Jari Koskela Satakunnan Kansassa

Kolumnit|Kolumni Kuntavaalit käydään uudessa tilanteessa – keskiössä elinvoima ja sivistys Elinvoimaiset kunnat ja elinvoimainen maaseutu ovat varmin tapa säilyttää lähipalvelut kattavasti koko Suomessa, kirjoittaa Jari Koskela. Jari Koskela Viikon päästä tiedämme, millaisilla poliittisilla kokoonpanoilla Suomen kuntia seuraavat neljä vuotta johdetaan. Nämä ovat ensimmäiset vaalit uudessa tilanteessa, jossa sote-palvelut eivät enää ole kuntien vastuulla. Muutos on valtava, sillä sote-sektori vastasi aiemmin noin puolta kuntien tehtäväkentästä. Hallitusohjelman mukaan ”Kuntien, kaupunkien ja alueiden erilaisuus on suomalaisen yhteiskunnan voimavara”. Nyt ensimmäistä kertaa hyväksytään kuntien erilaistumiskehitys. Tässä kehityksessä ei ole mitään pahaa. Ongelma olisi, jos kuntia yritettäisiin pakottaa samaan muottiin. Annetaan siis Suomen kuntien menestyä niiden omilla vahvuuksilla. Joissain kunnissa vahvuudet ovat alkutuotannossa, toisista muodostuu merkittäviä puhtaan energian keskuksia ja joissain kunnissa suunnataan palvelusektorille. Satakunnan kunnilla vahvuuksia on monia: meillä on sekä laajaa maataloustuotantoa että edellytyksiä puhtaiden teknologioiden kärkimaakunnaksi. Satamiemme ansiosta olemme viennin kannalta keskeinen maakunta. On hyvä muistaa, että elinvoimaiset kunnat ja elinvoimainen maaseutu ovat varmin tapa säilyttää lähipalvelut kattavasti koko Suomessa. Tämä on myös Suomen tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Talouskasvun edellytykset syntyvät kuntakentällä. Sivistys on elinvoiman lisäksi toinen merkittävä kuntien tehtävä. Pisa-tulokset on saatava nousuun. Hallituksen toimet oppimisen tuen lisäämiseksi, älylaitteiden rajoittamiseksi ja 200 miljoonan euron pysyvä lisärahoitus antavat kunnille tähän hyvät mahdollisuudet. Koulutuksen ohella varhaisessa puuttumisessa pitää onnistua, jotta hyvinvointialueille ei kasautuisi niin paljon sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia korjattavaksi. Vielä haluan korostaa kuntien välistä yhteistyötä. Ei ole tarkoituksenmukaista lukkiutua kuntarajojen sisälle, vaan jatkossa tarvitaan laajempaa yhteistyötä yli. Tämä tapahtuu osin luonnollisestikin, koska esimerkiksi työllisyysalueet ylittävät kuntarajat. Yhteistyössä onnistuminen ehkäisee myös painetta tehdä kuntaliitoksia. Kuntavaalit käydään joka kunnassa erikseen ja kunnissa harjoitettava politiikka on hyvinkin erilaista. Siinä missä Helsingin ja Tampereen valtuustoissa keskustellaan paljon jopa valtakunnan politiikkaa, ei Satakunnan pienemmissä valtuustoissa tällaista hallitus-oppositioasetelmaa näy. Yhteistyötä tehdään sujuvasti yli puoluerajojen ja myös pienempiä ryhmiä kuunnellen. Tämä on mielestäni kestävin tie. Toivon, että mahdollisimman moni käy äänestämässä. Äänelläsi on merkitystä, ja se on pieni teko demokraattisen järjestelmämme puolesta. Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.) Äänesi on pieni teko demokraattisen järjestelmämme puolesta.

Vein minäkin Veikko Vennamon mainoksia ja kirjoja

Ajattelin, että maksaisin siitä mitä tahansa” ‒ kansanedustaja keräili baarin täyteen nostalgisia aarteita Juha Mäenpää avasi yleisöltä suljetun museobaarin ovet MT:lle. Entinen osuuskauppa tarjoaa aikamatkan Suomen poliittiseen historiaan. Kansanedustaja Juha Mäenpää istahti vanhalle sohvalle. Pian museobaarissa vietetään perussuomalaisten vaalivalvojaisia. Jouni Hirn Maaseudun Tulevaisuus Ilmajoki Kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) yksityinen kahvibaari kätkee sisäänsä palan Suomen poliittista historiaa. Ahkeraksi keräilijäksi paljastunut poliitikko esitteli kokoelmaansa MT:lle. Ilmajoen Koskenkorvalla sijaitsevaan entiseen osuuskauppaan astuessa tuntuu siltä kuin olisi saapunut 1970-luvun kotoisaan maaseutukuppilaan. Vanhan ajan kahvibaari on nostalgiatrippi myös poliittisessa mielessä. Tulijaa tervehtii SMP:n lippu ja Veikko Vennamon vaalijuliste. Katossa roikkuu Jussi Halla-ahon pahvimainoksia ja seinillä Sulo Aittoniemen vaalipaita sekä Tony Halmeen signeeraamat nyrkkeilyhanskat. ”Olen kerännyt jo vuosikymmeniä kaikenlaista tavaraa, joka on omasta mielestäni kulttuurihistoriallisesti arvokasta. Täällä on esillä lähinnä perussuomalaisten ja SMP:n aikaista vaalitavaraa, mutta varastosta löytyy muidenkin puolueiden mainoksia ja esineitä”, Mäenpää kertoo. Hän on tehnyt löytöjä rompetoreilta, huutokaupoista, nettikirppiksiltä ja navetan ylisiltä. Hän ei ole törmännyt muihin vaalitavaran keräilijöihin, mutta sana keräilevästä kansanedustajasta on kiirinyt. Kerran eduskuntaan saapui Mäenpäälle osoitettu postipaketti, jonka sisältä löytyi IKL:n sinimusta seinäryijy. Musta Pekka -kyltti on peräisin Tampereella toimineesta kahvilasta. Musta Pekka -kyltti on peräisin Tampereella toimineesta kahvilasta. Kuva: Johannes Tervo Vaalimainokset ovat muuttuneet Urho Kekkosen ajoista. Vaalimainokset ovat muuttuneet Urho Kekkosen ajoista. Kuva: Johannes Tervo Mäenpään mukaan keräilyyn ei liity poliittista ideologiaa, vaan se on hänelle hauska ja mielenkiintoinen harrastus. Kokoelman arvokkaimpiin esineisiin lukeutuvat keskustaministeri Eino Uusitalolle (1924–2015) tilaustyönä tehty kaksineuvoinen puukko sekä SMP:n Urho Pohdolle (1915–1995) myöntämä kunniamitali, jossa on puoli kiloa hopeaa. ”Huusin kerran huutokaupasta kepulaisen kunnallisneuvoksen kansallispuvun ja Santeri Alkion tekemän pronssimitalin. Muutaman päivän kuluttua eräs huutokaupassa ollut henkilö soitti ja kysyi, että kiinnostaisiko minua Pohdon mitali. Mielessäni ajattelin, että maksaisin siitä mitä tahansa. Olin etsinyt jo vuosia kyseistä mitalia.” Koskenkorvan raitilla sijaitsevassa puutalossa toimi aiemmin osuuskauppa, puusepänverstas ja huonekalumyymälä. Mäenpää päätyi rakennuksen omistajaksi 15 vuotta sitten. Alun perin hänen ystävänsä oli kiinnostunut vanhasta kiinteistöstä, ja pyysi Mäenpäätä mukaan arvioimaan sitä. ”Kaverini olisi ostanut tämän, mutta hän ei saanut lainaa. Törmäsin sattumalta rakennuksen omistajaan joulupukin museojunassa. Kaupat syntyivät matkan aikana, kun hän hyväksyi aiempaa pienemmän tarjouksen.” Juha Mäenpää osti tämän polkuauton itselleen syntymäpäivälahjaksi viime syksynä. Auton runko on rakennettu Myrsky-hävittäjän lisäpolttoainesäiliöstä. Juha Mäenpää osti tämän polkuauton itselleen syntymäpäivälahjaksi viime syksynä. Auton runko on rakennettu Myrsky-hävittäjän lisäpolttoainesäiliöstä. Kuva: Johannes Tervo Urho Pohdon SMP-mitali on numeroitu seitsemänneksi. Veikko Vennamolle myönnettiin mitali numero yksi. Urho Pohdon SMP-mitali on numeroitu seitsemänneksi. Veikko Vennamolle myönnettiin mitali numero yksi. Kuva: Johannes Tervo Talon yläkerrassa on viisi vuokra-asuntoa. Myös alakerran liiketila oli tarkoitus remontoida asuinkäyttöön, mutta ideasta luovuttiin tiukkojen rakennusmääräysten takia. Kun liiketila jäi tyhjänpantiksi, Mäenpää alkoi sisustaa sitä vanhan ajan tyylillä. ”Tästä ei ollut sijoituskohteeksi ja sain kaupan päälle vielä talonmiesvelvollisuuden. Pidän kahvibaaria sillä silmällä, että joku vielä hullumpi innostuisi pitämään tässä oikeaa kahviota”, Mäenpää naurahtaa. Kahvibaari ei ole avoinna yleisölle. Siihen on saanut tutustua vain vaalitilaisuuksissa. Ilmajoen perussuomalaiset viettävät kuppilassa vaalivalvojaisia myös tulevana sunnuntaina. ”Vaalitilaisuudet lähtivät liikkeelle huumorilla, kun joku tokaisi, että kun kerran isoissa kaupungeissa on vaalikahviloita, niin laitetaan sellainen tänne Koskenkorvallekin. Kun pääsin vuonna 2019 ensimmäisen kerran eduskuntaan, tänne saapui kannattajia pitkän matkan päästä.” Koskenkorvalla asuva Mäenpää ei ole ehdolla kunta- ja aluevaaleissa. Hän on toisen kauden kansanedustaja. Hän on tehnyt omaa vaalityötään pienellä budjetilla ja tee-se-itse-meiningillä. Vaalimainosten pohjina on käytetty muun muassa roskiksesta löytyneitä peltisiä varastohyllyjä. ”Vuoden 2015 eduskuntavaaleihin otin henkilökohtaisen lainan, mutta seuraavissa vaaleissa käytin omaa rahaa vain 40 euroa. Se kului auton pesuihin Kauhajoella ja Seinäjoella. Viime eduskuntavaaleissa vaalibudjettini oli 19 000 euroa, mutta omaa rahaa ei mennyt enää yhtään”, Mäenpää laskeskelee. Ajan henki kulkee vaalimainoksissa. Vanhimmat mainosjulisteet ovat usein piirrosmaisia ja valokuvissa ollaan vakavailmeisiä. Ajan myötä ne ovat muuttuneet rennommiksi. ”Viime eduskuntavaalien aikaan laitoimme baarin pihalle vanhoja lautamainoksia, joissa luki SMP pelastaa maan. Taisi useimmilla ohikulkijoilla riittää hauskaa, koska mitään negatiivista ei kuulunut.”

Pääsiäinen lähenee

Kirkkovuosikalenteri ‹Sunnuntai 6.4.2025› 1. vuosikerta 5. paastonajan sunnuntai (Judica) Pääsiäisjakso, paastonaika Kärsimyksen sunnuntai Nimitys judica (= hanki minulle oikeutta) on päivän antifonin alusta (Ps. 43:1). Tästä sunnuntaista alkaa hiljaisen viikon loppuun ulottuva ns. syvä paastonaika. Siksi päivää on sanottu kärsimyksen sunnuntaiksi (dominica passionis). Jeesuksen aikalaiset eivät ymmärtäneet hänen olemustaan ja tehtäväänsä, mutta ”kivestä, jonka rakentajat hylkäsivät”, oli tuleva kivi, jolle Jumalan seurakunta rakentuu. Jeesus on uuden liiton välittäjä. Hän on kuollut kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset. Raamatun tekstitAvaa kaikki Psalmi Ensimmäinen lukukappale Toinen lukukappale Evankeliumi 1. vuosikerta 2. vuosikerta 3. vuosikerta Joh. 11:47–53 Evankeliumista Johanneksen mukaan, luvusta 11 Ylipapit ja fariseukset kutsuivat neuvoston koolle ja kysyivät siltä: ”Mitä meidän pitäisi tehdä? Se mies tekee paljon tunnustekoja. Jos annamme hänen jatkaa näin, häneen uskovat kohta kaikki, ja silloin roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä tämän pyhän paikan että koko kansamme.” Silloin yksi heistä, Kaifas, joka oli sinä vuonna ylipappina, sanoi: ”Te ette ymmärrä yhtään mitään. Ettekö te käsitä, että jos yksi mies kuolee kansan puolesta, se on teille parempi kuin että koko kansa joutuu tuhoon?” Tämä ei ollut hänen oma ajatuksensa, vaan sen vuoden ylipappina hän lausui ennustuksen: Jeesus oli kuoleva kansan puolesta, eikä vain sen kansan puolesta, vaan kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset. Siitä päivästä lähtien neuvoston tavoitteena oli surmata Jeesus

Eläviä eläimiä

Viikon aikana on todella saanut nähdä sekä taivaalla että pelloilla lintuparvien maahanmuuttoa. Brosyyrien jakoreissuilla on näkynyt muutakin, esim. kolme komeaa hirveä juoksemassa, pieniä ehkä kauriita oikein lauma, jäniksiä jne.

Kuviakin

Luontokuvia on voinut ottaa vaalimainosjakokiertueilla monenkinlaisia. Hirviä, kauriita, joutsenparvia ym on näkynyt

Vaaliehdokkaiden tunnistamiskilpailu

Vaalitorin jälkeen, Perussuomaisilla oli makkaratarjoilu torilla ja pullakahvit PerusPesällä, kului loppupäivä tiiviisti Satakunnan Viikon vaalikilpailun Tunnetko tutun aluevaaliehdokkaan? ratkaisemisessa. Ja kyllä lopulta TUNNISTIN KAIKKI 48 ERI EHDOKASTA. Joukossa ei muuten ollut yhtään kankaanpääläistä ehdokasta ja muitakin pohjoissatakuntalaisia vain kaksi, toinen Jämijärveltä ja toinen Karviasta. Mutta eipä lehteäkään täällä enää jaeta muuten kuin marketin telineestä noudettavaksi! Muuten lehden julistamassa kilpailussa arvotaan vähintäin 75% oikein tunnistaneiden kesken 2 hengen lippupaketteja Porin teatterin ja Kirjurinluodon kesäteatteriin.

Taas tyhjänpäiväinen välikysymys

Kun puhutaan 100 miljoonan sotesäästöistä on aina suhteutettava se 27 000 miljoonaan, jolla Sotea rahoitetaan ja tälle vuodellekin lisätty määrärahaa 2.300 miljoonaa. Mutta oppositio saa median puolelleen ja puhutaan suulla suuremmalla mukamas kuin suurestakin säästöstä!