Halla-aho puhemieheksi 91 äänellä

Eduskunnassa protesti: Jussi Halla-aho vain 91 äänellä puhemieheksi Tyhjää äänesti 36 edustajaa ja hajaääniä saivat muun muassa Juho Eerola (ps) ja Sakari Puisto (ps). Jussi Halla-aho sai eduskunnan puhemiesvaalissa alle puolet eduskunnan äänistä. Mika Koskinen Tänään klo 12:49 Perussuomalaisten Jussi Halla-aho valittiin toistamiseen eduskunnan puhemieheksi eduskunnan täysistunnossa tiistaina, mutta äänestyksestä tuli valtaisa protesti. Halla-aho sai vain 91 ääntä. Tyhjää äänesti protestiksi 36 kansanedustajaa. Kuusi ääntä hylättiin, koska niissä oli puutteellinen tai väärä nimi tai vaalisäännön 5 §:n kanssa ristiriitainen merkintä. Nämäkin äänet olivat todennäköisesti protestiääniä. Eniten hajaääniä ja niin ikään myös protestiääniä saivat PS:n Juho Eerola (17 ääntä) ja PS:n Sakari Puisto (4 ääntä). Seuraavat edustajat saivat kukin yhden äänen: Eva Biaudet (r), Timo Heinonen (kok), Teemu Keskisarja (ps), Anna Kontula (vas) ja Juha Mäenpää (ps). Poissa oli 40 edustajaa. Halla-ahon saama pieni äänimäärä kertoo siitä, että kyseessä on melkoinen protesti Halla-ahoa vastaan. Eduskunnan perinne on, että puhemiehen tehtävä kuuluu hallituksen toiseksi suurimmalle puolueelle ja että muiden puolueiden edustajat antavat tukensa ”puhemiespuolueen” ehdokkaalle. Käytäntö on sama varapuhemiehen vaalissa. – Haiskahtaa poliittiselta pelleilyltä, PS:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kommentoi Iltalehdelle äänestyksen jälkeen. Jani Mäkelä, mistä protesti kumpuaa? – Sitä pitää kysyä niiltä, jotka protestoivat. Tämä on omituista. Halla-aho on hoitanut tehtävänsä hyvin, Mäkelä sanoi. Viime vuoden puhemiesvaalissa Halla-aho sai 134 ääntä. SDP:n eduskuntaryhmä ilmoitti Helsingin Sanomien jutussa etukäteen, ettei se aio tukea puhemies Halla-ahoa eduskunnan puhemiehistön vaalissa. Taustalla vaikutti kesän rasismikohu. Halla-aho ei nähnyt tarpeelliseksi kutsua eduskuntaa koolle sen takia. HS: mukaan Halla-aho myös yritti rajoittaa kansanedustaja Kim Bergin (sd) puheoikeutta Vilhelm Junnilaa (ps) koskeneessa rasismikeskustelussa ja on julkisuudessa arvostellut Sdp:n edustajan Piritta Rantasen henkilökohtaisia asioita. Harvoin puhemies saa läheskään kaikkia ääniä. Edellinen puhemies, keskustan Matti Vanhanen sai 157 ääntä vuoden 2022 vaalissa. Keskustan ryhmäjohtaja Antti Kurvinen kertoi Iltalehdelle, että ryhmä päätti ”kannattaa vakiintunutta parlamentaarista käytäntöä,” mikä tarkoittaa Halla-ahon äänestämistä. Tuliko keskustan ryhmästä protestiääniä? – En lähde arvailemaan. En ole kenenkään äänestyslippua ollut vahtimassa. Halla-ahon linjaukset taustalla Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) johti puhetta eduskunnan täysistunnossa 17.10.2023. MIKKO HUISKO Iltalehdelle kerrottiin jo viime syksynä eduskunnan oppositiosta, että Halla-ahon sanomiset eivät ole olleet kaikkien kansanedustajien mieleen ja että tämä tulee näkymään seuraavassa puhemiehen