Kankaanpään Seudun selostus Itsenäisyyspäivän juhlasta

Jännittävä ja odotettu juhlapäivä – katso miltä tämän vuoden Kankaanpään nelosluokkalaisten itsenäisyyspäivän juhlassa näytti Äänestä kauneinta jouluikkunaa Elämänmeno|Itsenäisyyspäivän juhla Kankaanpään kaupungin itsenäisyyspäivän juhla herätteli tarkistamaan arvoja ja hakemaan ratkaisuja ongelmiin. Vastuu huomisesta kuuluu jokaiselle. Professori Jouko Suokas luetteli Kankaanpään kaupungilla olevan useita vahvuuksia, mutta myös uusia ratkaisuja tarvitaan huomisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Marjo Keski-Heikkilä Itsenäisyyspäivän juhlapuheen Kankaanpäässä pitänyt Jouko Suokas tarkasteli itsenäisyyttä hyvinvointivaltion ja maailman onnellisimman kansan näkökulmasta. Nämä, kasvu ja menestys vaativat kuitenkin jatkossakin toimia ja ratkaisuja. Vastuu kuuluu meille kaikille, että hyvinvointia olisi tulevaisuudessakin. ”Mahdollisuuksien näkeminen, verkottuminen ja yhteistyö auttavat meitä kehittymään”, Suokas kiteytti oppejaan Kankaanpääsalissa. Lieriäiset lauloi Maria Pirttikankaan säestyksellä aina yhtä koskettavat Kankaanpää-laulun ja Kuuden joulukuuta -laulun. Paljon on Kankaanpään kaupungissa kehitetty ja edistytty hänen kouluvuosiensa jälkeen. Kaupungissa varttuneena Suokas nimesi kaupungin vahvuuksiin Niinisalon varuskunnan kansainvälistymisen NATON myötä, kulttuurin sydämet taidekoulun ja musiikkiopiston, kauniin luonnon matkailun kehittämiseen yhteistyössä naapurikuntien kanssa sekä elinvoimaisen yritystoiminnan. Uuttakin nojaa on Suokkaan mukaan haettava. Siihen yhtyi myös nuoremman polven juhlapuhuja. Abiturientti Eelis Erkkilä sai kuulijat havahtumaan, ovatko koti, uskonto ja isänmaa kuinka tärkeitä arvoja. Nuoren puheen pitänyt Eelis Erkkilä antoi yleisölle raikkaan tuulahduksen kertomalla omasta mielestään merkittävistä huomioista 108-vuotiaan Suomen matkalta. Hän vertasi Suomen taistelutahtoa Neuvostoliittoa vastaan Raamatun kertomuksen Daavidin ja Goljatin suhteella. Siinä tarvittiin turvautumista myös Jumalaan. ”On ihme että säilytimme itsenäisyytemme”, Erkkilä kiteytti. Merkittäväksi Erkkilä kokee myös Suomen nousun sotien jälkeen ainoana sotakorvaukset maksaneena maana. Tällaisia arvoja pitää Erkkilän mielestä vaalia enemmän. ”Kattava terveydenhuolto, peruskoulu ja verraten loistavat sananvapaudet”, Erkkilä jatkoi merkittävyyksien luettelointia. Nuori abiturientti antoi kuulijoille haastetta miettiä, millä tavalla me suomalaiset haluamme jatkossakin olla muistettuja. Reiluina, luotettavina vai elämmekö laiskasti? ”Suomalaiset ovat muuttuneet. Ahkeruutta harvemmin. Koti, uskonto ja isänmaa eivät ole arvojen kärjessä”, Erkkilä pohti ollaanko enää samalla kallioperustalla isiemme ja isoisiemme kanssa. Loppukaneettina ”Jumalan siunausta kaikille” kajahti nuorelta vakuuttavasti. Sota-ajan lauluissa pääsee hyvin ajan tuntoihin mukaan. Korsutöpinä esitti laulut Elämää juoksuhaudoissa, takaisin paluu ja Kynttilöiden syttyessä. Tavoitteellisuuden. visioiden ja arvojen lisäksi sekä Erkkilän että myös Suokkaan puheessa korostui toivon, tulevaisuuden uskon ja optimismin merkitys turvallisuutta unohtamatta. ”Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, se oli saranakohta, jossa hyödynsimme NATO option viisaasti ja nopeasti”, Suokas totesi. NATOon liittyminen näkyy Kankaanpäässä Niinisalon kansainvälisen harjoitustoiminnan vilkastumisena. Tämä ja Mikkeliin perustettu Pohjoisen alueen maajoukkojen johtoporras ovat Suokkaan mukaan strategisia valintoja turvallisuutemme hyväksi. ”Lukiessani Jouko Nurmisen kirjaa Kankaanpäästä sisällissodan vuosina opin , että kaikkialla ei tartuttukaan aseisiin. Esimerkiksi täällä Kankaanpäässä työväenyhdistys päätti olla tarttumatta aseisiin”, Suokas totesi sisällissodasta. Sekin oli Suokkaan mukaan viisas päätös. Kankaanpään itsenäsyyspäivän juhlassa puheen piti Jouko Suokas, vierellä puoliso Riitta Suokas ja Lieräiset-lauluyhtye. ”Maksoimme kalliin hinnan itsenäisyydestämme, yli 90 000 sotilasta kaatui ja 430 000 evakkoa menetti kotinsa. Mutta se toinen vaihtoehto – se olisi ollut vielä paljon, paljon karumpi”, Suokas totesi. Yhteinen vihollinen ja uhka yhdisti nopeasti eripuraisen kansan taistelemaan isänmaan puolesta. Ja työ jatkuu. Veteraankuoro