Jari taloutemme välttämättömästä korjausliikkeestä

Mielipiteet|tänään Satakunnan Kansassa Kolumni Julkisen talouden ryhtiliike on välttämätön Vaikka hallitus tekeekin isoja säästötoimia, otetaan velkaa edelleen hirmuisia määriä, kirjoittaa Jari Koskela. Jari Koskela JULKINEN taloutemme on karmeassa tilassa. Vielä vuosi sitten yleinen käsitys oli, että julkisen talouden tasapainottamiseen tarvitaan yhdeksän miljardin sopeutus kahden vaalikauden aikana. Hallitusohjelma perustuu tähän tilannekuvaan. Hallitus on ohjelmassaan sopinut neljän miljardin menosäästöistä ja kaksi miljardia taloutta tasapainottavista rakenteellisista toimista. Tilannekuva on kuitenkin heikentynyt huomattavasti vuoden aikana. Hyvinvointialueet ovat tehneet odotettua suurempia alijäämiä ja talouskasvu ei ole toteutunut ennakoidusti. Vuoden 2024 verotuloarvio on tämänhetkisten tietojen valossa jopa 1,4 miljardia odotettua pienempi. Erityisesti arvonlisäverokertymä on romahtanut. Uuden tilannekuvan vuoksi hallitus valmistelee lisää sopeutustoimia. Pääpaino on menosäästöissä, mutta kokonaisuus tulee sisältämään myös veronkorotuksia. Työn verotusta ei kuitenkaan nosteta. Palkasta jo nyt aivan liian suuri osuus menee verottajalle. Työn tekeminen on välttämätöntä saada nykyistä palkitsevammaksi. VAIKKA hallitus tekeekin isoja säästötoimia, otetaan velkaa edelleen hirmuisia määriä. Merkittävinä syinä on korkokulujen lisäksi väestön ikääntyminen, joka vääjäämättä kasvattaa sote-menoja, vaikka kulujen nousua jonkin verran hillitäänkin. Julkisen talouden tasapainottamisesta puhuessa liikutaan usein ylätasolla. Me poliitikot emme ole ehkä riittävästi osanneet sanoittaa sitä, miksi tämä tasapainottaminen on välttämätöntä. Miksi emme voisi jatkaa entiseen malliin, jossa valtio elää yli varojensa ja velkaa otetaan ilman huolta huomisesta? Velka ei ole ilmaista. Siltä saattoi ehkä tuntua nollakorkojen aikana. Nyt pelkästään korkokuluihin menee miljardeja vuodessa. Jatkuva velkaantuminen ja joustamattomat työmarkkinat vähentävät maamme houkuttelevuutta investointikohteena. Näin emme saa maahamme investointeja ja sitä kautta työpaikkoja, jotka puolestaan tuovat niitä verotuloja, joilla hyvinvointivaltiomme palvelut lopulta rahoitetaan. Tällä hetkellä työmarkkinoiltaan ja taloudeltaan vahvempi Ruotsi on vienyt lukuisia investointeja nenämme edestä. Velka ei ole ilmaista. Siltä saattoi ehkä tuntua nollakorkojen aikana. HUOLTA aiheuttaa myös EU:n alijäämämenettely. Suomi on tällä hetkellä ainoana EU-maana matkalla kohti tätä menettelyä. Jos siihen joudumme, me emme enää itse saa päättää tarvittavista politiikkatoimista. Silloin meille sanellaan tarvittavat työelämäuudistukset ja leikkaukset. Ja ne tulisivat olemaan monta kertaa ikävämpiä kuin nämä, joita hallitus on ohjelmassaan linjannut. Hallituksen toimet tähtäävät Suomen palaamiseen takaisin pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden joukkoon. Siihen meillä on kaikki mahdollisuudet, kun vain toimimme yhteistyöllä emmekä repien. Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.).