Veteraanien perintö turvataan

Tervetulotoivotukseni Kansallinen veteraanipäivä 27.4.2024 juhlassa Kankaanpään seurakuntasalissa: Arvoisat kansallisen veteraanipäivän juhlavieraat, arvoisa veteraani, veteraanien lesket, muu kotirintamaväki, juhlapuhujaksi saamamme Kankaanpään oma poika valtakunnan syyttäjä Ari-Pekka Koivisto ja kaikki vapaaehtoiset esiintyjämme Olette sydämellisesti tervetulleita juhlaamme tänne Kankaanpään Seurakuntasaliin. Kiitokset myös tarjoiluistamme huolehtineille Hakoniemen kesäkodin emännille! Ensimmäisen kerran tätä juhlapäivää vietettiin vuonna 1987, kun itsenäinen Suomi täytti 70 vuotta3. Nyt siitä on kulunut jo 37 vuotta ja näin juhlimme tätä sotiemme veteraanien juhlapäivää jo 37. kertaa. Kansallista veteraanipäivää vietetään vuosittain Lapin sodan päättymispäivänä 27. huhtikuuta. Veteraaneja on jäljellä 2.000, puolisoita ja leskiä 6.000 ja veteraanien keski-ikä on jo korkea 99 vuotta. Pohjois-Satakunnassa on jäljellä 5 sotiemme veteraania, Jämijärvellä 3, Kankaanpäässä ja Karvialla 1, Siikaisissa ja Honkajoella ei ainoatakaan. Tänä vuonna juhlan teemana on "Veteraanien perintö turvataan – yhdessä onnistumme". Tällä teemalla halutaan muistuttaa, että veteraanien perinnön säilyttäminen on erityisen tärkeää nyt, kun veteraanisukupolvi on poistumassa lopullisesti keskuudestamme ja veteraanijärjestöt ovat loppumassa ja perinnetyö on siirtymässä Tammenlehvän perinneliiton huolehdittavaksi ”Veteraanien perintö on kertomus uhrautuvaisuudesta, sitkeydestä, lähimmäisen huomioonottamisesta, velvollisuudentunnosta ja tulevaisuudenuskosta.” Näiden merkittävien arvojen lisäksi veteraanisukupolven perintöön ja perinteeseen kuuluu toki paljon muutakin. Vaikka veteraanipäivä ei ole voitonjuhla, sillä on rauhanomaisempi luonne, ja se on tärkeä tilaisuus muistaa ja kunnioittaa niitä, jotka ovat palvelleet maataan vaikeina aikoina Koko kansan syvästi kunnioittama kenraali Adolf Ehnrooth on lausunut sodatkin kokeneen syvän elämänkokemuksen tuomalla viisaudella nähneensä kansan kahtiajaon ja sen yhteenliittymisen itsenäisyyden puolesta talvi- ja jatkosodassa. Niinpä hän toivoi nuorempien sukupolvien jatkavan vanhempien viitoittamalla tiellä Suomen vapauden edestä, mutta ei vierasta vastaan. Ja tämä on edelleen tärkeää tänäkin päivänä. kun itäinen rajanaapurimme Venäjä käy jo kolmatta vuotta kaikki sotarikosten tunnusmerkit täyttävää räikeää hyökkäyssotaansa toista rajanaapuriansa Ukrainaa vastaan. Ja siksihän me myös olemme suurella yksimielisyydellä liittyneet vuosi sitten 4.4. myös läntisen puolustusliiton Naton jäseneksi yhdessä tärkeän yhteistyökumppanimme Ruotsin kanssa. Ja näin olemme myös turvaamassa kansallisen veteraanipäivämme tunnuksen mukaisesti meidän vaalittavaksemme annettua veteraanisukupolven arvokasta perintöä: itsenäisen kotimaamme Suomen vapautta ja itsenäisyyttä. Tämän kansallisen veteraanipäivän arvokasta pääjuhlaa vietetään tällä samalla hetkellä Vaasan Botniahallissa (jossa sivumennen sanoen olen juossut myös maratonin) ja siellä ovat edustettuina kaikkiaan kolme maamme johtajaa Tasavallan Presidentistä Aleksander Stubbista alkaen, lisäksi Puolustusvoimiemme komentaja Janne Jaakkola ja puolustusministeri Antti Häkkänen. Sekin kuvastaa, miten me koko kansankuntana osaamme arvostaa sotiemme veteraanien ja sotasukupolvien meille jättämää perinnettä. Lopuksi pääjuhlan visuaalisesta ilmeestä vastaava Vaasan kaupungin graafikko kertoo taideluomuksestaan: Kulkiessamme pitkin metsiämme voimme nähdä, miten mustikanvarvut tuottavat uutta satoa ja miten vesistömme sulavat talven jälkeen yhä uuteen kesään. Poimiessamme mustikan mättäästä muistamme, miten sotiemme veteraanit ovat uhranneet sen puolesta, että voimme tänäkin päivänä seistä metsän hiljaisuudessa – itsenäisessä Suomessa. Ja vielä luin kirjailijamestarimme Aleksis Kiven runo Maa kunnasten ja laaksojen