lauloi Reino Rasimuksen säestyksellä laulut Kertokaa lapsillenne isänmaasta, Pienet kukkivat kummut ja Isänmaalleni. Karjalassa vanhempiensa kanssa Äyräpää-seuran retkellä Suokas oli nähnyt Kaukilan kylämiljöön hyvin säilyneenä. Isänsä synnyinkotiin oli muuttanut Valko-Venäjältä tullut perhe. Äyräpään kirkonmäellä seurue näki korsun jäänteet. Samoilla sijoilla kaatui 39 nurmolaista 5. maaliskuuta 1940. Edelleen Äyräpää-seura käy itsenäisyyspäivänä laskemassa seppeleen Nurmon sankarihaudalle. Silmäkulmat kiiltelivät kokemuksesta, eikä vain Karjalan kunnailla -laulun kajahtaessa. ”Minulle kaksi laulua sota-ajasta nousee yli muiden: Veteraanin iltahuuto sekä Evakon laulu. Ne kertovat koskettavalla tavalla, miten sota vaikutti sekä rintamalla että siviilissä.” Suokas pitää tärkeänä, että kerromme historiaamme nuoremmille sukupolville sekä tarinoin että lauluin. Laulut antavat kosketuksen niihin vahvoihin tunteisiin. Sodan jälkeen oli valtava rakennusbuumi, vaikka kaikesta oli pulaa. Suokas piti vahvaa luottamusta omiin voimiin ja omaa työtä ja naapuriapua keskeisinä menestystekijöinä. ”Jos niistä sotakorvauksista oli jotain hyötyä, niin ne pakottivat Suomen teollistumaan. Samalla kansantuotteemme teki isoja kasvuloikkia.” Koulutus kehittyi ja siihen panostettiin. Suokaskin sai mahdollisuuden ja kannustuksen opiskella yliopistossa aina tohtorintutkintoon asti. ”Tästä voin kiittää vanhempiani sekä Kankaanpään yhteislyseon erinomaisia opettajia. Lyseossa oli hyvä ja oppimiseen kannustava henki.” Kansainvälisissä yhteyksissä Suokas on kertonut, että pienen maan on mahdollistettava kaikkien lahjakkuuksien kouluttautuminen niin pitkälle kuin heillä on motivaatiota ja eväitä. Pieni maa tarvitsee kaikki lahjakkuudet ylläpitämään yhteiskuntaa. ”Missä on se optimismi, halu kasvaa ja näyttää maailmalle, mitä me Suomessa osaamme? ”Miten voi peruskoulusta päästä läpi olemattomilla luku-, kirjoitus- ja laskemistaidoilla. Me kuitenkin panostamme entistä enemmän heikommin edistyvien oppilaiden tukiopetukseen verrattuna entisiin aikoihin”, Suokas ilmaisi huolensa nykytilanteesta. Riittääkö tavoitteeksi saada ammatti, jossa työllistyy ja saa hyvän elämän. Suokkaan mielestä tavoitteellisuus ja tuloksellisuus vaativat enemmän ponnisteluja. Aliina Pirttikangas säesti Maamme-laulu, joka kajautettiin arvokkaasti yhteislauluna seisten. Suokas väitteli tohtoriksi 1985 riskianalyysien tarkkuudesta. Esitelmät kansainvälisissä yhteyksissä avasivat hänelle ovia uuteen eurooppalaiseen tutkimusohjelmaan, aikaan ennen EU:n ohjelmia. Muutos on jatkuvaa ja siihen pitää olla Suokkaan mukaan valmis. Itsenäistymisen aikaan valtioiden välinen yhteistyö oli vielä vaatimatonta. Kuitenkin tieteen ja taiteen huiput lähtivät jo silloin rohkeasti ulkomaille oppimaan parhaissa yliopistoissa ja luomaan arvokkailta henkilökohtaisia kontakteja. ”Olennaista on saada nuorena tarvittava peruskoulutus sekä ammatillinen koulutus ja samalla kuitenkin muistaa, että oppi vanhenee ajan myötä. Siksi tarvitaan täydentävää koulutusta ja jatkuvaa uuden oppimista. Onkin tärkeää säilyttää halu ja uteliaisuus oppia uusia asioita”, Suokas herätteli kuulijoita. Suomi on jo kahdeksan kertaa sijoittunut tutkimuksessa maailman onnellisimmaksi kansaksi. ”Taisi vaan käydä niin, että tuudittauduimme 1990-luvun ja 2000-luvun taitteen Nokia huumassa luottamaan, että sama vahva kasvu jatkuu ja niinpä lisäsimme monia uusia lupauksia julkisilla varoilla tuotettuihin palveluihin”, Suokas viittasi nollakasvun aikakauteen. Velaksi ei voi elää. ”Missä on se optimismi, halu kasvaa ja näyttää maailmalle, mitä me Suomessa osaamme? Missä on se luottamus omiin kykyihin ja halu kasvaa ja kehittyä? Liian usein luettelemme ongelmia sen sijaan, että etsisimme ratkaisuja”, Suokas ohjeisti. Voisimmeko löytää uutta kasvua palveluista ja elämyksistä tavaroiden sijaan? Yrityskummina Suokas on kohdannut nuoria yrittäjiä, jotka ajattelevat heti globaalisti. ”Meidän työmme jatkaa sitä tarinaa, joka 108 vuotta sitten alkoi”, Suokas jätti haasteen kuulijoille. Musiikkiopiston Lieriäisten, Korsutöpinän ja Veteraanikuoron lauluvalinnat todistivat samaa. Suokas sanoi vaikuttuneensa. Juhlan päätteeksi väki yhtyi Maamme lauluun Aliina Pirttikankaan säestyksellä.