vaalissa. Halla-aho sanoi puhemiehen tiedotustilaisuudessa syyskuussa, ettei hän aio puuttua eduskunnan puhekulttuuriin. – Nähdäkseni kansanedustuslaitos on edustuksellisessa demokratiassa pyhistä pyhin. Tämä ei ole mikään tarkkailuluokka eikä euroviisukarsinta, jossa puhemiehen tehtävä on antaa pisteitä kansanedustajille, Halla-aho sanoi, kun asiasta häneltä kysyttiin. – Puhemiehen ensisijainen tehtävä on turvata kansanedustajien perustuslaillinen oikeus tuoda keskusteluun niitä kantoja, joita esittämään kansalaiset ovat hänet esittämään äänestäneet, Halla-aho jatkoi. Tämä oli monille liikaa, koska Halla-ahon uskottiin sallivan minkälaisen puheen tahansa eduskunnassa. Sauli Niinistöä nöyryytettiin 2010 Kaikkien aikojen puhemiesprotesti nähtiin helmikuussa 2010, kun kansanedustajat protestoivat puhemies Sauli Niinistöä (kok) vastaan. Niinistö sai puhemiesvaalissa vain 88 ääntä ja oli valinnan jälkeen valmis luopumaan tehtävästä, mikä ei ollut kuitenkaan mahdollista. Kansanedustajat olivat käärmeissään siitä, että Niinistö oli puhemiehenä puuttunut eduskunnan kuluihin kovalla kädellä. Niinistö puuttui esimerkiksi kansanedustajien matkustuskäytäntöihin. Risikko ja Filatov jatkavat varapuhemiehinä Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa kokoomuksen Paula Risikko. Hän sai 152 ääntä. Vaasan vaalipiiriä edustava Risikko toimi eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä myös eduskunnan syyskauden ajan. Risikko on toiminut eduskunnan puhemiehistön jäsenenä myös vuosina 2018–2019 (puhemies) ja 2015–2016 (varapuhemies). Toisena varapuhemiehenä jatkaa SDP:n Tarja Filatov. Hän sai 131 ääntä. Neljä edustajaa äänesti tyhjää ja yksi ääni hylättiin. Näiden lisäksi äänestyksessä annettiin joitain hajaääniä. Halla-aho kiitti Eduskunnan ikäpuhemies Kimmo Kiljunen (sd) luovutti istunnon lopussa puheenjohtajuuden puhemies Halla-aholle. Halla-aho kiitti edustajia omasta ja varapuhemiesten puolesta saamasta luottamuksesta. – Tähän asti päätöksenteko Suomen turvallisuuden ja suvereniteetin puolustamiseksi on ollut Venäjän hyökkäyksen aikana määrätietoista ja oikea-aikaista ja jokseenkin yksituumaista, Halla-aho. – Voidaan olettaa, että näin on myös vuonna 2024, hän lisäsi heti perään. Halla-aho linjasi rooliaan puhemiehenä. – Näilläkin valtiopäivillä vakaa aikomukseni on kirjoitettuja ja kirjoittamattomia sääntöjä ja vakiintuneita menettelytapoja noudattaen puolustaa tasapuolisesti kaikkien kansanedustajien oikeutta tuoda keskustelussa vapaasti esiin omia kantojaan käsiteltävänä oleviin asioihin, Halla-aho sanoi. – Edustajien perustuslaillinen puhe- ja toimintavapaus, eduskunnan riippumattomuus ulkoisesta painostuksesta, sitoutuminen demokraattisiin päätöksentekotapoihin sekä demokraattisesti tehtyjen päätösten kunnioittaminen ovat toimivan kansanvallan edellytys. Ne takaavat, että meillä ei ole mitään hätää aikana, jolloin demokratiaa haastetaan monestakin suunnasta, Halla-aho sanoi.