antamalla muita puolueita kuohuttavia lausuntoja muun muassa Ylen leikkauksista ja Suomen väestön muutoksesta. Parasta aikaa on menossa myllytys gallupeista. Tv-tenteissä Halla-aho esiintyy maltillisena valtionpäämiehenä, joka osaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiat ja välttää puhumasta arvomaailmastaan, mutta väläyttelee kuitenkin ydinkannattajilleen kärkkäitä lausuntoja osoittaen, että äänestäessä minua äänestätte vanhaa tuttua Halla-ahoa. Puolueen muut kellokkaat pitävät huolta, että julkisuudessa puhutaan perussuomalaisille tärkeistä aiheista ja sosiaalisessa mediassa PS-mylly pyörii. Kuvaavaa jälkimmäisestä on, että nuorisovaaleissa Alexander Stubb (kok) oli ykkönen Helsingissä, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä, Halla-aho kaikkialla muualla maassa. Halla-aho saa tukea myös PS:n puoluekannatuksesta. Se ei ole romahtanut kevään eduskuntavaalien jälkeen, vaan on vakiintunut yli 17 prosentin tasolle. Halla-ahon noususta huolimatta voisi yhä sanoa, että vaalien toiselle kierrokselle pääsevät Stubb ja Pekka Haavisto (valitsijayhdistys, vihr). Mutta kuten edellä on kuvattu, Halla-aho voisi ehkä nousta sotkemaan tätä asetelmaa. Stubbin asema kannatusmittauksissa on tähän asti ollut vahva. Stubb tulee viimeisissä kannatusmittauksissa hieman alaspäin, mutta ei paljon. Stubbia kannattelee paitsi kokoomuksen vankka perussuosio, myös se, että hänen kampanjallaan on selvästi enemmän rahaa kuin muilla. Stubb jatkaa julkisissa esiintymisissään varovaisella linjalla. Hänet tunnetaan ministeriajoilta myös impulsiivisuudestaan, nyt hän välttelee hermostumisia. IS:n tentissä tiistaina nähtiinkin ylikorostuneen rento Stubb. Muiden ehdokkaiden intresseissä on saada Stubb puhumaan kotimaan asioista, kuten hallituksen säästötoimista ja työmarkkinauudistuksista. Ne eivät ole Stubbin ydinosaamisaluetta ja riskit kasvavat niistä puhuttaessa – siksi Stubb välttelee niitä aiheita. Haaviston kampanjaa voisi kuvailla kohtuullisen laimeaksi. Haaviston poliittiset avaukset ovat olleet vaisuja, ja hän ei ole saanut niillä tilaa mediassa tai päässyt hallitsemaan julkista keskustelua. Kampanjaan on kuitenkin tullut uutta eloa muun muassa sen takia, että Haavisto onnistui Ylen yksilötentissä, jota katsoi melkein 900 000 suomalaista. Kampanja sai tämän jälkeen myös uusi rahoittajia. Isoissa tenteissä Haavisto ei ole varsinaisesti onnistunut, mutta ei epäonnistunutkaan. Kansalaiset tuntuvat IS:n tekemän kyselyn mukaan kuitenkin luottavan hänen ammattitaitoonsa ulkopolitiikassa. Haaviston kannalta ratkaisevaa on, miten äänestäjät reagoivat, jos Halla-ahon nousu yltääkin jo korkealle. Ryhmittyvätkö vihervasemmistopuolueiden kannattajat Haaviston tueksi jo ensimmäisellä kierroksella, vai pysyvätkö Jutta Urpilaisen (sd) ja Li Anderssonin (vas) takana? Ryhmittymisen puolesta puhuu muun muassa se seikka, että meillä on presidentinvaaleissa ollut tapana, että toisella kierroksella kohtaavat porvaripuolen ja vihervasemmistopuolen ehdokkaat. Kannatuskyselyiden mukaan mukaan Stubb voittaisi kaikilla kakkoskierroksen skenaarioilla – oli vastassa sitten Haavisto, Halla-aho tai vaikka Olli Rehn tai Jutta Urpilainen. Monet politiikan seuraajat ovat sitä mieltä, että toisella kierroksella kovimman vastuksen Stubbille voisi itse asiassa tarjota Rehn. Esimerkiksi Ylen tentissä Rehn arvosteli hallituksen leikkausten vaikutuksia kansalliseen yhtenäisyyteen ja on esittänyt toimia työmarkkinariidan ratkaisemiseksi. Rehn hakee kannatusta keskustavasemmistosta, oppositiopuolueiden äänestäjistä. Rehnin oljenkorsi on pelata nyt jo toisen kierroksen asetelmaa, jossa hän haastaisi Stubbin. Äänestäjille tämän kirkastaminen onkin sitten vaikeampi temppu, vaikka Rehninkin esiintymistä Ylen yksilötentissä on laajalti kehuttu. Kysymys kuuluu, mistä aiheista seuraavat pari viikkoa puhutaan ja kuka saa hallittua keskustelua. Stubbille riittää mokien välttely, Haavisto, Halla-aho ja Rehn joutuvat laittamaan enemmän peliin.