Riikka Purra Suomen tilanteesta

Oi kallis Suomenmaa Pienen maan ja pienen kansan on käytettävä vähäiset resurssinsa viisaasti. Elävä ja vireä maaseutu ja aluetalous on myös huoltovarmuus- ja puolustuskysymys. Mielipide|Maaseudun Tulevaisuudessa 17.6.202409:15 K Riikka Purra 1950-luvulla kuollut musiikkivaikuttaja Heikki Klemetti tuli tunnetuksi muun muassa sävelmästä ”Oi kallis Suomenmaa”. Sen harras sointi kuului varsinkin sankarihautajaisissa sotavuosina. Mieskuorojen paljon laulaman sävelmän sanat osuvat tähänkin päivään. Suomen nostaminen vaatii yhteistä voimainponnistusta. Työtä, jotta saamme rakkaan Suomi-neidon takaisin jaloilleen. Hallituksen talouspolitiikan tavoitteena on yhtäältä tasapainottaa julkista taloutta – urakka tuntuu välillä ylitsepääsemättömältä, ennusteet heiluvat, mutta hallitus jatkaa vastuun kantamista. Toisaalta tarvitsemme myös teollisuus-, elinkeino- ja kasvupolitiikkaa. Suomen on käytettävä niukat voimavaransa siihen, että koko maassa saadaan uusia investointeja tervehdyttämään paikallis- ja aluetaloutta. Kehysriihen kasvupanostukset ovat erinomaisia. Valtiovarainministeriössä valmistellaan johdollani suurten investointien verohyvitystä, jolloin määrättyjen investointikustannusten osa voitaisiin hyvittää tulevien vuosien yritysverotuksessa. Näin toivon mukaan saamme kasvusykäyksen. Teollisuussijoituksen pääomitus 300 miljoonalla eurolla voi antaa kasvurahoitusta pienemmille yrityksille, esimerkiksi biotalouden ja muiden uusien teknologioiden saroilla. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on valtiovarainministeriön omistajaohjauksessa, ja aion varmistaa, että investoinnit eivät tule jäämään kantaverkon kapasiteetista kiinni. Lisäksi liikenneministerimme on aloittamassa uusia tiehankkeita monella suunnalla Suomen väyläverkossa. Tiestöä korjataan ja asfaltoidaan. Otsikon mukaisesti olemme kuitenkin kallis ja logistisesti haastava maa. Edullista sähköenergiaa tarvitsemme lisää. Tarvitsemme uusia ydinvoimaloita ja säästä riippumatonta perusvoimaa. Uudet kaukolämpöreaktorit voivat tuoda jatkossa puhdasta lämpöä kerrostalokoteihin ja omakotitaloihin. Tuulivoimaa meillä rupeaa olemaan jo yllin kyllin. Energian hinnan pitäminen kurissa luo edellytyksiä teollisuuden investoinneille. Kunnossa oleva tieverkko on kilpailukykytekijä. Polttoaineiden verotusta on alennettu ja alennetaan edelleen. Jakeluvelvoitetasoa on selvästi maltillistettu. Hallitus päätti myös ammattidieselin käyttöönotosta. Se kompensoi edellisen hallituksen hyväksymän laajenevan EU-päästökaupan kustannuksia. Pienen maan ja pienen kansan on käytettävä vähäiset resurssinsa viisaasti. Elävä ja vireä maaseutu ja aluetalous on myös huoltovarmuus- ja puolustuskysymys. Itärajamme on EU:n ja Naton ulkoraja. Autioituvat kylänraitit eivät ole turvallisuudenkaan kannalta toivottavaa kehitystä. Suomi tarvitsee tasapainoisia panostuksia koko maahan. Toivon mukaan yleinen korkotaso lähtee pian laskuun, ja elämisen ja asumisen kustannukset hellittäisivät. Työllisyystoimien ja rakennetoimien myötä työllisyys nousee, kotitalouksien luottamus kohenee. Toivotan lukijoille hyvin ansaittua kesälomaa! Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja.