Talouskasvu liikkeelle Purra päivän Maaseudun Tulevaisuudessa

Työtä tekevien iso veroale toteutuu – enemmän rahaa käteen ja kasvuun On tärkeää, että kasvumyönteisillä uudistuksilla erityisesti nuoremmille ikäluokille tarjotaan näkymä siitä, että Suomessa on työllä ja yrittämisellä mahdollisuus luoda parempi tulevaisuus itselleen ja lähimmäisilleen, sanoo Riikka Purra kolumnissaan. Riikka Purran mukaan nyt on tullut korkea aika tunnustaa, että valtiojohtoinen talousajattelu vie umpikujaan. Kolumni Riikka Purra Perussuomalaiset on puhunut vuosia sen puolesta, että työn ja yrittämisen verotusta pitää selvästi laskea, jotta talouteen saadaan lisää dynamiikkaa, joka vuorostaan johtaa isompiin verokertymiin. Suomessa on finanssikriisin jälkeen käytetty kaikki mahdolliset valtiojohtoiset toimet talouskasvun luomiseen ja sinnikkäästi uskottu yksittäisten hopealuotien, kuten maahanmuuton tai ilmastotoimenpiteiden, tuovan pelastuksen alennustilasta. Nyt on tullut korkea aika tunnustaa, että valtiojohtoinen talousajattelu vie umpikujaan. Kestävä talouspolitiikka voi rakentua vain markkinatalousmyönteiselle lähestymistavalle samalla huolehtien pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruselementtien säilyttämisestä. Kasvuriihen päätöksillä hallitus pistää täytäntöön perussuomalaisten pitkään tavoitteleman työtä tekevien ison veroalen. Pieni- ja keskituloisten palkansaajien ansiotuloverotusta lasketaan tällä hallituskaudella yhteensä 1,25 miljardilla eurolla. Lapsiperheet hyötyvät työtulovähennyksen lapsikorotuksesta, sekin kaksinkertaistetaan. Samalla ylimpiä marginaaliveroja lasketaan Ruotsin tasolle. Ruotsissa vastaava uudistus on lisännyt huomattavasti hyväpalkkaisten ammattilaisten työllisyyttä eli dynaamiset vaikutukset ovat olleet selvät. Suomessa tämä toimi on aiemmin törmännyt vasemmistoon, jolle on ollut tärkeämpää lietsoa luokkasotaa kuin kannustaa suomalaisia huippuasiantuntijoita ottamaan vastaan lisätyötunteja. Perintöveron alarajaa taas nostetaan 30 000 euroon, ja maksuajalta perittävää korkoa lasketaan. Ruoan alviakin lasketaan – vähän, mutta lasketaanpa kuitenkin. Yhteisöveron lasku 18 prosenttiin antaa yrityksille enemmän liikkumatilaa kasvattaa tuotantoaan ja palkata lisää työvoimaa. Samalla Suomesta tulee kansainvälisesti houkuttelevampi investointikohde, ja madallamme kynnystä ulkomaalaisille yrityksille asettua Suomeen. Erityisesti pienempiä yrittäjiä vastaan hallitus tulee YEL-korjaussarjallaan ja pidentämällä tappioiden vähennysoikeuden 25 vuoteen. Hallitus on sitoutunut tavoitteeseen taittaa julkisen velkasuhteen kasvu vaalikauden loppuun mennessä. Hallitus on sitoutunut tavoitteeseen taittaa julkisen velkasuhteen kasvu vaalikauden loppuun mennessä. Päätettyjä veronalennuksia ei kateta lisävelalla, vaan muun muassa lisäleikkauksilla kehitysapuun, supistamalla valtionhallintoa ja asettamalla lukukausimaksut toisen asteen opiskelijoille, jotka tulevat EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta, sekä erityisesti haittaveroja kiristämällä. Tuntuvalla kasvupaketilla haluamme luoda edellytykset yksityissektorivetoiselle kasvulle. Suomalaiset ovat ahkera ja innovatiivinen kansa, ja meillä on kaikki edellytykset ylittää lähivuosiksi annetut pessimistiset talousennusteet. On tärkeää, että kasvumyönteisillä uudistuksilla erityisesti nuoremmille ikäluokille tarjotaan näkymä siitä, että Suomessa on työllä ja yrittämisellä mahdollisuus luoda parempi tulevaisuus itselleen ja lähimmäisilleen. Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja.

Viikko Pääsiäisestä

‹Sunnuntai 27.4.2025› 1. sunnuntai pääsiäisestä (Quasimodogeniti) Ylösnousseen todistajia Päivän latinalainen nimi quasi modo geniti (= niin kuin vastasyntyneet) on päivän antifonin (1. Piet. 2:2) alkusanoista ja viittaa pääsiäisenä kastettuihin. Kun pääsiäisen jälkeisen viikon vietto ajan mittaan rajoittui pääsiäisen jälkeiseen sunnuntaihin, myös kasteeseen liittyvä velvoitus elää ”uutena ihmisenä” tuli jumalanpalveluksessa esille erityisesti silloin. Kasteen ja tämän sunnuntain yhteys ilmenee myös päivän toisessa latinalaisessa nimessä dominica in albis (= valkoisten vaatteiden sunnuntai, alkuaan pitempi muoto dominica in albis depositis (= pois riisuttujen valkoisten vaatteiden sunnuntai). Kannettuaan koko ”valkoisen viikon” kasteessa saamaansa valkoista vaatetta kastetut pukeutuivat nyt jälleen tavalliseen arkiasuun. Heidän tehtävänsä oli tästä lähtien todistaa jokapäiväisessä elämässään ylösnousseesta Vapahtajasta ja hänessä täyttyneestä Jumalan lupauksesta. Tämä lupaus pysyy lujana silloinkin, kun ihminen heikkoudessaan epäilee sitä. Päivän raamatuntekstit kertovat siitä, että ylösnoussut Jeesus ilmestyi epäileville opetuslapsilleen ja vakuutti heidät ylösnousemuksestaan. Ilo valtasi opetuslapset, kun he kohtasivat Jeesuksen elävänä. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Joh. 20:19–31 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 20 Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sillä he pelkäsivät juutalaisia. Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!” Tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran. Jeesus sanoi uudelleen: ”Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.” Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: ”Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi.” Yksi kahdestatoista opetuslapsesta, Tuomas, josta käytettiin myös nimeä Didymos, ei ollut muiden joukossa, kun Jeesus tuli. Toiset opetuslapset kertoivat hänelle: ”Me näimme Herran.” Mutta Tuomas sanoi: ”En usko. Jos en itse näe naulanjälkiä hänen käsissään ja pistä sormeani niihin ja jos en pistä kättäni hänen kylkeensä, minä en usko.” Viikon kuluttua Jeesuksen opetuslapset olivat taas koolla, ja Tuomas oli toisten joukossa. Ovet olivat lukossa, mutta yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!” Sitten hän sanoi Tuomaalle: ”Ojenna sormesi: tässä ovat käteni. Ojenna kätesi ja pistä se kylkeeni. Älä ole epäuskoinen, vaan usko!” Silloin Tuomas sanoi: ”Minun Herrani ja Jumalani!” Jeesus sanoi hänelle: ”Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe.” Monia muitakin tunnustekoja Jeesus teki opetuslastensa nähden, mutta niistä ei ole kerrottu tässä kirjassa. Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden.

kANSALLINEN VETERAANIPÄIVÄ kANKAANPÄÄSSÄ

Nyt Kansallisen veteraanipäivän juhlallisuudet Kankaanpäässä alkavat klo 10 messulla kirkossa, josta lähdetään lippuvartion ja seppelpartio jälkeen sankarihaudoille. Kankaanpään nuorisoseuran puhallinorkesteri soittaa. Varsinainen juhla alkaa kahvituksella Seurakuntakodilla seppeleenlaskun jälkeen. T E R V E T U L O A ! Anssi Joutsenlahti Kansallisen veteraanipäivän juhla Seurakuntasalissa su 27.4.2025 klo 12.30 Kahvitus klo 12 alkaen Ohjelma Tervetuloa Anssi Joutsenlahti Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan pj. Isänmaalleni Kankaanpään säv. P. Hämäläinen, san. A. Jokinen Sotaveteraanikuoro Pienet kukkivat kummut Kankaanpään säv. ja san. R. Nyholm Sotaveteraanikuoro Juhlapuhe tykistörykmentin komentaja, everstiluutnantti Tuomas Mäkinen Kotimaani tähdet Kankaanpään Korsutöpinä säv. W. Bochmann, san. Annuli Näky nuotiolla Kankaanpään Korsutöpinä säv. G. de Godzinsky, san. K. Mustonen Ilta Skanssissa Kankaanpään Korsutöpinä säv. ja san. G. Malmsten Juhlapuhe Eelis Erkkilä Kankaanpään yhteislyseo Perinneyhdistyksen tervehdys Olavi Rajala Tammenlehvän Satakunnan perinneyhdistys ry. Seurakunnan tervehdys kirkkoherra Mika Kyytinen Entrée puhallinorkesteri Kapom, R. Ampuja Kankaanpään musiikkiopisto (joht. Eeva Kunnas) Jääkärien marssi puhallinorkesteri Kapom säv. J. Sibelius, san. H. Nurmio Veteraanin iltahuuto Yhteislaulu säv. K. Hämäläinen, sov. T. Laine Maamme Yhteislaulu säv. F. Pacius, A. Kuikka Kankaanpään kaupungin rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta

Puoliväliriihen satoa

Kansanedustaja Miko Bergbom iloitsee duunareiden veronalennuksesta ja esittää vetoomuksen suuryrityksille Hallitus päätti puoliväliriihessä merkittävistä veronalennuksista, jotka kohdistuvat yrityksiin, pieni- ja keskituloisiin sekä korkeimpiin marginaaliveroasteisiin. – Valtion talous on viimeksi ollut ylijäämäinen, kun olen itse ollut ala-asteella. Kaikenlaisia kalliita tukipaketteja ja tulonsiirtoja on kokeiltu, jolla saataisiin talous toipumaa. Ne eivät ole auttaneet, joten on jo korkea aika keventää verotusta, jolla toivottavasti saadaan aikaan lisää työtä ja yrittämistä Suomeen, perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom toteaa. ”Duunari on palkkansa ansainnut” Hallitus keventää hallituskauden aikana ansiotuloverotusta kautta linjan, ja erityisesti pieni- ja keskituloiset sekä lapsiperheet hyötyvät päätöksistä merkittävästi. Puoliväliriihessä pieni- ja keskituloisille suunnatun veronalennuksen hintalappu on valtiolle yli 700 miljoonaa euroa, kun huomioidaan myös työtulovähennyksen kasvattaminen lapsiperheille ja yksinhuoltajille. – Duunari on palkkansa ansainnut – nyt se näkyy myös verotuksessa. Palkasta jää enemmän käteen, ja se kasvattaa ostovoimaa, kannustaa työntekoon ja tuo piristystä kotimarkkinoille. Nyt vahvistetaan uskoa siihen, että omalla työllä voi rakentaa parempaa tulevaisuutta, iloitsee Bergbom. Suuryritykset näyttämään esimerkkiä Bergbom vetoaa suuryrityksiä näyttämään esimerkkiä. Palkansaajien veroalennusten lisäksi myös yrittäjille on luvassa helpotusta yhteisöveron kevennyksen muodossa. Mahdolliset uudet investoinnit hyödyttävät luonnollisesti myös suomalaista alihankkijoiden verkostoa, joka koostuu pienemmistä yrityksistä. – Hallitus on nyt ottanut merkittävän askeleen yritysten suuntaan. Tämä on selkeä viesti: Suomessa yrittämistä tuetaan. Mutta tämä on myös vetoomus – nyt on etenkin suuryritysten vuoro toimia. Investoinneille on luotu uusia, merkittäviä edellytyksiä, ja nyt yritysten olisi saatava investointeja liikkeelle, vaikka maailmantalouden tilanne on tällä hetkellä epävarma. Ilman riskinottoa kasvua ei kuitenkaan synny, Bergbom toteaa. SUOMEN UUTISET

Touhua riittää

Eduskuntaretkellä Jari Koskelan vieraina Kankaanpäästä ja Honkajoen miestenpiiriläiset yht. 30 henkeä. Olimme myös kyselytunnilla. Myös liikenneministeri Lulu Ranne kävi tervehtimässä!

Mukaan veteraanipäivän juhlaan

MUKAAN ENSI SUNNUNTAINA VETERAANIPÄIVÄN JUHLAAN Kansallisen veteraanipäivän juhla Kankaanpäässä Keskuskatu 51 b, 38700 Kankaanpää 27.4.2025 Kankaanpää Kansallisen veteraanipäivän juhla Kankaanpäässä Seppeleenlasku sankarihaudoilla Kankaanpäässä messun jälkeen ja Honkajoella ennen. Kahvitus Kankaanpään Seurakuntasalissa klo 12 ja juhla klo 12.30. Tervetuloa! Tervetuloa Kansallisen veteraanipäivän juhlaan sunnuntaina 27.4.2025! Juhlaa vietetään Kankaanpään seurakuntasalissa (Keskuskatu 51 B). Päivän ohjelma: 🔹 Messu Kankaanpään kirkossa klo 10 ja Honkajoen kirkossa klo 13 🔹 Seppeleenlasku sankarihaudoilla – Kankaanpäässä messun jälkeen, Honkajoella ennen messua 🔹 Kahvitarjoilu seurakuntasalissa klo 12 alkaen 🔹 Juhlatilaisuus seurakuntasalissa klo 12.30 alkaen Pukukoodi: tumma puku, kunniamerkit Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa! – Kankaanpään kaupungin rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta Tapahtuman tiedot Tapahtuma-aika: 12:00-13:30 Paikka: Keskuskatu 51 b, 38700 Kankaanpää, Kankaanpään Seurakuntasali

Emmauksen tien opetuslapset

Tänään 2.pääsiäispäivän evankeliumissa kerrotaan, miten Emmauksen tien opetuslapsilta oli mennyt usko ja luottamus. Elämän pohja oli poissa. Maailma oli sortunut ja tuhoutunut pirstaleiksi. He olivat eläneet siinä toivossa, että Jeesus olisi ollut hän, joka lunastaa Israelin. Myös meidän aikanamme on paljon kärsiviä ihmisiä, joilta usko ja luottamus Jumalaan on kadonnut. Mutta ihme onkin siinä, että Herra lähestyy juuri niitä, joilla on murheellinen henki, ahdistettua ja särjettyä sydäntä hän ei hylkää. Näin hän tuli Emmauksen tien kahden opetuslapsensakin luo, näin hän tulee meidänkin luoksemme tuoden armon ja iankaikkisen elämän sanat ja on kanssamme vaikeimpinakin hetkinä. Me saamme vain olla vastaanottajina, saamme uuden voiman ja uuden pohjan elämällemme. Voimme käyttää vertauksena pimeää käytävää. Nykyajan ihminen voi helposti kokea elämän kuin kulkemisena pimeässä käytävässä, jossa ei valoa näy. Mutta juuri pääsiäisen ylösnousemussanoma on kuin käytävän päässä loistava valo, siellä seisoo itse Jeesus Kristus. Hän on kulkenut pimeän käytävän läpi, mutta hän on voittanut kuoleman ja aloittanut aivan uuden aikakauden toivon ja rakkauden, armon ja anteeksiantamuksen ajan. Niinpä kuuluisan venäläisen kirjailijan Dostojevskin kirjoittaman Karamazovin veljesten lopussa päähenkilö huudahtaa: Sanooko uskonto totta siinä, että me kaikki nousemme kuolleista ja heräämme uuteen elämään ja näemme toinen toisemme. Hän saa vastauksena: Ehdottomasti me nousemme kuolleista, ehdottomasti näemme toisemme ja kerromme iloisina ja riemuiten toisillemme kaikki mitä on tapahtunut. Näin nämä kaksi Emmauksen tien opetuslastakin, joista toinen oli Kleopas, sanoivat myöhemmin: Eikö sydämemme hehkunut innosta, kun hän kulkiessamme puhui meille ja opetti meitä ymmärtämään kirjoitukset?

Olimme Kankaanpään kirkossa

Pääsiäispäivä Kristus on ylösnoussut! Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset. Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. Hän on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus on Jumalan Poika. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 24:1–12 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 24 Ensimmäisenä päivänä sapatin jälkeen naiset jo aamuvarhaisella menivät haudalle ja ottivat hankkimansa tuoksuöljyt mukaan. He havaitsivat, että kivi oli vieritetty haudan suulta, ja kun he menivät sisälle hautaan, he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. Kun he olivat ymmällä tästä, heidän edessään seisoi yhtäkkiä kaksi miestä sädehtivän kirkkaissa vaatteissa. Naiset pelästyivät ja painoivat katseensa maahan. Mutta miehet sanoivat heille: ”Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista. Muistakaa, mitä hän sanoi teille ollessaan vielä Galileassa: ’Näin täytyy käydä: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.’” Silloin he muistivat, mitä Jeesus oli puhunut. Haudalta palattuaan naiset veivät tästä sanan yhdelletoista opetuslapselle ja kaikille muille. Nämä naiset olivat Magdalan Maria, Johanna ja Jaakobin äiti Maria, ja vielä muitakin oli heidän kanssaan. He kertoivat kaiken apostoleille, mutta nämä arvelivat naisten puhuvan omiaan eivätkä uskoneet heitä. Pietari lähti kuitenkin juoksujalkaa haudalle. Kurkistaessaan sisään hän näki ainoastaan käärinliinat, ja hän lähti pois ihmetellen mielessään sitä, mikä oli tapahtunut.

Pitkäperjantaina olin Jämijärven kirkossa

‹Perjantai 18.4.2025› 1. vuosikerta Pitkäperjantai Jumalan Karitsa Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän edestämme. Hänen sovitustyönsä on täytetty. Siksi tämä on suuri päivä kristikunnassa. Monissa kielissä se näkyy jo päivän nimessä. Useissa slaavilaiskielissä ja jopa sukukielissämme unkarissa ja virossa käytetään nimityksiä, jotka merkitsevät ’suuri perjantai’ (esim. vir. suur reede). Kristityn saamaa sovituksen lahjaa kuvastaa myös englannin nimitys Good Friday, ’hyvä perjantai’. Monissa romaanisissa kielissä päivää kutsutaan ’pyhäksi perjantaiksi’ (esim. ransk. Vendredi saint). Saksan kielen nimityksessä Karfreitag taas korostuu Kristuksen ristinkuoleman murheellisuus (kar -osa on vanhaa saksaa ja merkitsee ’surua’). Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsista: långfredag. ’Pitkää’ ilmaisevaa sanaa käytetään perjantain yhteydessä yleisesti vain Pohjoismaissa. Vanhoista lähteistä käy ilmi, että ’pitkää’ on käytetty aiemmin myös anglosaksien keskuudessa (Long Friday). Pitkäperjantain raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan. Kello 15 voidaan viettää Jeesuksen kuolinhetken muistoa (ks. Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki Jumalanpalvelusten kirjassa). Pitkäperjantain iltajumalanpalvelus taas on perinteisesti omistettu Jeesuksen hautaamiselle, jolla Jumala on pyhittänyt meidänkin hautamme lepokammioksi. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 23:32–46 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 23 Jeesuksen kanssa teloitettavaksi vietiin kaksi muuta miestä, kaksi rikollista. Kun tultiin paikkaan, jota kutsutaan Pääkalloksi, he ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja rikolliset, toisen hänen oikealle puolelleen, toisen vasemmalle. Mutta Jeesus sanoi: ”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.” Sotilaat jakoivat keskenään Jeesuksen vaatteet heittämällä niistä arpaa. Kansa seisoi katselemassa. Hallitusmiehiäkin oli siellä ivailemassa Jeesusta. He sanoivat: ”Muita hän kyllä on auttanut - auttakoon nyt itseään, jos hän kerran on Messias, Jumalan valittu.” Myös sotilaat pilkkasivat häntä. He tulivat hänen luokseen, tarjosivat hänelle hapanviiniä ja sanoivat: ”Jos olet juutalaisten kuningas, niin pelasta itsesi.” Jeesuksen pään yläpuolella oli myös kirjoitus: ”Tämä on juutalaisten kuningas.” Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta. Hän sanoi: ”Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät!” Mutta toinen moitti häntä: ”Etkö edes sinä pelkää Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta? Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan, mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa.” Ja hän sanoi: ”Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.” Jeesus vastasi: ”Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.” Oli jo kuudes tunti. Silloin, keskipäivällä, aurinko pimeni. Pimeys tuli koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka. Temppelin väliverho repesi keskeltä kahtia. Ja Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran.

Kiirastorstai

Kiirastorstai Pyhä ehtoollinen Kiirastorstai muodostaa pääsiäisjakson käännekohdan. Tuhkakeskiviikkona alkanut katumusaika päättyy kiirastorstain ehtoollisjumalanpalvelukseen. Kuten leipäsunnuntai oli keidas paastonajan sunnuntaiden joukossa, samoin poikkeaa kiirastorstai luonteeltaan hiljaisen viikon muista päivistä. Raamatullisena pääaiheena on ehtoollisen asettaminen. Lisäksi kiirastorstaina on vanhastaan muisteltu Jeesusta, joka pesee opetuslasten jalat. Katolisessa maailmassa kiirastorstai on ollut ripittäytymispäivä. Tähän viittaa sen suomalainen nimikin (ruotsin sanasta skära = puhdistaa; kansanuskomuksissa kiira on myös ollut paha, joka on karkotettu pihapiiristä). Myös latinan nimitys dies viridium (= vihreiden oksien päivä) liittyy ripittäytymisaiheeseen: ehtoollisyhteydestä erotetut otettiin takaisin seurakunnan yhteyteen ja heistä tuli jälleen Kristus-viinipuun tuoreita oksia. Saksan Gründonnerstag (= vihreä torstai) on käännös latinasta. Jotkut ovat selittäneet sen tulevan itkemistä tarkoittavasta sanasta grünen (greinen) ja viittaavan katumuksentekijöiden kyyneliin. Englannin Maundy Thursday viittaa kiirastorstain jalkojenpesuun, joka on päivän viettoon kuuluva kirkollinen seremonia mm. ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa sekä eräissä protestanttisissa yhteisöissä. Se palauttaa mieliin Jeesuksen käskyn, että kristittyjen tulee rakastaa ja palvella toisiaan. Kiirastorstain aihe on kertomus Jeesuksen ja hänen opetuslastensa viimeisestä yhteisestä ateriasta ja pyhän ehtoollisen asettamisesta. Raamatuntekstit avaavat erilaisia näkökulmia alttarin sakramentin sisältöön: uuden liiton ateria, Jeesuksen uhrikuoleman muisto, syntien anteeksiantaminen, kiitos ja ilo, taivaallisen juhlan odotus ja murretun leivän luoma yhteys. Kiirastorstain jumalanpalveluksen päätteeksi alttari voidaan riisua liturgisista esineistä ja vaatteista (ks. kiirastorstain messu Jumalanpalvelusten kirjassa). Alttarin riisuminen aloittaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisen, pääsiäispäivän iltaan jatkuvan kolmen päivän juhla-ajan (triduum sacrum, triduum paschale), joka ilmaisee Kristuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen yhteenkuuluvuuden. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Luuk. 22:14–22 Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 22 Kun hetki koitti, Jeesus kävi aterialle yhdessä apostolien kanssa. Hän sanoi heille: ”Hartaasti olen halunnut syödä tämän pääsiäisaterian teidän kanssanne ennen kärsimystäni. Sillä minä sanon teille: enää en syö pääsiäisateriaa, ennen kuin se saa täyttymyksensä Jumalan valtakunnassa.” Hän otti käsiinsä maljan, kiitti Jumalaa ja sanoi: ”Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne. Minä sanon teille: tästedes en maista viiniköynnöksen antia, ennen kuin Jumalan valtakunta on tullut.” Sitten hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.” Aterian jälkeen hän samalla tavoin otti maljan ja sanoi: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne. Mutta tälle samalle pöydälle ojentaa yhdessä minun kanssani kätensä myös minun kavaltajani. Ihmisen Poika lähtee täältä juuri niin kuin hänen on määrä lähteä, mutta voi sitä, josta tulee hänen kavaltajansa!”

Juhlan tuntua

Kankaanpään Perussuomalaiset ry Tänään muistettiin ihania kahvittajia, Sinikka Aaltonen ja Tuula Juhola❤️. Naiset ovat talkoilleet koko vaalikauden pyyteettömästi. Sydämellinen kiitos🤗! Muistamisen hoiti yhdistyksemme puheenjohtaja Tapio Laurila, sihteeri Nina Majamäki ja kansanedustaja Jari Koskela. Toripäivillä tarjottiin taas makkarat vielä näin vaalien jälkeenkin ja emäännät pulla- ja kakkukahvit PerusPesässä!

Vaalien jälkeinen lenkki

Roktähti Juissi LäskinenTunnin Lenkki Ylläpitäjä Tunnin lenkki ryhmä onnistui kunnallisvaaleissa 100 %:sti, kun kaikki neljä ehdolla olevaa jäsentämme pääsivät läpi. Onnittelut! Tänään myös lenkkeiltiin kymmenen miehen voimin ja tasan kuusikilometriä päästiiin tunnissa. Nyt pidetään yhteislenkeistä Pääsiäistauko ja lenkkeillään omatoimisesti. Seuraava yhteislenkki perjantaina 25.4. klo 17.00. Hyvää Pääsiäistä!🐥🥚🥚 Kuva FB-sivulla Jari, Lauri, Hannu ja mä!

Nöyrä kiitos 107 äänestäjälleni

Nöyrä kiitos 107 äänestäjälleni, torstaitorilla PS:n kiitoskahvit ja makkarat. Tervetuloa!

Palmusunnuntai

Kunnian kuninkaan alennustie, hiljainen viikko alkaa! Herättäjän päivässä Porissa tuotiin tervehdyksiä kesän herättäjäjuhlapaikkakunnalta Salosta. Juhlilla puhuu myös presidentti Sauli Niinistö! 1. vuosikerta Palmusunnuntai Pääsiäisjakso, paastonaika Kunnian kuninkaan alennustie Palmusunnuntain ja 1. adventtisunnuntain evankeliumitekstit kertovat samasta tapahtumasta. Kristuksen julkinen toiminta tähtäsi alusta lähtien hänen elämänsä viimeisiin päiviin. Palmusunnuntain nimi dominica palmarum viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen kulkutielleen. Tämän muistelemiseen on liittynyt tapa tuoda kirkkoihin palmunoksia ja niistä tehtyjä koristeita. Niitä on myös kannettu palmusunnuntain kulkueissa. Pohjoisemmissa maissa on palmunoksien sijasta käytetty pajunoksia. Palmusunnuntaina alkaa kunnian kuninkaan alennustie. Betaniassa voideltu Jeesus ratsasti Jerusalemiin kohti kärsimystä ja kuolemaa, mutta juuri niistä tuli toivon ja voiton merkki, jonka vertauskuvia ovat palmunoksat. Palmusunnuntaina Kristuksen kirkko lähtee seuraamaan hänen elämänsä viimeisiä vaiheita. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta Joh. 12:12–24 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 12 Seuraavana päivänä levisi tieto, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin. Ihmiset, joita oli saapunut juhlille suurin joukoin, ottivat palmunoksia ja menivät häntä vastaan huutaen: - Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä, Israelin kuningas! Jeesukselle tuotiin aasi, ja hän nousi sen selkään, niin kuin on kirjoitettu: - Älä pelkää, tytär Siion, sinun kuninkaasi tulee! Hän ratsastaa nuorella aasilla. Opetuslapset eivät vielä tuolloin ymmärtäneet tätä, mutta kun Jeesus oli kirkastettu, he muistivat, että hänestä oli näin kirjoitettu ja että hänelle myös oli tapahtunut niin. Ne, jotka olivat olleet Jeesuksen mukana, kertoivat, miten hän kutsui Lasaruksen haudasta ja herätti hänet kuolleista. Tämän vuoksi, kuultuaan millaisen tunnusteon Jeesus oli tehnyt, ihmiset lähtivät joukolla häntä vastaan. Fariseukset puhuivat keskenään: ”Näettekö? Mikään ei auta. Koko maailma juoksee hänen perässään.” Niiden joukossa, jotka olivat tulleet juhlille rukoilemaan Jumalaa, oli myös muutamia kreikkalaisia. Nämä tulivat Filippuksen luo - sen, joka oli Galilean Betsaidasta - ja sanoivat: ”Me haluaisimme tavata Jeesuksen.” Filippus meni puhumaan asiasta Andreakselle, ja sitten he molemmat menivät Jeesuksen puheille. Jeesus sanoi heille: ”Hetki on tullut: Ihmisen Poika kirkastetaan. Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon.”

Jämijärvellä

Perussuomalaisten mainokset Jämijärvellä on revitty moneen kertaan. Tänään ne näkyivät olevan paikallaan, hyvä, ja toivottavasti säilyvät sunnuntaihin vaalipäiväänkin saakka!

Vaalitoripäivillä

Torstaitorilla oli taas hyvä kuhinaa, grillimakkara teki kauppansa ja PerusPesän kahvilassa riitti kävijöitä, sääkin eilisen lähes hirmumyrskyn jäljiltä mukiinmnevä. Illemmalla sitten tuli luvattu lumisade 5-10 cm.

Jari Koskela Satakunnan Kansassa

Kolumnit|Kolumni Kuntavaalit käydään uudessa tilanteessa – keskiössä elinvoima ja sivistys Elinvoimaiset kunnat ja elinvoimainen maaseutu ovat varmin tapa säilyttää lähipalvelut kattavasti koko Suomessa, kirjoittaa Jari Koskela. Jari Koskela Viikon päästä tiedämme, millaisilla poliittisilla kokoonpanoilla Suomen kuntia seuraavat neljä vuotta johdetaan. Nämä ovat ensimmäiset vaalit uudessa tilanteessa, jossa sote-palvelut eivät enää ole kuntien vastuulla. Muutos on valtava, sillä sote-sektori vastasi aiemmin noin puolta kuntien tehtäväkentästä. Hallitusohjelman mukaan ”Kuntien, kaupunkien ja alueiden erilaisuus on suomalaisen yhteiskunnan voimavara”. Nyt ensimmäistä kertaa hyväksytään kuntien erilaistumiskehitys. Tässä kehityksessä ei ole mitään pahaa. Ongelma olisi, jos kuntia yritettäisiin pakottaa samaan muottiin. Annetaan siis Suomen kuntien menestyä niiden omilla vahvuuksilla. Joissain kunnissa vahvuudet ovat alkutuotannossa, toisista muodostuu merkittäviä puhtaan energian keskuksia ja joissain kunnissa suunnataan palvelusektorille. Satakunnan kunnilla vahvuuksia on monia: meillä on sekä laajaa maataloustuotantoa että edellytyksiä puhtaiden teknologioiden kärkimaakunnaksi. Satamiemme ansiosta olemme viennin kannalta keskeinen maakunta. On hyvä muistaa, että elinvoimaiset kunnat ja elinvoimainen maaseutu ovat varmin tapa säilyttää lähipalvelut kattavasti koko Suomessa. Tämä on myös Suomen tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Talouskasvun edellytykset syntyvät kuntakentällä. Sivistys on elinvoiman lisäksi toinen merkittävä kuntien tehtävä. Pisa-tulokset on saatava nousuun. Hallituksen toimet oppimisen tuen lisäämiseksi, älylaitteiden rajoittamiseksi ja 200 miljoonan euron pysyvä lisärahoitus antavat kunnille tähän hyvät mahdollisuudet. Koulutuksen ohella varhaisessa puuttumisessa pitää onnistua, jotta hyvinvointialueille ei kasautuisi niin paljon sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia korjattavaksi. Vielä haluan korostaa kuntien välistä yhteistyötä. Ei ole tarkoituksenmukaista lukkiutua kuntarajojen sisälle, vaan jatkossa tarvitaan laajempaa yhteistyötä yli. Tämä tapahtuu osin luonnollisestikin, koska esimerkiksi työllisyysalueet ylittävät kuntarajat. Yhteistyössä onnistuminen ehkäisee myös painetta tehdä kuntaliitoksia. Kuntavaalit käydään joka kunnassa erikseen ja kunnissa harjoitettava politiikka on hyvinkin erilaista. Siinä missä Helsingin ja Tampereen valtuustoissa keskustellaan paljon jopa valtakunnan politiikkaa, ei Satakunnan pienemmissä valtuustoissa tällaista hallitus-oppositioasetelmaa näy. Yhteistyötä tehdään sujuvasti yli puoluerajojen ja myös pienempiä ryhmiä kuunnellen. Tämä on mielestäni kestävin tie. Toivon, että mahdollisimman moni käy äänestämässä. Äänelläsi on merkitystä, ja se on pieni teko demokraattisen järjestelmämme puolesta. Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.) Äänesi on pieni teko demokraattisen järjestelmämme puolesta.

Vein minäkin Veikko Vennamon mainoksia ja kirjoja

Ajattelin, että maksaisin siitä mitä tahansa” ‒ kansanedustaja keräili baarin täyteen nostalgisia aarteita Juha Mäenpää avasi yleisöltä suljetun museobaarin ovet MT:lle. Entinen osuuskauppa tarjoaa aikamatkan Suomen poliittiseen historiaan. Kansanedustaja Juha Mäenpää istahti vanhalle sohvalle. Pian museobaarissa vietetään perussuomalaisten vaalivalvojaisia. Jouni Hirn Maaseudun Tulevaisuus Ilmajoki Kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) yksityinen kahvibaari kätkee sisäänsä palan Suomen poliittista historiaa. Ahkeraksi keräilijäksi paljastunut poliitikko esitteli kokoelmaansa MT:lle. Ilmajoen Koskenkorvalla sijaitsevaan entiseen osuuskauppaan astuessa tuntuu siltä kuin olisi saapunut 1970-luvun kotoisaan maaseutukuppilaan. Vanhan ajan kahvibaari on nostalgiatrippi myös poliittisessa mielessä. Tulijaa tervehtii SMP:n lippu ja Veikko Vennamon vaalijuliste. Katossa roikkuu Jussi Halla-ahon pahvimainoksia ja seinillä Sulo Aittoniemen vaalipaita sekä Tony Halmeen signeeraamat nyrkkeilyhanskat. ”Olen kerännyt jo vuosikymmeniä kaikenlaista tavaraa, joka on omasta mielestäni kulttuurihistoriallisesti arvokasta. Täällä on esillä lähinnä perussuomalaisten ja SMP:n aikaista vaalitavaraa, mutta varastosta löytyy muidenkin puolueiden mainoksia ja esineitä”, Mäenpää kertoo. Hän on tehnyt löytöjä rompetoreilta, huutokaupoista, nettikirppiksiltä ja navetan ylisiltä. Hän ei ole törmännyt muihin vaalitavaran keräilijöihin, mutta sana keräilevästä kansanedustajasta on kiirinyt. Kerran eduskuntaan saapui Mäenpäälle osoitettu postipaketti, jonka sisältä löytyi IKL:n sinimusta seinäryijy. Musta Pekka -kyltti on peräisin Tampereella toimineesta kahvilasta. Musta Pekka -kyltti on peräisin Tampereella toimineesta kahvilasta. Kuva: Johannes Tervo Vaalimainokset ovat muuttuneet Urho Kekkosen ajoista. Vaalimainokset ovat muuttuneet Urho Kekkosen ajoista. Kuva: Johannes Tervo Mäenpään mukaan keräilyyn ei liity poliittista ideologiaa, vaan se on hänelle hauska ja mielenkiintoinen harrastus. Kokoelman arvokkaimpiin esineisiin lukeutuvat keskustaministeri Eino Uusitalolle (1924–2015) tilaustyönä tehty kaksineuvoinen puukko sekä SMP:n Urho Pohdolle (1915–1995) myöntämä kunniamitali, jossa on puoli kiloa hopeaa. ”Huusin kerran huutokaupasta kepulaisen kunnallisneuvoksen kansallispuvun ja Santeri Alkion tekemän pronssimitalin. Muutaman päivän kuluttua eräs huutokaupassa ollut henkilö soitti ja kysyi, että kiinnostaisiko minua Pohdon mitali. Mielessäni ajattelin, että maksaisin siitä mitä tahansa. Olin etsinyt jo vuosia kyseistä mitalia.” Koskenkorvan raitilla sijaitsevassa puutalossa toimi aiemmin osuuskauppa, puusepänverstas ja huonekalumyymälä. Mäenpää päätyi rakennuksen omistajaksi 15 vuotta sitten. Alun perin hänen ystävänsä oli kiinnostunut vanhasta kiinteistöstä, ja pyysi Mäenpäätä mukaan arvioimaan sitä. ”Kaverini olisi ostanut tämän, mutta hän ei saanut lainaa. Törmäsin sattumalta rakennuksen omistajaan joulupukin museojunassa. Kaupat syntyivät matkan aikana, kun hän hyväksyi aiempaa pienemmän tarjouksen.” Juha Mäenpää osti tämän polkuauton itselleen syntymäpäivälahjaksi viime syksynä. Auton runko on rakennettu Myrsky-hävittäjän lisäpolttoainesäiliöstä. Juha Mäenpää osti tämän polkuauton itselleen syntymäpäivälahjaksi viime syksynä. Auton runko on rakennettu Myrsky-hävittäjän lisäpolttoainesäiliöstä. Kuva: Johannes Tervo Urho Pohdon SMP-mitali on numeroitu seitsemänneksi. Veikko Vennamolle myönnettiin mitali numero yksi. Urho Pohdon SMP-mitali on numeroitu seitsemänneksi. Veikko Vennamolle myönnettiin mitali numero yksi. Kuva: Johannes Tervo Talon yläkerrassa on viisi vuokra-asuntoa. Myös alakerran liiketila oli tarkoitus remontoida asuinkäyttöön, mutta ideasta luovuttiin tiukkojen rakennusmääräysten takia. Kun liiketila jäi tyhjänpantiksi, Mäenpää alkoi sisustaa sitä vanhan ajan tyylillä. ”Tästä ei ollut sijoituskohteeksi ja sain kaupan päälle vielä talonmiesvelvollisuuden. Pidän kahvibaaria sillä silmällä, että joku vielä hullumpi innostuisi pitämään tässä oikeaa kahviota”, Mäenpää naurahtaa. Kahvibaari ei ole avoinna yleisölle. Siihen on saanut tutustua vain vaalitilaisuuksissa. Ilmajoen perussuomalaiset viettävät kuppilassa vaalivalvojaisia myös tulevana sunnuntaina. ”Vaalitilaisuudet lähtivät liikkeelle huumorilla, kun joku tokaisi, että kun kerran isoissa kaupungeissa on vaalikahviloita, niin laitetaan sellainen tänne Koskenkorvallekin. Kun pääsin vuonna 2019 ensimmäisen kerran eduskuntaan, tänne saapui kannattajia pitkän matkan päästä.” Koskenkorvalla asuva Mäenpää ei ole ehdolla kunta- ja aluevaaleissa. Hän on toisen kauden kansanedustaja. Hän on tehnyt omaa vaalityötään pienellä budjetilla ja tee-se-itse-meiningillä. Vaalimainosten pohjina on käytetty muun muassa roskiksesta löytyneitä peltisiä varastohyllyjä. ”Vuoden 2015 eduskuntavaaleihin otin henkilökohtaisen lainan, mutta seuraavissa vaaleissa käytin omaa rahaa vain 40 euroa. Se kului auton pesuihin Kauhajoella ja Seinäjoella. Viime eduskuntavaaleissa vaalibudjettini oli 19 000 euroa, mutta omaa rahaa ei mennyt enää yhtään”, Mäenpää laskeskelee. Ajan henki kulkee vaalimainoksissa. Vanhimmat mainosjulisteet ovat usein piirrosmaisia ja valokuvissa ollaan vakavailmeisiä. Ajan myötä ne ovat muuttuneet rennommiksi. ”Viime eduskuntavaalien aikaan laitoimme baarin pihalle vanhoja lautamainoksia, joissa luki SMP pelastaa maan. Taisi useimmilla ohikulkijoilla riittää hauskaa, koska mitään negatiivista ei kuulunut.”

Pääsiäinen lähenee

Kirkkovuosikalenteri ‹Sunnuntai 6.4.2025› 1. vuosikerta 5. paastonajan sunnuntai (Judica) Pääsiäisjakso, paastonaika Kärsimyksen sunnuntai Nimitys judica (= hanki minulle oikeutta) on päivän antifonin alusta (Ps. 43:1). Tästä sunnuntaista alkaa hiljaisen viikon loppuun ulottuva ns. syvä paastonaika. Siksi päivää on sanottu kärsimyksen sunnuntaiksi (dominica passionis). Jeesuksen aikalaiset eivät ymmärtäneet hänen olemustaan ja tehtäväänsä, mutta ”kivestä, jonka rakentajat hylkäsivät”, oli tuleva kivi, jolle Jumalan seurakunta rakentuu. Jeesus on uuden liiton välittäjä. Hän on kuollut kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Joh. 11:47–53 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 11 Ylipapit ja fariseukset kutsuivat neuvoston koolle ja kysyivät siltä: ”Mitä meidän pitäisi tehdä? Se mies tekee paljon tunnustekoja. Jos annamme hänen jatkaa näin, häneen uskovat kohta kaikki, ja silloin roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä tämän pyhän paikan että koko kansamme.” Silloin yksi heistä, Kaifas, joka oli sinä vuonna ylipappina, sanoi: ”Te ette ymmärrä yhtään mitään. Ettekö te käsitä, että jos yksi mies kuolee kansan puolesta, se on teille parempi kuin että koko kansa joutuu tuhoon?” Tämä ei ollut hänen oma ajatuksensa, vaan sen vuoden ylipappina hän lausui ennustuksen: Jeesus oli kuoleva kansan puolesta, eikä vain sen kansan puolesta, vaan kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset. Siitä päivästä lähtien neuvoston tavoitteena oli surmata Jeesus

Eläviä eläimiä

Viikon aikana on todella saanut nähdä sekä taivaalla että pelloilla lintuparvien maahanmuuttoa. Brosyyrien jakoreissuilla on näkynyt muutakin, esim. kolme komeaa hirveä juoksemassa, pieniä ehkä kauriita oikein lauma, jäniksiä jne.

Kuviakin

Luontokuvia on voinut ottaa vaalimainosjakokiertueilla monenkinlaisia. Hirviä, kauriita, joutsenparvia ym on näkynyt

Vaaliehdokkaiden tunnistamiskilpailu

Vaalitorin jälkeen, Perussuomaisilla oli makkaratarjoilu torilla ja pullakahvit PerusPesällä, kului loppupäivä tiiviisti Satakunnan Viikon vaalikilpailun Tunnetko tutun aluevaaliehdokkaan? ratkaisemisessa. Ja kyllä lopulta TUNNISTIN KAIKKI 48 ERI EHDOKASTA. Joukossa ei muuten ollut yhtään kankaanpääläistä ehdokasta ja muitakin pohjoissatakuntalaisia vain kaksi, toinen Jämijärveltä ja toinen Karviasta. Mutta eipä lehteäkään täällä enää jaeta muuten kuin marketin telineestä noudettavaksi! Muuten lehden julistamassa kilpailussa arvotaan vähintäin 75% oikein tunnistaneiden kesken 2 hengen lippupaketteja Porin teatterin ja Kirjurinluodon kesäteatteriin.

Taas tyhjänpäiväinen välikysymys

Kun puhutaan 100 miljoonan sotesäästöistä on aina suhteutettava se 27 000 miljoonaan, jolla Sotea rahoitetaan ja tälle vuodellekin lisätty määrärahaa 2.300 miljoonaa. Mutta oppositio saa median puolelleen ja puhutaan suulla suuremmalla mukamas kuin suurestakin säästöstä!